Voiko isältä vaatia kunnollista asuntoa?

Lapsellesi ei varmasti ole vahingollista elää myös lapsen isän " näköistä" elämää. Kannattaa muistaa, ettei lähivanhempi ole mikään auktroriteetti, joka sanelee, millainen elämä on " oikein" ja mikä on " väärin" . Anna isän tehdä tavallaan, niin todennäköisemmin hän on myös halukas viettämään aikaansa lapsen kanssa.



Oletin siis, ettei isän asumismuotoon liity mitään huumeiden väärinkäyttöä tai muuta arveluttavaa ja että ympäristö on lapselle turvallinen.

Huumeita siellä tuskin käytetään, mutta alkoholia melko runsaasti. Yritän kuitenkin sopeutua. Lapsen isään toki luotan, mutta ei hänkään voi vaikuttaa mitä muut talossa tekevät.

Minulla on ollut se tilanne että lasten (kohta 4 ja 6) isä on ollut vailla kämppää pidempään ja harrastaa asumista joko kaverien nurkissa tai satunnaisten usein vaihtuvien tyttöystävien luona. Lasten isä sanoo että hänelle on edullisempaa asua näin kun hankkia oma asunto! Totta helvetissä on kun ei tarvitse maksaa asumisesta. Olen yrittänyt kyllä saada hänelle järkeä päähän että lapsilla pitäisi olla myös viikonloppuvanhemman luona tuttu ja turvallinen paikka, eikä mitään jatkuvasti vaihtuvia ihmisiä ympärillä. Täytyy toivoa että tämän hetkinen tyttöystävä on pysyvämpi tapaus ja jos vaikka ottaisivat lapsetkin huomioon ja hankkisivat vähän tilavamman asunnon - lapset sielä joka toinen viikonloppu pe-su ja viikolla 1-2 iltaa. Nykyinen yksiö on noin 25m.



Otin asian esille lastenvalvojan tapaamisessa ja hänellä ei juurikaan ollut asiaan mielipidettä. Isällä on oikeus tavata lapsiaan mutta ilmeisesti mikään taho ei puutu tapaamisen laadukkuuteen. Lastenvalvoja ohjeisti minua että vain siinä tapauksessa asiaan voidaan puuttua jos on oletettavissa että lasten turvallisuus kärsii. Enhän minä sitä voi tietenkään tietää koska ikinä isä ei ole suonut mahdollisuutta tavata ihmisiä kenen luona on ja asuu eikä nähdä asuinpaikkaa.



Joten ymmärrän hyvin pointtisi. Minun mielestä etävanhemmalla on yhtä velvollisuus järjestää kunnolliset ja pysyvät paikat lasten tapaamisen siinä missä lähivanhemmaltakin edellytettään hyviä asuinoloja lapsille. Olen 100% että jos minulla asuisi nurkissa vaihtuvat poikaystävät ja erinäiset kaverit, vaihtuvuus ihmisissä melkoinen sekä muuttaisin paikasta toiseen lapsineni minkä ehtisin vain siksi etten halua maksaa asumisesta liikaa ja ahtautuisin pieneen yksiöön lapsineni ei menisi aikaakaan kun sossun henkilökunta koputtelisi ovella.

tähtitieteilijä:

Olen 2,5 tytön yh-äiti. Emme ole lapsen isän kanssa sopineet tapaamisoikeutta virallisesti. Käytännössä lapsi on ollut isänsä kanssa noin joka toinen viikonloppu isovanhempiensa kodissa.

Ongelmana on että lapsen isä asuu soluasunnossa, jossa keittiö ja olohuone jaetaan neljän muun ihmisen kanssa. Nyt hän haluaisi viettää viikonloput omalla kämpillään lapsen kanssa ja minua hieman epäilyttää koko asia. Hänen kämppiksensä ovat ihan mukavia, mutta he elävät hieman toisenlaista elämää kuin lapsiperheissä. Usein siellä on paljon ylimääräisiä ihmisiä viettämässä aikaansa.

Voinko vaatia että hän hankkisi lapselle sopivan asuinolomuodon vai pitääkö minun vain sopeutua?

