Lue keskustelun säännöt.
Oikeastiko 60-luvulla ei ollut minkäänlaisia leluja, millä leikkiä? Äiti aina sanoo, että piti mennä metsään leikkimään käpylehmillä.
23.10.2020 |
No toisaalta se oli varmasti hyväksi mielikuvitukselke, jos ei ollut silmien edessä sitä viriketulvaa, mikä nykyaikana jo ihan pienten lasten silmien eteen puskee.
Mutta eikö oikeasti ollut muuta leikkejä kuin jotain metsäleikkejä ja ulkoleikkejä?
Kommentit (142)
1960-luvun alusta asti oli paljonkin leluja: soittimia (mm. xylofoni), hyrriä, avaimella/kammella vedettäviä, peltisiä ja muovisia toimintoleluja (esim. karuselli, mopoilija, ruohoa puputtava pupu, ompeleva kisu jne); renkaanheittopeli, pallonammuntapeli, hakkapeli; lautapelejä, lasten pelikortteja, palapelejä; värityskirjoja ja värikyniä; nalleja ja nukkeja (mm. Dollytex ja Barbie), nukenastioita ja jopa oikean oloinen liesi, vauvanukeille rattaat ja vaunut ja kantokassit, sekä tutit ja tuttipullot (- jopa sellainen, jota kallistaessa sen kahden seinämän välissä valui valkoinen maito); siivousvälineitä kotileikkeihin (muovinen mattopiiska, puuvartinen lattiaharja ja sihveli eli rikkalapio); nukketaloja; kemikaliotavaroita, kuten lasten peilejä, kampoja, muovisaippuoita ja -huulipunia sekä rahakukkaroita, kasseja, muovikoreja; kumipalloja, potkupalloja, lasten sulkapallopeli; kiiltokuvia ja paperinukkeja sekä käsinukkeja; vesikiväärejä, hyppykeppejä, potku- ja rattikelkkoja ja ensimmäisiä muovipulkkiakin jo; monenlaisia erikokoisia muovieläimiä ja muoviautoja (- myös sellaisia kompakteja, valettuja kauttaaltaan yksivärisiä autoja); kumimaisia (pilailu)eläimiä (esim. narun päässä hyllyviä hämähäkkejä sekä krokotiilejä, mustekaloja ja sen sellaisia); puisia rakennuspalikoita ja Legojakin jo (- mm. upea Lego-talo kattotiilineen ja ikkunanpoikineen ja -laseineen)
Elintarvikepakkauksistakin tuli leluja ja joitain jäätelöannospakkauksia saattoi jälkikäteen käyttää leluina: oli mm. peikkopurkki, arpakuutiorasia ja pingviinipurkki. Pääsiäismunista tuli sormuksia, jättimunista jopa riipuksia ketjuineen. (Esineet olivat suklaamunan sisällä sinällään, ilman nykyisen kaltaista muovikoteloa.)
Eiköhän leluja ollut yhtä lailla kuin nykyäänkin (- ainakin meillä oli -), olihan taloudellisen nousukauden alku. Ne olivat vain pääosin erilaisia, sangen yksinkertaisia. Rumia tai pelottavia leluja ei ollut. Postikorttien ja lastenkirjojen piirroskuvatkin olivat 1960-luvulla vielä kauniita ja romantisoituja.
Olen 1960-luvun alun lapsi ja minulla on kaikki nämä lelut ja välineet tallella, siksi muistan niin hyvin:)
v62 - nyt 62v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä 60-luvulla oli jo hyvin leluja ja oli jo aikaisemminkin. Toki kaikilla ei ollut varaa niitä ostaa.
Mulla oli venäläiset puulelut ja lasivilla vaipat
Olen itse syntynyt 60-luvlla ja mun äitini puhui, että hänellä ei ollut leluja lapsena. Mulla kyllä oli jo jonkin verran leluja mm. nukke, nukenvaunut, barbeja, legoja, erilaisia pelejä yms.
Toki kaikilla ei varmaan ollut varaa leluja niin ostaa.
Minulla oli (ja on) jopa ihan pieni ompelukone, jolla voi ihan oikeasti ommella. Samoin oli (ja on) oikean lankapuhelimen näköiset leikkipuhelimet, joilla voi oikeasti soittaa toiseen huoneeseen tai jopa naapuriin, kun vain johtoa riittää!
v62 - nyt 62v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastaan mulla oli ihan tarpeeksi leluja, vaikka olin syntynyt 60-luvulla. Nykyään hukutaan lelupaljouteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä voi sanoa että äiti valehtelee. Ihan taatusti oli perheitä joissa leluja ei lapsilla juuri ollut. Paitsi jos pyörä, sukset ja kalavehkeet tms. laskettiin leluiksi.
Valehtelee se kun väittää ettei ollut olemassakaan leluja tuolloin. Toinen asia se että kaikilla ei ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mitään.
Meillä ei ollut edes käpyjä, koska asuimme kaupungissa.
🤣
Stadissa oli hyvä kasvaa 60- luvulla. Fillarilla ajeltiin joka paikassa ja dösat ja suorat oli hienoja. Biitseillä retkeiltiin ja ja skuttassa leikittiin piilosta, pihoilla twistiä ja hyppynarua ja keinupeffistä yms. Ja aina oli kavereita! Ovia ei pidetty lukossa lähiössäkään jos availmia ei kaikille perheen kerhoille riittänyt.
