Kyttääkö mun lääkärikaverit mun sairaushistoriaa?
Mua hävettä kun mulla on nuoruusvuosina ollut kaikenlaisia ongelmia ja "diagnooseja", esim. ahdistusta, joku puoskari diagnosoi minulle jopa kaksisuuntaisen mielialahäiriön parin käynnin perusteella. Nykyisin panen ne nuoruuden kuohunnan piikkiin, oli ikävuosina 20-25. Olen nyt elänyt vuosikymmenen erittäin täysijärkisenä, tasaista perhe-elämää ja ilman minkäänlaisia psyykkisiä ongelmia tai lääkityksiä. Mielestäni olen mieleltäni harvinaisen vakaa ihminen, työelämässä menestynyt ym.
Mutta.. Mulla on paljon lääkärikavereita ja tuttuja, ja aina mulla on sellainen tunne että ne kuitenkin on stalkannut mun terveystietoja ja edellä mainitut jutut hävettää. Mitä mieltä, onko huoleni aiheellinen? Vanheneeko terveystiedot koskaan? (Tiedot pääosin YTHS:llä ja Terveystalolla)
Kommentit (124)
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 09:43"]
Onko totta, että on tulossa tuollainen arkisto, johon pääsee pankkitunnuksilla katsomaan omia tietojaan?
[/quote]
Kyllä. Tämän vuoden aikana otetaan käyttöön Kanta-arkisto, johon siirretään alkuvaiheessa tietyt julkisen terveydenhuollon aineistot. Niitä pääsee katsomaan pankkitunnuksilla kotoa käsin. Aiheeseen voi tutustua www.kanta.fi. Myöhemmin tuonne tulee myös yksityisten terveysasemien tiedot.
Alkuperäiseen kysymykseen sen verran, että jos nuo sinun huolenaiheenasi olevat käynnit ovat yli 10 vuoden takaa, niin tiedot eivät todennäköisesti ole enää tuttujesi käyttämissä järjestelmissä. Tiedot ovat kyllä sinua hoitaneen yksikön arkistossa paperisina ja jos on tarvetta, niin ne voidaan kaivaa esiin. En kuitenkaan usko, että kukaan tuttusi lähtisi niitä arkistosta tilaamaan ihan vain uteliaisuudestaan.
Tuoreemmista epäilyistä voit tehdä lokitietojen katselupyynnön. Se osoitetaan sinua hoitaneelle organisaatiolla (esim. kaupunki) ja siinä pitää yksilöidä minkä järjestelmän tietoja haluat selvittää. En usko, että sinulla on syytä tehdä tuota, mutta sinulla on oikeus siihen.
Mun mieheni on tk-lääkäri ja ollaan asiasta juteltu. Meni valmistumisen jälkeen töihin pikku pitäjälle ja kun tavattiin, muutti pk-seudulle.
Ei ole yhtään utelias, mutta sanoi jos olisi ollut lääkärinä kotipaikkakunnallaan, joka on ihan yhtä pieni kylä missä oli töissä ekat vuodet, olisi ehkä joskus voinut käydäkin katsomassa jotain, jos olisi ollut luppoaikaa ja jos olisi koko juttu edes kiinnostanut. Ja siitä ei olisi jäänyt kiinni.
Nyt kun potilaita on ollut tuhansia vuosien varrella ei oikeesti viitsi nähdä vaivaa että menis katsomaan tietoja. Muiden sairaudet eivät häntä kiinnosta.
Joten vastaus kysymykseen tuskin.
[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 23:24"]
Mutta.. Mulla on paljon lääkärikavereita ja tuttuja, ja aina mulla on sellainen tunne että ne kuitenkin on stalkannut mun terveystietoja ja edellä mainitut jutut hävettää. Mitä mieltä, onko huoleni aiheellinen? Vanheneeko terveystiedot koskaan? (Tiedot pääosin YTHS:llä ja Terveystalolla)
[/quote]
Jos sun kaverit ovat töissä esim. terveyskeskuksessa, niin heillä ei ole pääsyä YTHS:n tietoihin kuin ainoastaan sinun luvallasi. Samoin Terveystalon tietoihin pääsee vain Terveystalon työntekijät ja kaikista katseluista jää lokimerkintä.