Sinun ei tarvitse antaa lasta isälle jos epäilet, että paikka jonne lapsi menee ei ole kelvollinen. Huolimatta siitä mitä täällä foorumilla on tästä sinulle vastattu niin lastenvalvojan toimesta joku voi käydä tarkistamassa että paikka sopii lapselle, jos lastenvalvoja katsoo että paikka on ookoo niin siihen täytyy suostua. Siinä tapauksessa, että isällä ei ole omaa asuntoa, hänen täytyy ilmoittaa osoite missä majailee lapsen kanssa ja sinne myös täytyy olla viranomaisella tarvittaessa pääsy katsomaan. Joten etävanhemmalla täytyy olla esittää lapselle turvallinen paikka. Opiskelija-asunto ei kuulosta pahalta paikalta varmastikaan valvojankaan mielestä kun isä lupaa hoitaa asiat.

Tekeehän valvoja täsmäiskuja myös pääasiallisen huoltajan luona joskus esim.etävanhemman pyytäessä kun tämä epäilee, että lapset eivät elä säällisissä olosuhteissa. Mutta sinulla toisen ahuoltajana ei ole oikeus vaatia esim. että lapsen isä muuttaa vain koska asumistyyli tai asunnon koko ei miellytä....

Olen samaa mieltä edellisen kirjoitajan kanssa siitä, että isä on halukas viettämään aikaansa lapsen kanssa, kun saa tehdä sen tavallaan. Ja isälä on siihen yhtäläinen oikeus, kuten sinullakin äitinä.

Ajatellen isän tilannetta opiskelijana on luonnollista, että lapsi näkee myös isänsä näköisen elämän sellaisena kuin se on. Mielestäni lapselle ei ole pahaksi viettää aikaa isänsä kodissa, kuten ei myöskään isovanhempien luona, mutta jos isä huolehtii lapsen syömiset, nukkumiset yms., niin hän varmasti osaa myös katsoa sen, että esim kämppikset vkl:n vietossaan ottavat huomioon myös lapsen. Ja opiskelijana olisi mielestäni kohtuutonta vaatia isää etsimään sopivampi asuinolomuoto. Ja jos lapselle ei ole haittaa tästä asuinmuodosta, niin se ei voi olla ongelma?



Itse mietin asiat aina lapseni ja mieheni lasten kannalta. Mieheni tyttäret ovat meillä joka toinen vkl. Heille molemmille on tärkeää luonnollisesti tavata isäänsä. Tähän kesään saakka meillä suurimman osan vkl.sta ollut aina toinen töissä li meillä ei ole vietetty perheviikonloppuja. Päivisin toinen nukkuu oltuaan viikon töissä tai toinen, kun on menossa yöksi töihin. Mieheni usein sanoo. että hänellä onpaha olo siitä, kun ei jaksa tehdä tyttöjensä kanssa mitään päivisn. Illalla kyllä käydään nykyisin yhdessä kaikki saunassa, grillataa ja tehdään ruokaa - nyt meillä ei eää tarvitse tehdä vkl:sin töitä. Minusta on ymmärrettävää, jos viikolla nukkuu töiden lomassa muutaman yön, että vkl.na on väsynyt. Olen kuitenkin miehelleni sanonut, etteivät lapsesi muista isona sitä mitä et thnyt heidän kanssaan tai mihin veit, vaan sen mitä teit : ) Olen itse ollut samassa tilanteessa siinä mielessä, että isäni oli vuodessa kotona töiden vuoksi n. 2 kk:tta. Mutta lomilla vietettiin aikaa yhdessä : )

Halusin tällä sanoa sen, että lapsesi isä varmasti tekee parhaansa lapsensa eteen (kirjoituksestasi päätellen) ja se on tärkeää hänelle sekä lapselle : ) Ja lapsestasi näet kyllä voiko hän huonosti ja hän varmasti ilmaisee sen myös sanoin mikäli näin on : )



Aurinkoa päiviisi : )

mutta ymmärrän huolesi oikein hyvin. Meidän lapsen isällä oli vauva-aikana kumppani, joka oli paljon häntä nuorempi ja eli vielä " opiskelijaelämää" . Ennen lapsen syntymää isä ei halunnut ottaa kuuleviin korviinsa nihkeyttämme siitä, että heidän pieneen kaksioonsa saattaisi keskellä yötä tunkea jatkoille tai nukkumaan useampiakin ihmisiä kun vauva on siellä. " Jos meille tulee vieraita yöllä, se on meidän asiamme. Minä kyllä vastaan siitä, että lapsi on turvassa."



