Uskaltaako neuvolassa kertoa masennuksesta?

Itse en uskaltanut.. Jälkikäteen ajateltuna tosin sanon että kannattaa keskustella, ainakin sinut ohjataan hoitoon ja paranet, etkä esim pääse masentumaan lisää ja satuta lastasi.

Ainakaan mun masennukseni ei tuntunut kiinnostavan niitä yhtään. "Voi voi, siltäkö susta tuntuu. Ja sitten voit ottaa vauvalta niitä vaatteita pois niin punnitaan." Ei tullut lastensuojeluilmoitusta ei, eikä mitään muutakaan.

Kannattaa puhua, ei ne heti sitä lastensuojelua ole tekemässä. Ja jos sellainen joskus tehdään niin siinäkin yritetään kartoittaa mitä apua ja tukea perheesi tarvitsee.

En kertoisi.

Mielenkiintoinen kysymys vaikka itseäni ei kosketa. Toivottavasti joku täällä osaa auttaa! Pahin mahdollinen tilannehan tuossa on se että teet jotain itsellesi tai vauvalle. Sitä vasten objektiivisesti katseltuna täytyi ehdottomasti kertoa. Yleensä pienistä asioista ei ehkä ei kannata. ...

Kannattaa ehdottomasti sanoa. Kumpi olisi pahempaa, se, että he tekevät lastensuojeluilmoituksen (jotta kartoitetaan, onko lapsi turvassa) ja saat hoitoa ja apua, vai se, että masennuksesi pahenee ja teet itsellesi\lapselle jotakin?

Kun lukee näitä vastauksia, niin tulee tunne, ettei ehkä kannata kertoa. Meinaan vaan, kun noin moni ajattelee, että masentunut on heti vaaraksi lapselle. Ei se ihan niin suoraviivaisesti mene.

minä kerroin ahdistuneisuudesta ja masennuksesta. Sain nopeasti psykologille keskusteluaikoja ja neuvolakäyntejä tihennettiin joksiin aikaa. Sain numeron, johon sai soittaa milloin vain. Se tuntui hyvältä. Pienten lasten äideille on supernopea apu valmiina, ettei ongelmat pääse karkaamaan liian suuriksi.

Riippuu siitä että haluatko apua vai et.

Eihän jokainen masentunut ole lapselle vaaraksi. Masennusta on lievästä masennuksesta vaikeaan asti. Ei yleistetä. Masennus voi olla myös väsymystä, vitamiinien puutosta. Tarkastaisin ensin terveydentilan. Ensin laborat. Esim.kilpirauhashäiriöt tulee sulkea pois. Puhu tk:ssa.

Kannattaa ehdottomasti. Ei siinä tule mieleenkään mikään lapsen menettäminen. Apua on saatavilla ja nykyään suhtautuminen mielialaongelmiin alkaa somaattisessakin terveydenhoidossa olla avointa ja asiallista.

voit myös mennä lääkärille suoraan jos et luota neuvolan täteihin.

Masennukselle on usein elimellinen syy. 

T: Alan opiskelija

Tutustu ensin terveydenhoitajaan ja päätä vasta sitten. Persoonalla on suuri merkitys, kaikki eivät ole samanlaisia. Jos kemiat eivät jostain syystä kohtaa, niin hän voi tehdä elämästäsi vielä vaikeampaa. Ja jos taas on elämää ymmärtävä lämmin ihminen niin saat apua ja tukea.

Ensin peruslabrat,ellei niissä ole erityistä,sitten psykologin tai psyk.sairaanhoitajan tapaamisia.

Olen kertonut ja siitä oli merkintä kaikissa papereissa. Sairaalassa olin ilmeisesti erityistarkkailussa jne. Neuvolassa ei kuitenkaan kukaan ole millään tavalla puuttunut eikä ollut edes kiinnostuneita jaksamisestani, koskaan. Lapsi on nyt melkein kouluikäinen enkä tähän päivään mennessä ole saanut kunnalliselta puolelta mitään apua. Ketään ei kiinnosta.

Uskaltaa. Tiedän, että tuossa kohtaa avun hakeminen tuntuu todella vaikealta, mutta se apu on nyt sinulle todella tärkeää. Ei tarvitse pelätä. Kerrot miltä tuntuu. Jätä kuitenkin ehkä mainitsematta jos sinulla on ajatuksia lapsen hylkäämisestä tai siitä että tekisit lapselle jotain. Ajatukset menevät kyllä pois kun saat masennustilan rauhoittumaan.

ei mutta ne lähettää tiedot vakuutusyhtiöille ja et voi wsaada sairausvakuutusta tai se on kallis

minulla auttoi ihan mielialalääkitys, tosi yleinen vaiva tuo masennus. Ei kannata päästää pahaksi.

Ensin suljetaan pois fyysiset sairaudet. Ellei niissä ole mitään sen jälkeen  esim. yksilöterapia.Masennuslääkitys ei tule automaattisesti.