Terveystietoja arkistoidaan (paperilla tai mikrofilmillä) yleensä 12 vuotta potilaan kuolemasta tai 120 syntymästä jos kuolinaikaa ei tiedetä. Joten arkistoista sinun tietosi löytyvät vielä pitkään.
Lääkärinä vastaan että ihmisten sairaudet eivät todellakaan jaksa enää vapaa-ajalla kiinnostaa.
Sen verran tulee myös ihmiskohtaloita nähtyä etten jaksa uskoa että ainakaan ammatissa pitempään ollut "kyttää" yhtään ketään arvostelumielessä.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:53"]
Lääkärinä vastaan että ihmisten sairaudet eivät todellakaan jaksa enää vapaa-ajalla kiinnostaa.
Sen verran tulee myös ihmiskohtaloita nähtyä etten jaksa uskoa että ainakaan ammatissa pitempään ollut "kyttää" yhtään ketään arvostelumielessä.
[/quote]
Teet virheen jos oletat, että kaikki ovat samanlaisia kuin sinä. Jos systeemi on tehty sillä periaatteella, että "ei niitä varmaan kukaan viitsi katsoa", niin se on vapaat kädet sellaisille sekopäille jotka todellakin haluavat katsoa. Valitettavasti tunnen muutamia tälläisiä ihmisiä.
Itse ihmettelen, että kun olen pyytänyt kaikki tietoni sairaalan arkistosta tietyltä aikaväliltä, en ole kertaakaan saanut sellaisia tietoja, joista selviäisi ketkä on niitä tutkinut.
Yleensä pyydän tiedot hoitojen jälkeen, koska jos tulee tarve käydä yksityisellä, ei haittaa ollenkaan, kun lääkärin lausunnon lisäksi on labratulokset ja vaikka patologin lausunnot.
34: kuinka monta vuotta miehesi on ollut lääkärinä, kun puhut kuitenkin vuosista monikossa? Entä onko sinulle tullut mieleen, että nuo potilastietorekisteritkin ovat kehittyneet koko ajan turvallisempaan suuntaan? Aikanaan paperille kirjoitetut tiedot kulkivat jo lääkäriltä konekirjoittajalle ja sitten kansioon ja arkistoon. Silloin oli ainakin tilaisuus käydä kurkkaamassa, mitä se naapuri yhtä mittaa lääkärissä ramppaa.
Olen ollut potilaana sekä yksityisellä että julkisella puolella. Olen ollut sairaalahoidossa molempien tahojen lähetteellä. Yksityisellä puolella on aina kysytty, saako potilastiedot toimittaa myös terveyskeskukseen, ja yleensä olen luvan antanut. Samoin sairaalassa on kysytty, minne tiedot saa lähettää, minne ei.
Kerran taas sairaalassa tarvittiin vuosien takaisen sairaalahoidon tietoja ja minulta pyydettiin lupa, muistaakseni peräti piti allekirjoittaa lupapaperi, saako toiselta sairaalalta pyytää leikkausprotokollan. Ja luvallani sen hankkivat.
En ole ollut mielenterveyspotilas enkä siis käynyt psykiatrilla, joten minulla ei ole kokemusta siltä puolelta. Olettaisin kuitenkin, että tietyt diagnoosit, kuten autismi, asperger, erilaiset kirjaindiagnoosit ym. merkitään myös terveyskeskuksen potilastietoihin. Nuo tiedot saattavat olla suurena apuna ja tukena, jopa turvana, kun potilasta hoidetaan jostain muusta syystä. Eikä kai se, että lopun ikää elämään vaikuttava diagnoosi mainitaan, tarkoita välttämättä sitä, että kaikki hoitoon liittyvä materiaali olisi toimitettu terveyskeskukseen.
