Vauvakuume, mutta mies ei vielä ole valmis.
Haluaisin kokemuksia tilanteesta, jossa itse podit vauvakuumetta, mutta mies ei ollut vielä valmis. Kuinka pitkään tilannetta kesti ja miltä se sinusta tuntui?
Me olemme vajaa 30-kymppinen pari. Viimeisen puolen vuoden ajan olen potenut vauvakuumetta. Alkuun se ajatus tuntui pelkästään kutkuttavalta, mutta joka päivä enemmän ja enemmän on sellainen ajatus, että minulta puuttuu jotain ja se joku on se oma vauva. Haluaisin niin paljon olla jo äiti. Mies on sanonut, että haluaa myös lapsia kanssani, mutta ei vielä halua sitoutua perhe-elämään. Haluaa harrastaa ja tehdä kanssani asioita ex tempore. Omasta mielestäni taas vauva sopisi elämäntilanteeseemme.
Meillä ei ole tästä asiasta mitään kriisiä tai riitaa, eikä tulekaan. Ajatus pyörii mielessäni nyt kun kaveripiirissä niin moni pariskunta on saamassa vauvan.
Kommentit (133)
Kuinka paljon olet valmis odottamaan, siinä kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos elämäntilanne on jo vakaa, mikä miestä muka estää sitoutumasta perhe-elämään? Onko kyse siitä, että hän ei halua sitoutua sinuun?
Ei ole kyse siitä. Tiedän kyllä että mies haluaa perheen nimenomaan minun kanssani. On sen minulle suoraan sanonut eikä mulla ole mitään syytä epäillä tätä. :) -ap
Mikä sitten oikeasti estää? Onko hän kova juoksemaan baareissa vai mistä kiikastaa?
Siitä, kun aloitatte yrityksen kestää parhaimmillaankin vähintään 9 kuukautta vauvan syntymään.
Aloituksessa avasin syitä. Haluaa harrastaa vapaasti ja tehdä asioita kanssani ex tempore. Olemme molemmat aikaisemmin olleet kovia juoksemaan baareissa, mutta parin viime vuoden aikana ollaan rauhoituttu ja nykyään käydään baareissa 1-2 kertaa vuodessa. Eli menojalka ei enää vipata kyllä kummallakaan. Olen pohtinut että mieheni ehkä kuvittelee, että vauva estää treeneissä käymisen, harrastamisen ym. Vaikka olen moneen kertaan sanonut että sitä varten meitä on tässä kaksi aikuista, että pystyttäisiin varmasti antamaan molemmille myös sitä omaa aikaa harrastaa ym vaikka perhe kasvaisikin. -ap
Vauvakuume kuulostaa neuroottiselta. Vaikka ei se huono neuroosi ole!
Vierailija kirjoitti:
Mitä pohdittavaa tuossa on? Mies ei nyt halua lasta.
Oma mieheni oli 50-vuotias, kun esikoisemme syntyi.
Jeps, antaa ap:nkin odotella että mies on valmis vaihtamaan hänet nuorempaan. Sekö on sun kanta asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Mikä järkiperäinen syy on tänne tehdä joku vasten hänen tahtoaan?
Tähän sinulla ilmeisesti löytyy vastaus, kun ei muuhun kulu aika.
Vauva ei tarvitse aluksi isää ollenkaan. Vasta taaperona korostuu isän merkitys. Tietysti jos äidillä on vauvan kanssa vaikeuksia, isä voi olla pelastaja. Mutta pointti on, että ihanteellisesti mies saa jatkaa menojaan isänäkin; hän ei vain voi pariin vuoteen tehdä sitä niin paljon sinun kanssasi. Mutta se on suht lyhyt aika. Mistä hän tarkalleen ottaen ei halua luopua?
Vierailija kirjoitti:
Mitä pohdittavaa tuossa on? Mies ei nyt halua lasta.
Oma mieheni oli 50-vuotias, kun esikoisemme syntyi.
Kyselin tässä kokemuksia muilta, jotka ovat olleet samassa tilanteessa. Mun mielestä on kiva lukea muiden ajatuksia ja kokemuksia. Ei ole ketään ystävää, jolla olisi täysin sama tilanne kun mulla, joten ehkä haen vertaistukea täältä. :) -ap
Voiko lasten saantiin olla oikeasti " oikeaa " aikaa tai onko miehet ikinä valmiita :DKyllä harrastaa voi vaikka lapsia olisi. Extempore toki vaikeampaa, mutta moneen semmoiseenkin voi ottaa lapset mukaan. Ne reissut ja jutut vaan muokkaantuu jotenkin automaattisesti niin. Mun mies perusteli asiat myös noin kuin sinunkin ja tässä sitä ollaan alle 30v ja kahden alle 4v lapsen vanhempina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olette olleet yhdessä?
Vakioneuvoni kuumeilijalle vauva on vauva alle vuoden, ja sen jälkeen on handlattava vielä ne noin 19 muutakin vuotta. Niitäkin pitää sydämensä pohjasta haluta, jotta pysyy järki päässä, edessä on nimittäin hitonmoinen homma.
Ollaan oltu yhdessä kolmisen vuotta. Ja ymmärrän kyllä mieheni näkökannan asiaan. Ennen seurusteluamme oli aina sitä mieltä, ettei halua lapsia ollenkaan. Nyt mieli kuitenkin on muuttunut ja on sanonut minulle ja myös ystävillemme, että on yhä useammin miettinyt että haluaa lapsia. Mutta kuulemma juuri nyt on liian aikaista . -Ap
Kolmas vuosi on vielä alkuhuumaa. Mutta toisaalta valtaosa ihmisistä on tehty alkuhuuman aikana ja sehän se sen koko tarkoitus onkin.