Vauvan syntymän jälkeen ääni tältä osin muuttui täysin kellossa eikä mistään myöhään yöhön jatkuvista bileistä tai yöllisistä jatkoista ole ollut tietoakaan, kun lapsi on isällään.. Isä myös kieltäytyy nauttimasta alkoholia vauvan ollessa talossa, jotta olisi ajokunnossa, jos jotain sattuu. Eli vastuuseen kasvamista on tapahtunut, sanoo helpottunut äiti.



Uskon, että jos lapsesi isä on vähääkään vastuullinen henkilö (mitä tuntuu olevan, jos itsekin on tiedostanut asumismuotoonsa liittyvät lievät haitat ja siksi tähän asti viettänyt aikaa vanhemmillaan) hän kyllä huomaa, jos lapselle on pahaksi olla hänen kotonaan. Itse en usko, että henkilöiden paljous on sinänsä lapselle huono (tai siis olen joutunut muuttamaan käsitystäni sen jälkeen kun tajusin, että oma lapseni selvästi nauttii siitä, että isän luona on aina hillitön trafiikki kaikkia kivoja setiä ja tätejä, jotka antavat lapselle paljon huomiota). Ja lapsen isäkin varmaan osaa huomata, jos ihmiset ovat humalassa tai muuten päihtyneitä tai huonokäytöksisiä, ja toimia tilanteen mukaan.



Mutta sitä kyllä ihmettelen, että voiko lapsen isän into nähdä lasta tosiaan olla siitä kiinni, joutuuko hän joskus kohtaamaan lapsen äidin eriävän mielipiteen toimintatavoistaan? Ymmärrän toki, että kaikkien on annettava viettää lapsen kanssa aikaa omalla tavallaan ja olen siitä samaa mieltä, eikä turhaa pikkuasioista jäkittämistä kannata harrastaa. Mutta pelko siitä, että jos isälle esittää kriittisiä kommentteja niin tapaamisinto loppuu ja lapselta viedään isä, on ehkä hieman liioiteltua. Eikö siinä samalla opeteta lapselle, että jos hän ei tee tasan niin kuin isi haluaa niin isi ei halua nähdä häntä enää?

Halusin maxim kertoa sinulle vastaavasta tapauksesta meidän elämastä : )



Kun aikanaan mieheni kanssa tavattiin ja alettiin seurustella, niin hänen exänsä vaati/ halusi tavata minut. Mieheni muutti lähemmäs asumaan, kun ennen meidän tapaamista oli viettänyt vkl:t lasten kotona heidän äitinsä viettäessään vkl:t uuden miesystävänsä luona.

Mieheni kanssa juttelimme asiasta ja hän sanoi ymmärtävänsä sen ja lasten äidillä olevan myös oikeus tavata minut sekä nähdä asunto missä lapset viettävät vkl:a. Mieheni sanoi, että jos kysytään tätä sosiaalitoimistosta, niin heidän mielestään näin myös on. Asuntoa äiti ei halunnut nähdä.

Olen kyllä vuosien varrella huomannut, että sosiaalitoimistijen käytännöt ovat todella erilaiset paikkakunnasta riippuen.



