Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi nään jatkuvasti painajaisia lapsuudestani?

Vierailija
30.01.2014 |

Nukun toisinaan todella huonosti painajaisten takia Nään unia siitä kuinka huonosti minua on kohdeltu lapsena ja nuorena. Välit vanheenpiini on kylmät.

Minulla on kaksi pientä lasta ja kohtelen heitä täysin eri tavalla kuin minua kohdeltiin lapsena.

Halailen, suukottelen, pidän hyvänä, kuuntelen, keskustelen, annan aikaani, tehdään asioita yhdessä, nauretaan ja siis kaikkea mitä kuuluu terveeseen vanhemmuuteen.

En syyllistä lapsiani ja hoe heille itkua esittäen että kai te tykkäätte äidistä, tai antakaa hali niin mun tulee parempi mieli.

Äitini harrasti paljon tuota syyllistäen huomion hakua. Muistan kuinka inhottavalta se tuntui! Nyt välillä hän koittaa sitä minunkin lapsiin, enkä osaa suhtautua siihen millään hyvällä!

Miten saisin nuo lapsena koetut ahdistavat asiat pois mieltä kiusaamasta?

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pieraise ja haise..

Vierailija
2/4 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa siltä, että mielesi käsittelee lapsena koettuja traumaattisia asioita. Tämä viesti kannattaa ottaa tosissaan oman itsesi ja lastesi hyvinvoinnin takia. Suosittelen hakeutumista psykologin puheille ja mahdollisesti psykoterapiaan. Kun itse käsittelet kokemasi asiat pääset niistä vapauteen etkä siirrä niitä lapsillesi.

 

Itse olen siis ollut terapiassa kaksi vuotta juurikin traumaattisten lapsuudenkokemusten vuoksi. Minullakin ne elivät juuri unissa. Näin esim. paljon unia joissa perheeni jahtasi minua takaa ja yritin päästä heiltä karkuun.

 

Tsemppiä ja voimia! Asioiden käsittely kannattaa, vaikka helppo prosessi ei olekaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 14:40"]Nukun toisinaan todella huonosti painajaisten takia Nään unia siitä kuinka huonosti minua on kohdeltu lapsena ja nuorena. Välit vanheenpiini on kylmät.

Minulla on kaksi pientä lasta ja kohtelen heitä täysin eri tavalla kuin minua kohdeltiin lapsena.

Halailen, suukottelen, pidän hyvänä, kuuntelen, keskustelen, annan aikaani, tehdään asioita yhdessä, nauretaan ja siis kaikkea mitä kuuluu terveeseen vanhemmuuteen.

En syyllistä lapsiani ja hoe heille itkua esittäen että kai te tykkäätte äidistä, tai antakaa hali niin mun tulee parempi mieli.

Äitini harrasti paljon tuota syyllistäen huomion hakua. Muistan kuinka inhottavalta se tuntui! Nyt välillä hän koittaa sitä minunkin lapsiin, enkä osaa suhtautua siihen millään hyvällä!

Miten saisin nuo lapsena koetut ahdistavat asiat pois mieltä kiusaamasta?

[/quote]

Minä näen toistuvasti samanlaisia unia.. Äitini on hirveä marttyyri ja sai (saa joskus vieläkin) kaiken aina itkemällä ja huutamalla läpi. Me lapset emme saaneet näyttää mitään negatiivisia tunteita. Muuten pidettiin huolta, ruokaa ja vaatteita oli. Tunne puoli sitten niin ja näin! En tiedä uskallanko tehdä lapsia jos minusta tulee yhtä huono äiti kuin omastani.

Vierailija
4/4 |
30.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

4. Sä tiedostat äitisi tekemät virheet, joten uskon että susta tulisi ihan hyvä äiti. Mä ainakaan en toista äitini virheitä.

Mun unissa myös usein eräs erittäin ahdistava tapahtuma, enkä pääse siitä pois/karkuun tau sitten unessa kerron perheen ikävistä asioista ulkopuoliselle aikuiselle ja minua ei kuitenkaan uskota, kukaan ei auta tai välitä.

Ap

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kaksi viisi