Milloin mies haluaa lapsia? Alle 10 vuoden päästä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos elämäntilanne on jo vakaa, mikä miestä muka estää sitoutumasta perhe-elämään? Onko kyse siitä, että hän ei halua sitoutua sinuun?
Ei ole kyse siitä. Tiedän kyllä että mies haluaa perheen nimenomaan minun kanssani. On sen minulle suoraan sanonut eikä mulla ole mitään syytä epäillä tätä. :) -ap
Mikä sitten oikeasti estää? Onko hän kova juoksemaan baareissa vai mistä kiikastaa?
Siitä, kun aloitatte yrityksen kestää parhaimmillaankin vähintään 9 kuukautta vauvan syntymään.
Aloituksessa avasin syitä. Haluaa harrastaa vapaasti ja tehdä asioita kanssani ex tempore. Olemme molemmat aikaisemmin olleet kovia juoksemaan baareissa, mutta parin viime vuoden aikana ollaan rauhoituttu ja nykyään käydään baareissa 1-2 kertaa vuodessa. Eli menojalka ei enää vipata kyllä kummallakaan. Olen pohtinut että mieheni ehkä kuvittelee, että vauva estää treeneissä käymisen, harrastamisen ym. Vaikka olen moneen kertaan sanonut että sitä varten meitä on tässä kaksi aikuista, että pystyttäisiin varmasti antamaan molemmille myös sitä omaa aikaa harrastaa ym vaikka perhe kasvaisikin. -ap
Miten se mies sitten luulee, että joskus haluaisi muuttaa tapojaan? Ei se niin mene, että joskus haluaisi luopua elämäntavasta, johon on niin kiintynyt, että lapsikaan ei mukaan mahdu. Millon se mies sitten haluaisi lapsen?
Mikä ihmeen vauvakuume? Itse olen lapseni päättänyt tehdä yhteisellä sopimuksella mieheni kanssa kulloisenkin elämäntilanteen pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olette olleet yhdessä?
Vakioneuvoni kuumeilijalle vauva on vauva alle vuoden, ja sen jälkeen on handlattava vielä ne noin 19 muutakin vuotta. Niitäkin pitää sydämensä pohjasta haluta, jotta pysyy järki päässä, edessä on nimittäin hitonmoinen homma.
Ollaan oltu yhdessä kolmisen vuotta. Ja ymmärrän kyllä mieheni näkökannan asiaan. Ennen seurusteluamme oli aina sitä mieltä, ettei halua lapsia ollenkaan. Nyt mieli kuitenkin on muuttunut ja on sanonut minulle ja myös ystävillemme, että on yhä useammin miettinyt että haluaa lapsia. Mutta kuulemma juuri nyt on liian aikaista . -Ap
No ennusmerkithän ovat hyvät, ja teillä on aikaa. Kolme vuotta on varsin lyhyt aika, jossa hän on tehnyt jo valtavan suunnanmuutoksen. :) Itse en ole koskaan kuumeillut, joten en tiedä, kuinka tuskallinen sairaus on, mutta eihän sitä Roomaakaan tosiaan rakennettu päivässä. (Mihinkään pienempään on ihan turha verrata, onhan se parinkymmenen vuoden trippi, vanhemmuus.). Vakaa parisuhde on aarre. Onnea tulevaan.
Ap, ihmisen käsitys siitä haluaako hän lapsia vai ei, muodostuu jo lapsuudessa eikä se helposti muutu. Hän on kovin nuori vielä eikä ole mahdotonta, että hän on tajunnut lasten "haluamisen" olevan naisystävän ehto.
Miksi mies puhuu lasten saamisesta muiden kanssa, ellei hän nyt halua lapsia? Haluaisko hän siis nyt lapsia, mutta on jotain konkreettisia esteitä juuri nyt? Onko puhunut lapsista oma-aloitteisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä järkiperäinen syy on tänne tehdä joku vasten hänen tahtoaan?
Tähän sinulla ilmeisesti löytyy vastaus, kun ei muuhun kulu aika.
No, ap? Olet varmasti miettinyt tämän huolella.
Mun mielestä kuulostaa siltä, että mies ei välttämättä haluakaan ollenkaan lasta muttei haluaisi erotakaan, siksi viivyttelee? Kysyisin ihan suoraan asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Voiko lasten saantiin olla oikeasti " oikeaa " aikaa tai onko miehet ikinä valmiita :DKyllä harrastaa voi vaikka lapsia olisi. Extempore toki vaikeampaa, mutta moneen semmoiseenkin voi ottaa lapset mukaan. Ne reissut ja jutut vaan muokkaantuu jotenkin automaattisesti niin. Mun mies perusteli asiat myös noin kuin sinunkin ja tässä sitä ollaan alle 30v ja kahden alle 4v lapsen vanhempina.
Olen pohtinut ihan samaa. Mieheni isoveli (3 lapsen isä) sanoikin kerran, että elämässä ei tule koskaan mitään virallisesti oikeaa aikaa tulla isäksi. :D Miten te lopulta päädyitte tekemään ensimmäisen lapsen, jos miehen ajatus oli tuo sama mitä minun miehelläni? Muuttuiko ajatusmaailma vai kasvoiko hän ajatukseen vasta lapsen synnyttyä? -ap
Nämä lisääntymisasiat kannattaa selvittää jo ennen, kuin menee naimisiin.
Kyllähän muuallakin maailmassa naiset vain synnyttävät eivätkä kehitä mitään älylaitteita.