Avioero vuoden päästä häistä, mitä ajattelette?
Niin, mitä mietitte kun kuulette että joku on eronnut vain vuoden kuluttua siitä kun menivät naimisiin? Millaisia ajatuksia herää?
Itselläni on sellainen tilanne, että pohdiskelen asiaa. Toki teen ratkaisuni itse ja omaan tahtiini, enkä kanssapalstailijoiden mielipiteiden pohjalta. Mutta olisi siis kiva kuulla että mitä mieleenne tulee jos ette tiedä taustoja eron syille. :)
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee ensimmäisenä mieleen että on petetty
Näin on ollu tietämissäni tapauksissa ja pettäjä oli mies. Ikävä sanoa.
Jotkut hyppivät avioliitoista ja suhteista toiseen pettämällä. Alinta pohjasakkaa.
Voimakas libido on ihan ok, mutta sitoutumiskammoisen ei pidä mennä avioon. Voi sanoa jo suhteen alussa, ettei ole sitoutuvaan taipuvainen, mutta josko tässä vähän aikaa pidettäisiin hauskaa puolin ja toisin.
Ihminen on biologisesti sarjapolygamisti, eli ihastuu ja kyllästyy nopeasti ja vaihtaa kumppania. Lähinnä pelokkaat ja libidoltaan heikot jäävät siihen ekaan suhteeseen, joista näkee surullisia esimerkkejä päivittäin, kun puolisot vähättelevät, halveksuvat ja tiuskivat toisilleen. Äijä taapertaa 10 metriä rouvansa perässä, joka lykkää kummankin ruokia kärryssä. Tai istuu autossa röökillä kun rouva suorittaa K-marketissa.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee mieleen, että ongelmia on ollut jo ennen häitä, mutta ei ole kehdattu peruuttaa pitkään suunniteltuja häitä.
Tämä, tai on jopa yritetty hitsautua yhteen naimisiin menemällä niin kuin se paperi jotain fiksaisi. Vähän sama kuin jotkut hankkii lapsia parisuhteen pelastusyrityksenä.
Vierailija kirjoitti:
EDIT: Äijä taapertaa 10 metriä rouvansa EDELLÄ, joka lykkää kummankin ruokia kärryssä. Tai istuu autossa röökillä kun rouva suorittaa K-marketissa.
KUNHAN MUISTAT SEN OSITUKSEN vaatia samalla lomakkeella, jolla haet eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee ensimmäisenä mieleen että on petetty
Näin on ollu tietämissäni tapauksissa ja pettäjä oli mies. Ikävä sanoa.
Jotkut hyppivät avioliitoista ja suhteista toiseen pettämällä. Alinta pohjasakkaa.
Voimakas libido on ihan ok, mutta sitoutumiskammoisen ei pidä mennä avioon. Voi sanoa jo suhteen alussa, ettei ole sitoutuvaan taipuvainen, mutta josko tässä vähän aikaa pidettäisiin hauskaa puolin ja toisin.
Ihminen on biologisesti sarjapolygamisti, eli ihastuu ja kyllästyy nopeasti ja vaihtaa kumppania. Lähinnä pelokkaat ja libidoltaan heikot jäävät siihen ekaan suhteeseen, joista näkee surullisia esimerkkejä päivittäin, kun puolisot vähättelevät, halveksuvat ja tiuskivat toisilleen. Äijä taapertaa 10 metriä rouvansa perässä, joka lykkää kummankin ruokia kärryssä. Tai istuu autossa röökillä kun rouva suorittaa K-marketissa.
Totta. Sitoutumiskammoisella ei ole psyyke kehittynyt normaalille tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee mieleen, että ongelmia on ollut jo ennen häitä, mutta ei ole kehdattu peruuttaa pitkään suunniteltuja häitä.
Tämä, tai on jopa yritetty hitsautua yhteen naimisiin menemällä niin kuin se paperi jotain fiksaisi. Vähän sama kuin jotkut hankkii lapsia parisuhteen pelastusyrityksenä.