Kun mieheni kanssa tavattiin, niin mielestäni hyvä ratkaisu lasten kannalta oli viettää vkl:a lasten omassa kodissa eikä lähteä kuljettamaan heitä muutaman sadan kilometrin päähän vkl:n.

vaatineet isälle oikeaa asuntoa. Lasenvalvojakin sanoi, että ero on jo tarpeeksi lapselle, miks pitäisi elää kiertolaiselämää ties kenen nurkissa tai " rauhattomassa" opiskelijaympäristössä. Lapselle on parhainta, että on omassa kotonaan äidin luona ja isän kotona isän luona. Ilman ylimääräisiä ihmisiä, pyöritystä jne.. Minä en antaisi lasta mihinkään opiskelijaboksiin tai sukulaisten nurkkiin. Lapsella täytyy olla omat tavarat ja oma sänky sekä tuttu pysyvä paikka.

aikoinaan kun tehtiin isän kanssa tapaamisista sopimus, niin lastenvalvoja painotti isälle että minun on hyväksyttävä hänen asunto ja jos olen sitä mieltä ettei asunto ole sopiva lapselle,niin ei ole pakko päästää lasta sinne..en ole kyl ikinä käyny kyttääs isän asuntoa,tiedän et on ok..en kyl mieluusti päästäis lastani mihinkään soluboxiin vkonlopux..

Tuohan tarkoittaisi käytännössä sitä, että lähivanhempi voisi sanella ehdot sille, millaisessa kodissa etävanhemman tulee asua. Eri asia on sitten, jos isä asuu paikassa, jossa esim. käytetään huumeita tai joka ei muuten ole lapselle sopiva, kuten parakissa tai alkoholistien asuntolassa, tällöin varmaan valvotut tapaamiset ovat paikallaan.



Onneksi LV:t eivät määrää näistä asioista, ainoastaan neuvovat parhaan kykynsä mukaan. Jos asioista tulee riitaa, oikeudessa ne ratkotaan, LV:llä ei ole valtaa päättää tällaisissa asioissa.

Työskentelen sosiaalialalla tehtävässä, jossa tapaan eronneita vanhempia ja lapsia ( en ole sosiaalityöntekijä).

Tietääkseni on näin ( kokemukseni mukaan), että mitä pienempi lapsi on, sitä tarkempaa on se millaisissa olosuhteissa hän viettää tapaamisajan. Jos hänen turvallisuutensa on yhtään vaakalaudalla, tapaaminen voidaan määrätä jonnekin muualle, myös valvotuiksi. Itse olen nähnyt sopimuksen, jossa tapaaminen on määrätty isovanhempien luona tapahtuvaksi ( ilmeisesti isän levottoman asumisen vuoksi). Tietyllä tavalla sinulla on siis mahdollisuus puuttua siihen, onko lapsi tapaamisissa isän soluasunnossa. Kannattaisi soittaa sosiaalityöntekijälle ja kertoa huolestasi. Lapsi on kuitenkin aika pieni, itsekin empisin vielä tässä vaiheessa soluasunnossa tapahtuvaa tapaamista.

Tärkeää on, että isä oppii ottamaan kokonaisvastuun lapsesta tapaamisten aikana. Ymmärrettävää ettei halua siis olla mummolassa, mutta soluasunto ei kuitenkaan ole ehkä paras paikka siihen.

Tiedän pari eri tapausta, jossa vajaa 2 vuotiaan ja reilu 10 vuotiaan lapsen isät saivat kaupungin vuokra-asunnot (alle 1 kk sen hakemisesta), koska heillä oli oltava paikka, jossa tavata lapsia. En tiedä ajatellaanko sossussa, että solu on sopiva paikka siihen (enkä henkilökohtaisestikaan halua siihen ottaa kantaa), mutta itse kuvittelisin, että se olisi hyväksi teille kaikille. Raha-asiat ovat juttu erikseen, mutta tiedän, että jopa Helsingistä löytyy yksiöitä (25-30 m2) joiden hinta pysyttelee vielä järjen rajoissa. Olisihan omasta asunnosta varmaan hyötyä isälle mutenkin?

Neuvoni siis on, että otatte yhdessä tai pyydät lapsesi isää ottamaan yhteyttä kunnan/kaupungin asunnonjakotoimistoon. Olkaa tiukkana, vain oma asunto isälle riittää!



Toivottavasti pulmasi ratkeaa.. Kuitenkin erittäin positiivista, että lapsen isä haluaa lastaan tavata, vaikka solussa ilmeisesti on houkutuksia toiseenkin suuntaan!! ;) Hyvää jatkoa sinulle!