Hienot muistot. Ja käpyjä kyllä löytyi. 😅
Me vietettiin paljon aikaa kirjastossa. Mutta oli niitä lelujakin. Kuitenkin se yhdessä leikkiminen oli parasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ollut kyllä ankea lapsuus jos käpylehmilläkin on pitänyt leikkiä metsässä.
No ei ollut ankeaa. Rikastutti valtavasti mielikuvitusta. Sinulla ei taida olla mielikuvitusta muuhun kuin ankeuteen etkä ole saanut tutustua lapsien maailmaan.
60- luku varmasti on sellaista aikaa, että lapsuudenkokemuksia oli hyvin erilaisia.
60- luvulla ei vielä ollut massatuotettua muovikrääsää.
Suomi kehittyi kovaa vauhtia, mutta eri tahtiin. Oli myös taantuvia alueita, joissa elämä oli yhtä ryysyrantaa.
Vielä aika 70- luvulta 80- luvun puoliväliin saattoi olla elintasoltaan, elämänpiirilyään ja henkiseltä ilmapiiriltään hyvin erilainen riippuen siitä, mihinpäin Suomea sattui syntymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä 80- luvun maaseudulla oli talouksia, joissa ei hankittu lapsille leluja.
Heti, kun lapsi kykeni tekemään jotain hyödyllistä, pistettiin töihin ja 10- viotiasta, joka erehtyi leikkimään, toruttiin ja pilkattiin.
Mulla oli kaksi joululahjoina tulleita barbeja, yksi tavallinen nukke ja yksi nalle, joka oli saatu naapurilta käytettynä. Siinäpä se. Ja me oltiin varmaan ns. normaalia parempia ihmisiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ei taida olla niitä keiden vanhemmat on 40-luvulta? Silloin ei varmaan hirveästi leluja ollut. Varmaan jotain kuitenkin löytyi eli kiiltokuvia ja leikkiautoja. Sisällä käytiin lähinnä nukkumassa ja syömässä varmaan.
Vierailija kirjoitti:
On ollut kyllä ankea lapsuus jos käpylehmilläkin on pitänyt leikkiä metsässä.
Höh, se oli kivaa kun niihin käpyihin sai tarttumaan mitä vaan ja jalat tehtiin tulitikuista. Mielikuvitus kehittyi niillä leikkiessä kun tehtiin pihat ja sun muut..... luonnon materiaaleista, tilkuista, vahoista astioista, pahvipakkauksista ym ja lopuksi värjättiin vesiväreillä.
Ihanaa aikaa!
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan mulla oli ihan tarpeeksi leluja, vaikka olin syntynyt 60-luvulla. Nykyään hukutaan lelupaljouteen.
Niin hukutaan mutta ei osata leikkiä niillä!
Mun kokemukset on vasta 60-luvun lopulta ja 70-l alusta. Oli nukkeja ja nalleja, pienet nukenrattaat ja nukensänky kotileikkiin. Myöhemmin sain leikki kassakoneen ja puhelimet; leikittiin kauppaa ja toimistoa. Luulin, että käpylehmät on suurten ikäluokkien juttuja.
Höpö höpö. Olen syntynyt 50 luvun lopuss. 60- luvulla minulla oli 4 nukkea, barbie, nukketalo, muutama lego. Veljelläni oli autoja.
Ihan tavallinen perhe oltiin
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli nuket. Vähän vanhempana 70-luvun alussa tein nukeille vaatteita kun opin neulaa käyttämään ja sain äidiltä kangaspaloja. Se oli kivaa. Pehmoleluista muistan siskon ruskean luppakorvakoiran. Sitten oli muovinen polkutraktori.
Leluja oli mutta vähemmän. Asuin maalla ja rahaa oli kohtuullisesti mutta emme olleet varakkaita. Näin jälkeenpäin ajatellen se oli hyvin luovaa ja leikimme todella paljon, kotileikkejä ja itse tehtyjä majoja. Isä teki meille puupyssyt ja leikimme sotaa ja inkkareita siskoporukalla. Muistan kun väijyin toisia perunamaan vaossa. :)
En muista että olisin hirveästi haikaillut muuta kuin rattikelkkaa. Sen hankin sitten pojalleni ja otin vahingon takaisin.
Just niin! Tv:ssä oli 2 kanavaa. Ohjelmat alkoivat pikku kakkosella kuudelta, ja päättyivät yhdeltätoista. Aina oltiin ulkona leikkimässä. Tehtiin majoja tai vaklattiin naapureita. Tähän auttoi Vakoilijan käsikirja. Mulla oli 4 levyä, jotka äiti laittoi levysoittimeen pyörimään. Ritva Valkama muistaakseni luki satuja.
Äitis haluaa vain olla martyyri ja korostaa omaa ankeaa lapsuuttaan, jotta te ette tajuaisi omaa ankeaa lapsuuttanne? :)
Totta puhuen, 60-luvulla oli vielä varmaan myös niin köyhiä perheitä, että ei ollut rahaa. Sossua ei ollut nykyisessä mitassa. Myöskään lasten tarpeita ei kaikissa perheissä osattu samalla lailla ajatella kuin nykyään.