Mistä voi tietää, haluaako lapsia?
Tällä palstalla on useaan otteeseen käyty keskusteluja siitä, kuinka äidit haluavat painottaa sitä, että lapsenhankintaan on oltava ehdoton varmuus ennen kuin asialle kannattaa tehdä mitään.
Ymmärrän pointin täysin ja itse lapsettomana lapsenhankintaa ikäni puolesta (29) hyvin paljon miettivänä välillä pelkään, että mistä voin tietää, haluanko lapsia ihan täysillä? Onko siihen mitään oikeaa "ajatusmallia"?
Suurin kauhuskenaarioni olisi se, että tajuaisin jossain vaiheessa että tämä lapsen tekeminen olikin suurin virheeni elämässä ja minusta ei ole tähän. Ei se olisi kenellekään lapselle reilua, ja itselleni ihan hirveää. Mistä te onnelliset äidit olette tienneet, että teette oikein? Onko kaikilla ollut joku synnynnäinen tunne äitiydestä aina, onko teillä ollut epävarmuuden ja pelkojen hetkiä?
Kiitos asiallisista ja varmaankin myös vähän epäasiallisemmista vastauksista :)
Kommentit (6)
Jos tätä täytyy kysyä, niin sitten et halua lapsia. On normaalia olla epävarma omista kyvyistään ja pärjäämisestään vanhempana, mutta kyllä sen, haluaako vanhemmaksi, pitäisi olla ihan selvää.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 12:53"]
mutta kyllä sen, haluaako vanhemmaksi, pitäisi olla ihan selvää.
[/quote]
Auts... ehkä sitten parempi olla huutelematta siitä, että ei ole ollut ihan varma!
2
itsekin asiaa aikanaan arponeena, sanoisin että tunne tulee aikanaa, ja pieni epävarmuus kuuluu asiaan vaikka raskaana jo olisikin.
Itsellä tunne tuli selväksi ehkäisyn petettyä ja raskaustestiä väänsin: negatiivinen testi olikin yllätyksekseni iso pettymys. Siinäpä se sitten tuli meille selväksi, että lapsi elämään oli ihan tervetullut. Nyt näitä mussukoita on jo kolmin kappalein :)
Kiitos vastauksista :)
Jos ajattelen, että jättäisin lapsen vapaaehtoisesti hankkimatta, tekee se minut surulliseksi. Eli ehkä siinä on todellinen vastaus pohdintaani. Ajankohta ja kaikki vain askarruttaa ja pelottaa, yllättävän paljon. Haluaisin kuitenkin ajatella, että epävarmuus on luonnollista, kuten muissakin asioissa.
[quote author="Vierailija" time="30.01.2014 klo 14:33"]
Kiitos vastauksista :)
Jos ajattelen, että jättäisin lapsen vapaaehtoisesti hankkimatta, tekee se minut surulliseksi. Eli ehkä siinä on todellinen vastaus pohdintaani. Ajankohta ja kaikki vain askarruttaa ja pelottaa, yllättävän paljon. Haluaisin kuitenkin ajatella, että epävarmuus on luonnollista, kuten muissakin asioissa.
[/quote]
Ehkä olet lapseton olosuhteiden pakosta etkä omasta halustasi. Itse olen omasta halustani lapseton ja kun tein päätöksen olin varma ja helpottunut.
Mulla ei todellakaan ollut ehdotonta varmuutta. Kun en mä ainakaan kyennyt täysin varmasti tietämään, millaista se lapsiperheen elämä on.