Jos hoitajilla tai lääkäreillä on niin paljon joutoaikaa, että ehtivät huvikseen selailla ja lueskella potilastiedostoja, on heitä työssä liikaa ja löysät pitää kitkeä pois.
Onko kenellekään tullut mieleen, että vieläkin on sairauskertomusarkistoja, joissa potilastiedot ovat paperisina versioina? Siellä tietonne ovat sihteereiden, lähettien ja kaiken maailman työkkärin harjoittelijoiden käsissä. Myös psykiatrian paperit. Olin itse nuorena työharjoittelussa sairauskertomusarkistossa ja en itse kenenkään papereita kurkkinut, mutta täytyy sanoa että siellä oli kyllä varsin kirjavaa porukkaa töissä. En yhtään ihmettelisi jos joku hankkiutuisi työharjoitteluun tuollaiseen paikkaan vähän kyseenalaisilla motiiveilla.
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 02:34"]
Joku lekuri täällä ilmeisesti ilmoittelee, että kaikki näkyy kaikille, no ei todellakaan pidä paikkaansa. Ko. henkilöllä on laajemmat oikeudet kuin muilla, mikään muu ei sitä selitä. On ainakin kaksi erikoisaluetta mihin ei todellakaan kaikilla ole asiaa, eli psykiatria ja sukupuolitaudit. Niin ja sitten toki atk-henkilöstöllä on pääsy vähän kaikkeen, mutta ihan asioiden korjaamisten vuoksi. Kaikkia sitoo se sama pääkii-velvollisuus.
[/quote]
No olen tuo lekuri ja olen työpisteissäni nähnyt aina psykiatrian lehdet. Sukupuolitaudit unohdin, niihin ei ulkopuolisilla ole oikeuksia, mutta mainitsin kyllä esim. psykiatrian tietyt alueet, joita en näe.
Ketä kiinnostaa?
Olen itse sh ja näkisin koneelta kaikkien perheenjäsenteni, naapureiden, lasteni vanhempien yms. samassa kunnassa asuvien tiedot JOS vai haluaisin.
Rehellisesti voi sanoa, että ei kiinnosta. En ymmärrä miksi moni kuvittelee heidän elämänsä olevan niiiiin kiinnostavaa, että joku haluaisi urkkia heidän sairauskertomuksiaan.
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 12:24"]
Ketä kiinnostaa?
Olen itse sh ja näkisin koneelta kaikkien perheenjäsenteni, naapureiden, lasteni vanhempien yms. samassa kunnassa asuvien tiedot JOS vai haluaisin.
Rehellisesti voi sanoa, että ei kiinnosta. En ymmärrä miksi moni kuvittelee heidän elämänsä olevan niiiiin kiinnostavaa, että joku haluaisi urkkia heidän sairauskertomuksiaan.
[/quote]
siis lasteni kavereiden vanhempien :)
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 05:00"]
Minä olen tällainen "konttoriapulainen". Tarvitsen pääsyn potilastietoihisi juurikin tarkistaakseni hoitaneen lääkärisi nimen ja yksikön, uskomattoman monet ihmiset muistavat ne väärin tai eivät ollenkaan. Ei minulla ole aikaa arvuutella asiaa puhelimessa kanssasi. Potilastietojärjestelmä on rakennettu niin, että voin mennä suoraan perustietosi sisältävälle lehdelle katsomaan sen lääkärin nimen, ei tarvitse edes vilkaista toisella palstalla olevia sairauskertomustietojasi.
[/quote]
Tässä tapauksessa lääkärin nimestä erehtymismahdollisuutta ei ollut ellei lääkäri sitten itse kirjoita nimeään väärin.