Tiedän parin, joka päätyi eroamaan vähän päälle vuoden kuluttua avioliiton solmimisesta. Jälkeenpäin selvisi, että tämä oli ilmeisesti se syy naimisiin menolle: yritys pelastaa parisuhde. Olivat asuneet yhdessä useita vuosia ennen häitä eikä mikään paljastanut ulkopuolisille, että heidän välillään olisi ollut mitään vakavia erimielisyyksiä. Eron ollessa vaiheessa pariskunnan enemmän omaa tilaa kaipaava osapuoli sitten kertoi, että hän päätyi hakemaan eroa yksin, koska ei enää kestänyt puolison vaatimuksia ja odotuksia siitä, että kaikki olisi pitänyt tehdä yhdessä pariskuntana. En tiedä, oliko naimisiin meno yritys lepytellä tätä sosiaalisempaa puolisoa, jotta hän olisi myöntynyt antamaan enemmän liikkumavaraa tälle toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän parin joka erosi reilun vuoden kuluttua häistä.
Morsian oli ollut häiden aikana raskaana eli erosotkujen lisäksi piti vielä sopia lapsen hoidosta yms.
Syytä erolle en tiedä. Epäilen morsiammen mt-ongelmia ja prinssessaharhoja.
Tunnen minäkin melko hyvin parin, joka erosi, kun vauva oli 5 kk. Häistä oli alle vuosi. Mies ei osallistunut kotona mihinkään. Ei vaihtanut vaippaa, ei siivonnut, ei pessyt pyykkiä. Anoppi oli siinä vielä koko ajan vieressä neuvomassa, että pitää antaa miehen levätä, kun se tuo ruuan pöytään ja että äitiysloma on helppoa, oikea elämä alkaa sitten kun koittaa työhön paluu. Isyyslomaviikolla se ukko lähti kaveriporukalla lappiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei tullut eroa vuosi häiden jälkeen, mutta alle vuosi yhteisen asunnon oston jälkeen. Jälkikäteen ajateltuna se asunnon hankinta oli toki virhe. En ole kenellekään sukulaiselle selitellyt koskaan asiaa mitenkään. Ystävät tietävät syyn.
Mielenkiintoista että kavereille on kerrottu mutta omat vanhemmat on jätetty ilman faktoja.
Aikuiselle omat vanhemmat eivät ole enää sydänystäviä. Ne ovat edellistä sukupolvea, joka näkee asiat eri lailla. Itselläni oli tilanne, että vanhemmat painostivat minut naimisiin ja erosin kolmen vuoden päästä. Siinä oli kolme vuotta ja avioliiton solmiminen liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee ensimmäisenä mieleen että on petetty
Näin on ollu tietämissäni tapauksissa ja pettäjä oli mies. Ikävä sanoa.
Jotkut hyppivät avioliitoista ja suhteista toiseen pettämällä. Alinta pohjasakkaa.
No jaa, minä kyllä pidän väkivalta- ja viharikollisia alimpana pohjasakkana, mutta saat sinä heitä arvostaa.
Suhteista toisiin lennosta hyppiminen kertoo henkisesti väkivaltaisesta tyypistä jolla on paljon vihaa sisällään.
Noihin on kaksi syytä:
- oltu jo pitkään yhdessä, parisuhde on kriisissä mutta yritetään pelastaa se menemällä naimisiin
- hätäillään naimisiin liian pian uudessa suhteessa alkuhuumassa, eikä edes tunneta oikeasti vielä ja kun arki tulee niin tajutaan että oli virhe
Kun joku kommentoi:
Kyllä se ero voi tulla pettämisen takia pidemmänkin yhdessä olon jälkeen. Vaikka olisi seurustellut 10 v tai 2 v ennen naimisiin menoa, niin se pettäminen voi tapahtua häiden jälkeen. Ei se katso sitä, kauanko on oltu yhdessä tai naimisissa.
