Avioero vuoden päästä häistä, mitä ajattelette?

Ihmissyöjät kyllästyvät nykyiseen ateriaansa ja himoitsevat uutta.

Niille uusille varoittava huutomerkki (!).

Tänä vuonna sanoisin, että älkää hätäilkö. Ollut puoli vuotta niin outoa kaikki, että kiristeitä ja jänniteitä ja kummallisia reaktioita on siellä täällä tullut vastaan. 

Muutoin mieleen tulisi ehkä liuta vaihtoehtoja ja se, etten voi tietää, mitä taustalla on. Tsemppiä!

Itse tunnen useita pareja joiden avioliitto on kestänyt max pari vuotta. Yhteistä näillä ex pareilla on se, että vakavia ongelmia oli jo ennen naimisiinmenoa.

Esim yksi pari meni naimisiin vahinkoraskauden takia, vaikka olivat jo ennen sitä puhuneet erosta. En tiedä miksi menivät naimisiin, eivät ole uskonnollisia tai mitään. Lopulta avioero tuli todella törkeän pettämiskuvion seurauksena.

Ei kehdattu perua häitä. 

Minulla tulee lähinnä mieleen, että aviokumppanista on tullut hirviö tai toisella/molemmilla on ollut turhan ruusuinen kuva avioliitosta. Siis sellainen, että kaikki arki on maagisesti aivan ihanaa päivästä toiseen ihan hautaan saakka, kun pappi on sanonut aamen. Lähes kuin euforiaa. Kolmas vaihtoehto on, että jo ennen avioliittoa kumppanissa on ollut jokin ylitsepääsemätön asia, mikä ei sitten muuttunutkaan ylipäästäväksi papin aamenella.

Tiedän sisarukset, joilla kummallakin pikaero. Nainen ei rakastanut miestään, mutta miten lie ajankulukseen sitten suostui kosintaan. Ehkä halusi juhlia komeat häät? Veljensä innostui siskon häistä ja meni samalla lailla komeasti naimisiin - hienot häämatkat kuului toki asiaan. Tuli konkurssi ja vaimo läksi. 

Itsellä oli ero lähellä noin vuoden kuluttua häistä. Puoliso rakastui toiseen. 

Piti saada hienot prinsessahäät, vaikka jo jossain mielen pohjalla kaiversi ajatus, että ei tästä kyllä tule pitemmän päälle mitään. Yksi syy on usein miehen liiallinen päihteiden käyttö. Ja ressukka nainen kuvittelee, että kyllä se mies raitistuu rakkauden avulla, mutta ei raitistunutkaan. Tai sitten toinen tai molemmat jatkavat elämää kuin sinkkuina. Ei sekään kauan pelitä, jos pitäisi sitoutua. Tai sitten jomman kumman taustasta alkaa paljastua asioita, joista on pystynyt vaikenemaan koko seurustelun ajan, ja syyt ovat niin raskauttavia, että liittoa ei voi eikä kannata jatkaa.

Tulee mieleen, että on tehty hätiköityjä päätöksiä. Ehkä vähän tuuliviirin vikaa tyypeissä. Tai sitten on vaan petetty toista.

Mietin, että miksei eroon johtanutta syytä hoidettu kuntoon tai muutenkaan muka tiedostettu ennen häitä. Ei ne ongelmat taivaasta yllättäen tupsahda.

Ja sit omassa lähipiirissä noihin on aina liittynyt se, että eroa haluavalla on jo uusi katsottuna. Selityksistä viis. Aina näin.

Reaktioni on että ”jaa”. En ala sen enempää miettimään. Ei minua kiinnosta. Omakin elämä ihan solmussa.

Ymmärrän vain jos kyse on väkivallasta.

Ei mitään.

Hirveästi tsemppiä! Kuitenkin käytännön järjestelyt on erotessa paljon vaikeammat ja maksulliset kuin naimisiin mennessä. Parempi erota nyt kuin liian myöhään. Eron syyt ja spekulaatiot eivät kuulu muille. Teidät tuomitaan eroon käräjäoikeuden toimesta, mutta muille ulkopuolisille tuomitseminen ei ollenkaan kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Mietin, että miksei eroon johtanutta syytä hoidettu kuntoon tai muutenkaan muka tiedostettu ennen häitä. Ei ne ongelmat taivaasta yllättäen tupsahda.

Ja sit omassa lähipiirissä noihin on aina liittynyt se, että eroa haluavalla on jo uusi katsottuna. Selityksistä viis. Aina näin.

Avioliitto on kahden kauppaa. Ongelmat voi tupsahtaa taivaasta tai haikara voi niitä tuoda.

Oikeasti: miksi ketään kiinnostaa? Onko uusi vai ei. Ei kuulu muille.

Enemmän pitäisi tukea nuoria ihmisiä varsinkin menemästä naimisiin. Miksi pitäisi mennä naimisiin? Nolla syytä tähän.

Me olimme yhdessä vuosia ennen naimisiinmenoa. Ero vireille n. 1,5 vuoden kuluttua, koska mies petti. En tiedä, mitä muut tästä ajatteli, enkä kyllä jaksanutkaan ajatella. Ja nykyään ei edes enää kiinnostakaan, koska touhusta alkaa olla enemmän aikaa kuin mitä koko yhdessäolo kesti. 

Ajattelen että ovat ihmisiä jotka uskaltavat tehdä ratkaisuja välittämättä mitä muut ajattelevat. Ajattelen että joskus sattuu niin että huomaa että ei ollakaan sopivat toisillemme. Ajattelen myös että koko avioliitto on vanhanaikaista ja ihmettelen kun ihmiset yhä menevät naimisiin.

Että liian hätiköiden on kiirehditty naimisiin.

Olen eroamassa. Paljon riitoja oli ennen häitä jo. Ja talousasioiden hoito ei suju kun mies juo rahansa. Puhukoon ihmiset mitä vaan,tämä on minun elämä. Minä haluan elää rauhallisesti ja että laskut hoidetaan ajallaan. Paremmin pärjään yksin!

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen, että parisuhteen ongelmia on yritetty paikata naimisiinmenolla. Samoin kuin yritetään lastenteon kanssa. Kun se ei sitten maagisesti korjaakaan niitä ongelmia, todetaan, että parempi kuitenkin erota. Olisi kiva tietää, mitä liikkuu sellaisen ihmisen päässä, joka kokee, että em. asiat voivat korjata parisuhteen ongelmat.

Minäkin erosin narsistista kateltuani liian pitkään. Yksi yhteisistä lapsista tehtiin nimenomaan,että yritettiin saada hänellä asiat korjaantumaan. Sairasta ..mutta sitä oli niin lukossa. Ei osannut eikä pystynyt ratkaisemaan tilannetta. Nyt jos saisin tällä järjellä olla niin olisin eronnut vuosia aiemmin,mutta nuorena sitä ei vaan tajunnut!!!!

Yritettiin viimeiseen asti, mutta se ei toiminutkaan. 

Silloin EI ois kannattanut Mennä Naimisiin! Liian kalliit " Prinsessa unelma leikit " olleet .

On merkki kypsytyömyydestä hankkia uusi halvempi harrastus .Kun mennä naimisiin.

Tulee kalliiksi tuommoinen leikki.

👸👑