Pointti, jota et tunnu ymmärtävän, on, että sinne tietoihin pääsee luvallisesti katsomaan monet muutkin kuin hoitava lääkäri. Jälkikäteen on täysin mahdotonta selvittää onko joku lukenut niitä tietoa asiattomasti. Monesti myös tietoihin ollaan menty vaikka olen kysynyt jotain yleisluontoista asiaa vaikka että mistä lasku muodostuu.
Jos joku terveydenhuollon työntekijä on luonteeltaan utelias kyylä, niin kukaan ei voi hänelle mitään. Aina löytyy joku millä selittää. Ja kuten sanoin toisen ihmisen henkilötunnuksella pääsee puhelimessa tonkimaan jonkun naapurin tietoja. Tämä systeemi ei pyri suojaamaan yksityisyyttä. Miksi puolustelet sitä?
[quote author="Vierailija" time="28.01.2014 klo 07:08"]
Yritetään vielä kerran superyksinkertaistettuna: jos potilaalle on tehty verisuonileikkaus alaraajassa yläreiden ja lantion isoihin verisuoniin, pitää se huomioida vaikka tietyn nilkan alueen haavan paranemisessa. Potilas ei juuri koskaan tiedä riittävällä tarkkuudella mitä on leikattu. En hoitaa potilasta oikein ilman kirurgilta esitiedoista saatua tarkkaa toimenpidettä. Tämä esimerkki on annettu vain siinä valossa, että yritän perustella miksen voi hoitaa sitä pelkkää vastaanotolla tullutta nilkkahaavaa, vaan hoidan kokonaisuutta Jos et tästä ymmärrä pointtiani ja vastauksessasi tartut epäolennaisuuksiin, tätä keskustelua ei varmasti ole hedelmällistä jatkaa.
[/quote]
Miksi et voi sanoa potilaalle, että jos sinulle on tehty verisuonileikkaus, niin hoida haavaasi näin ja mikäli ei ole tehty, niin tässä sitten toisenlaiset ohjeet? Miksi et selitä mitkä kaikki tekijät vaikuttavat haavan paranemiseen? Jos et kerro verisuonileikkauksen läpikäyneelle potilaalle, että leikkaus vaikuttaa haavan hoitoon, niin potilas saattaa vertailla saamiaan ohjeita jonkun toisen kanssa ja huomata että ne ovat erilaiset ja vetää sen johtopäätöksen että hoito on turhaa ja jättää sen kesken.
Kuten jo sanoin, sinä et tiedä kaikkea mitä potilaan elämässä on. Siksi olisi paras selittää kaikki ne asiat jotka vaikuttavat hoitoon. Jos jakelet vain määräyksiä ja ohjeita ja potilas ei ymmärrä miksi jokin asia pitää tehdä, niin hoito jää helposti kesken.
Etkö huomaa, että yrität pimittää potilaalta tietoja? Et auta häntä ymmärtämään omaa terveydentilaansa ja siihen vaikuttavia seikkoja? Teet potilaasta riippuvaisen itsestäsi. Se on vallankäyttöä. Ehkä se saa sinut tuntemaan itsesi tärkeäksi.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:53"]
Lääkärinä vastaan että ihmisten sairaudet eivät todellakaan jaksa enää vapaa-ajalla kiinnostaa.
[/quote]
Ja lääkärit varmaan eroavat täysin muista ammattikunnista? Uskon, että sieltä löytyy ihmisten luonteiden kirjo ihan yhtälailla. Eihän lääkikseen ole mitään soveltuvuus seulontaa, päinvastoin sinne pääsee mm. oikein viimeisen päälle pingottavat, täydellisyyden tavoittelijat, joiden ainakin itse osaan kuvitella olevan muualla arvostelemassa toisia.