Nimimerkillä mies hankki sivusuhteen vuosi häiden jälkeen ja oltiin kuitenkin 5 v seurusteltu ennen naimisiin menoa. En olisi koskaan uskonut, että mies pettäisi. Läheiset tiesivät eron syyn (mies lähti toisen matkaan), mutta en minä sitä puolitutuille kertonut. Ei huvittanut kuunnella puhetta siitä, että pettäminen olisi minun syyni. Tiedän olleeni ahkera ja hyvä puoliso, miestä ei vaan uskollisuus kiinnostanut.
Älkää tuomitko lyhyeksi jäänyttä avioliittoa, siinä voi olla monenlaista takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KUNHAN MUISTAT SEN OSITUKSEN vaatia samalla lomakkeella, jolla haet eroa.
Tuskinpa vuoden pituinen avioliitto oikeuttaa mihinkään ositukseen. Oikeudessa otetaan huomioon, mikä on kohtuullista.
Ei kun OSITUS pitää tehdä! Mutta toisen rahoja ei saa. - sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KUNHAN MUISTAT SEN OSITUKSEN vaatia samalla lomakkeella, jolla haet eroa.
Tuskinpa vuoden pituinen avioliitto oikeuttaa mihinkään ositukseen. Oikeudessa otetaan huomioon, mikä on kohtuullista.
Ei kun OSITUS pitää tehdä! Mutta toisen rahoja ei saa. - sama
Korjaus vielä kerran. Ositus pitää tehdä, jos toinen sitä vaatii. Muuten ei tarvitse tehdä. Tarkistakaa asia vielä. - sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KUNHAN MUISTAT SEN OSITUKSEN vaatia samalla lomakkeella, jolla haet eroa.
Tuskinpa vuoden pituinen avioliitto oikeuttaa mihinkään ositukseen. Oikeudessa otetaan huomioon, mikä on kohtuullista.
Ei kun OSITUS pitää tehdä! Mutta toisen rahoja ei saa. - sama
Korjaus vielä kerran. Ositus pitää tehdä, jos toinen sitä vaatii. Muuten ei tarvitse tehdä. Tarkistakaa asia vielä. - sama
Ositus kannattaa tehdä ennen kaikkea siksi, että jos sitä ei tehdä, voivat ex-puolisosi lapsenlapsetkin olla 40 vuoden päästä erosta kuolinpesän osakkaita. Ja se on sekasotku.
Kolme tutun tai sukulaisen tytärtä mennyt parikymppisenä naimisiin, saaneet vauvan alkuun ja noin vuosi häistä kaikki kolme eronneet. Saatu haluttu lapsi ja maksaja lapsen 18-vuotis synttäreihin asti.
Niin ja tietysti prinsessahäät, pitäähän joka naisella sellaiset olla, ainakin kerran elämässään.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee mieleen, että ongelmia on ollut jo ennen häitä, mutta ei ole kehdattu peruuttaa pitkään suunniteltuja häitä.
Niin tai sitten on ollut ongelmia jo ennen häitä, mutta aluksi toivottiin ja uskottiin, että kaikki muuttuu hyväksi, ja sitten häävalmistelut veivät kaiken huomion ja tavallaan "unohti", että suhde on ongelmainen. Häiden jälkeen sitten totuus iski voimalla päin naamaa, kun häävalmistelujen loputtua ei ollut enää sellaista puuhaa, jolla täyttää ajatukset, ja kun joutui kohtaamaan suhteen, huomasi että sehän ei toimi ollenkaan. Joitain kuukausia sitten kriiseiltiin, kunnes todettiin, että ainoa ratkaisu on erota.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin noloa! Uskottelevat häävieraille onnellista pariskuntaa ja heti eroovat. Tulisi kyllä sellainen huijattu olo. Kummankaan seuraaviin häihin en enää vaivautuisi jos sellaisia tulisi.
Siis miten se auttaa eronnutta eteenpäin elämässä? Toki voi kysäistä ennen seuraaviin häihin menemistä, että onko tuttava tällä kertaa tosissaan.
Parempi vuoden kuin kolmen vuoden päästä. Mitä pidempään siinä surkeudessa roikkuu, sen enemmän oma pää kärsii.
MIksi sinä muiden mielipidettä mietit, eivät he elä sinun elämääsi, eikä avioliittoja ja eroja merkitä CV:hen.