Ap mietti, kyttäävätkö nimenomaan lääkärikaverit potilastietoja. Kun pari lääkärivastaajaa on kertonut, ettei heitä lääkärinä kiinnosta muiden potilastiedot, niin johan tulee pingotusta ja hyökkäystä niskaan.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:30"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:10"]
kyllä sepsykiatria näkyy ihan kaikille, jotka potilasta hoitavat. Tämän tietää esim siitä, että ne psykiatrian diagnoosit näkyvät tapauskuvauksen anamneesissa myös esim ortopedianosastolta tulevissa epikriisipapereissa.
"potilas tulee vastaanotolle nilkkakipujen takia, traumaepäily. Hyväkuntoisen oloinen normaalipainoinen nuori, anamneesissa aspergerin oireyhtymä, hiljainen mutta tulee kuitenkin kontaktiin" on suora lainaus omasta paperistani ortopedianyksiköstä. Eli on siellä näkynyt, mitä olen psykiatrian osastolla seikkaillut, vaikka jalkakivun ei pitäisi liittyä pääpuolen vaivoihin mitenkään..
[/quote]Kysyttiinkö sinulta itseltäsi noita muita sairauksia, eli kerroitko itse että sinulla on asperger? (vai onko se tieto saatu muualta?)
[/quote]
ei kysytty, enkä kertonut itse- eihän se kipeään jalkaan mitenkään liity - vaan tieto on ollut yliopistollisen keskussairaalan potilastietorekisterissä, josta kyseisen ortopedi on sen katsonut. varmaan se on ensin ajatellut, että onpas outo tyyppi (koska olen oikeasti vähän outo, vaikka ihan asiallinen) ja etsinyt sille selitystä papereistani. Tämä lääkäri oli myös vähän sitä mieltä, että ei se jalka varmaan oikeasti kipeä ole, kun röntgenissä ei näy mitään erikoista, joten voi olla, että tuo pääpuoli oli sitäkin varten kaikvettu esiin. Seuraava lekuri löysi sit oikean viankin, mutta aspergeri seuraa silti myös jalkapaperiessa mukana lääkäriltä toiselle ja sairaalasta toiselle ( kun siirryin leikkauksen jälkeen jatkohoitoon yliopistosairaalasta kaupungin terveyskeskuksen palveluihin) nyt kun se on sinne kerran päätynyt.
Ei ole mitään mahdollisuutta alkaa antaa potilaalle ohjeita "entä jos näin ja sitten jos näin" pohjalta. Monet potilaat ja etenkin vanhukset ovat aivan pihalla siitä, mitä sairauksia heillä on ja mitä operaatioita on tehty ja mitä lääkityksiä on. Potilaan kertomus pitää toki kuunnella mutta aina ne taustatiedot pitää myös tarkistaa papereista. Potilaan itse kertoma "jotain jalasta on leikattu" ei todellakaan riitä taustatiedoksi. Toki on sitten näitä opettaja-tyyppisiä potilaita, jotka tulevat vastaanotolle kahden A4-liuskan tiukkaan kirjoitettu luettelo kaikista aiemmista sairauksista, oireista ja tuntemuksista päivän ja kellonajan tarkkuudella tai joskus joku insinöörityyppi suolentoiminnasta tehdyn exel-taulukon kanssa mutta nämä sitten erikseen... ; )
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 15:58"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:30"]
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 12:10"]
kyllä sepsykiatria näkyy ihan kaikille, jotka potilasta hoitavat. Tämän tietää esim siitä, että ne psykiatrian diagnoosit näkyvät tapauskuvauksen anamneesissa myös esim ortopedianosastolta tulevissa epikriisipapereissa.
"potilas tulee vastaanotolle nilkkakipujen takia, traumaepäily. Hyväkuntoisen oloinen normaalipainoinen nuori, anamneesissa aspergerin oireyhtymä, hiljainen mutta tulee kuitenkin kontaktiin" on suora lainaus omasta paperistani ortopedianyksiköstä. Eli on siellä näkynyt, mitä olen psykiatrian osastolla seikkaillut, vaikka jalkakivun ei pitäisi liittyä pääpuolen vaivoihin mitenkään..
[/quote]Kysyttiinkö sinulta itseltäsi noita muita sairauksia, eli kerroitko itse että sinulla on asperger? (vai onko se tieto saatu muualta?)
[/quote]
ei kysytty, enkä kertonut itse- eihän se kipeään jalkaan mitenkään liity - vaan tieto on ollut yliopistollisen keskussairaalan potilastietorekisterissä, josta kyseisen ortopedi on sen katsonut. varmaan se on ensin ajatellut, että onpas outo tyyppi (koska olen oikeasti vähän outo, vaikka ihan asiallinen) ja etsinyt sille selitystä papereistani. Tämä lääkäri oli myös vähän sitä mieltä, että ei se jalka varmaan oikeasti kipeä ole, kun röntgenissä ei näy mitään erikoista, joten voi olla, että tuo pääpuoli oli sitäkin varten kaikvettu esiin. Seuraava lekuri löysi sit oikean viankin, mutta aspergeri seuraa silti myös jalkapaperiessa mukana lääkäriltä toiselle ja sairaalasta toiselle ( kun siirryin leikkauksen jälkeen jatkohoitoon yliopistosairaalasta kaupungin terveyskeskuksen palveluihin) nyt kun se on sinne kerran päätynyt.
[/quote]
En tietenkään tiedä mitä jalallesi tapahtui, mutta ilmeisesti jonkinlainen onnettomuus. Onnettomuuksissa lääkärin täytyy aina miettiä, onko potilas mahdollisesti loukannut päänsä, sillä silloin voi olla hyvin kiire. Jos olet "vähän outo", on lääkärillä saattanut olla aihetta epäillä päätäsi loukatuksi. Silloin tieto Aspergerista antaa käytöksellesi selityksen ja asiasta ei tarvitse huolehtia - varsinkaan, jos psykiatri on aiemmissa teksteissään ottanut kantaa käytökseesi. Tieto Aspergeristasi kulkee kaikissa teksteissäsi, sillä varsinkin se näkyy sinusta ulospäi, on sen tietäminen oleellista ja tärkeää sinua hoitavalle henkilökunnalla, sillä se selittää käytöstäsi. Tärkeää se on siksi, jotta saisit parhaan mahdollisen hoidon.
[quote author="Vierailija" time="27.01.2014 klo 13:33"]
Onko kenellekään tullut mieleen, että vieläkin on sairauskertomusarkistoja, joissa potilastiedot ovat paperisina versioina? Siellä tietonne ovat sihteereiden, lähettien ja kaiken maailman työkkärin harjoittelijoiden käsissä. Myös psykiatrian paperit. Olin itse nuorena työharjoittelussa sairauskertomusarkistossa ja en itse kenenkään papereita kurkkinut, mutta täytyy sanoa että siellä oli kyllä varsin kirjavaa porukkaa töissä. En yhtään ihmettelisi jos joku hankkiutuisi työharjoitteluun tuollaiseen paikkaan vähän kyseenalaisilla motiiveilla.
[/quote]
Tätä minäkin olen miettinyt. Tietenkin myös lääkäreissä ja sairaanhoitajissa varmasti on epämääräistä porukkaa joukossa, mutta luulen kans prosentin olevan paljon pienempi kuin jossain arkiston kaltaisessa paikassa jonne pääsee ilman koulutusta ja kokemusta. Vielä kun kyseessä ei taida olla mikään kovin hohdokas duuni palkankaan puolesta, niin joukossa on varmaan yksi sun toinen katkera urkkija
No mutta näkeehän pankissa ja verottajalla työskentelevä sinun ja perheesi rahatilanteen, samoin kauppias ruokaostoksesi jne. En tiedä, kiinnostaako tuollaiset tiedot, jos työkseen niitä silmät soikeina muutenkin sadoittain selaa. No ehkä sairaalloisen uteliasta, mutta sellainen on usein myös kateellinen ja miksiköhän? ;-)