Avioero vuoden päästä häistä, mitä ajattelette?
Niin, mitä mietitte kun kuulette että joku on eronnut vain vuoden kuluttua siitä kun menivät naimisiin? Millaisia ajatuksia herää?
Itselläni on sellainen tilanne, että pohdiskelen asiaa. Toki teen ratkaisuni itse ja omaan tahtiini, enkä kanssapalstailijoiden mielipiteiden pohjalta. Mutta olisi siis kiva kuulla että mitä mieleenne tulee jos ette tiedä taustoja eron syille. :)
Kommentit (104)
Että pariskunta on impulsiivinen. Jompikumpi tai molemmat tekee päätöksiä hetken mielijohteesta. Tiedän, ettei syy todennäköisesti ole tuo, mutta se on ensimmäinen ajatukseni.
Ensimmäinen ajatus on, että on ollut jokin suuri ongelma, jota on paikatttu naimisiinmenolla, mutta se ei riittänyt.
Elämä yllättää mitä erilaisin tavoin! Me ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä, siihen mahtuu työttömyyttä, opiskeluja, sairastuminen. Kaikki nämä muutti arkea/parisuhdetta/meitä yksilöinä. Mutta jotenkin meillä tämä kauan haaveiltu ok-talo on saanut eniten ne todelliset piirteet vasta esiin! Kun sanotaan, ettei avioliitto muuta mitään, niin alan epäillä sitäkin. Kun on sormukset vaihdettu, alitajuisesti jompikumpi voi "hoksata", että tuo on nyt mun oma eikä ainakaan helpolla lähde. Ehkä siinä antaa itselleen ns. luvan alkaa sikailla, ei tarvitse enää yrittää esittää muuta kuin on ja se voi toiselle osapuolelle avata puolisosta uusia sfäärejä.
wow wow kirjoitti:
ajattelen että siinä on taas yhdet elämät menny pilalle kun on pitäny
hypätä heti petiin ajattelematta seurauksia.
Ei puutu muutaku liuta vammasia lapsia joista ei tule ikinä
aikuisia kuten ei teistäkään näemmä
Mikä on seuraus petiin hyppäämisestä? Ei mitään, jos hoitaa ehkäisyn.
Hyvin noloa! Uskottelevat häävieraille onnellista pariskuntaa ja heti eroovat. Tulisi kyllä sellainen huijattu olo. Kummankaan seuraaviin häihin en enää vaivautuisi jos sellaisia tulisi.
Vierailija kirjoitti:
Elämä yllättää mitä erilaisin tavoin! Me ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä, siihen mahtuu työttömyyttä, opiskeluja, sairastuminen. Kaikki nämä muutti arkea/parisuhdetta/meitä yksilöinä. Mutta jotenkin meillä tämä kauan haaveiltu ok-talo on saanut eniten ne todelliset piirteet vasta esiin! Kun sanotaan, ettei avioliitto muuta mitään, niin alan epäillä sitäkin. Kun on sormukset vaihdettu, alitajuisesti jompikumpi voi "hoksata", että tuo on nyt mun oma eikä ainakaan helpolla lähde. Ehkä siinä antaa itselleen ns. luvan alkaa sikailla, ei tarvitse enää yrittää esittää muuta kuin on ja se voi toiselle osapuolelle avata puolisosta uusia sfäärejä.
Jaksaako joku oikeasti sitten esittää vaikka sen 10 vuotta? Jos menisikin vasta sitten naimisiin? Sen ymmärrän, että jokin talonrakennus voi yllättää, koska molemmilla voi stressitasot nousta lukemiin, missä ne eivät ole aiemmin olleet.
Ajattelen, että hyvä etteivät ehtineet lapsia tehdä, kun homma ei kerran toimi.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut pystyvät peittelemään oikeaa luontoaan kunnes toinen on nalkissa, joko naimisissa tai lapsi pistetty alulle. Sitten voi alkaa esim. väkivaltaiseksi. Eli joskus voi kyse olla tällaisesta, eikä sellaiseen suhteeseen kannata jäädä.
Ei ne välttämättä peittele. Ne tilanteet siinä läheisessä suhteessa voi yllättää. Ne onkin ihan eri kuin oli kuvitellut.
Molemmat voi yllättyä. Ei tiedä ennenkuin kokeilee.
Menty vääristä syistä naimisiin, toinen onkin muuttunut täysin eri ihmiseksi kun toinen on saatu rengastettua, pariskunta ei ole tuntenut toisiaan tarpeeksi hyvin ja on huomattu, että ei tullakaan toimeen, avioliitto ja häät ovat olleet keino yrittää saada suhde toimimaan. Tämmöisiä syitä käy mielessä.
Näin kävi ystävälleni, joka meni naimisiin juopon yliopistonaisen kanssa. Nainen oli juhlissa ja illanvietossa aina karmeassa kännissä, siis aivan tolkuttomassa. Se ei loppunutkaan naimsiiin mentyä
Itse olen eronnut vuoden päästä naimisiin menosta. Tein impulsiivisen päätöksen vanhemmalla iällä, ja naimisiin menon jälkeen paljastui miehestä oikea karva. Onneksi osasin tällä kertaa olla jäämättä tuleen makaamaan ja läksin. Häät oli maistraatissa, ei juhlia tai lahjoja, joten ei tarvinnut "hävetä" senkään suhteen. Mutta ei sekään olisi asiaa muuttanut.
Naimisiin meno on päätös siinä missä mikä muukin tahansa, ja mielensä saa muuttaa jos tarve ilmenee. Ei sille ole mitään aikarajaa.
Muistaakseni ne hääjuhlapaikan kulissit sydänkoristeluineen tipahtelivat jo kesken seremonian.
Naimisiinmenolla yritetty "eheyttää" muuten jo rakoillutta suhdetta. Tiedän kaksi vuoden (tai alle) naimisissa ollutta paria joilla oli tämä taustalla.
Jos taustalla on pitkä suhde ennen avioitumista, epäilen, että avioliiton on toivottu pelastavan huonon suhteen.
Jos kyse noin noin vuoden, kaksi tai kolme seurustelleesta, epäilen toisen tehneen jotain mikä rikkoi liiton (pettäminen, väkivalta tmv,).
Jos ennen avioitumista ovat tunteneet vain kuukausia, epäilen että ei ollut harkittu päätös avioitua ja ovat vähän tuuliviirejä luonteeltaan.
Minä tiedän kuukauden liiton. Itse en enää mene naimisiin, kun kerran kokeilin, eikä toiminut. Ruusuissa on piikkejä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee ensimmäisenä mieleen että on petetty
Näin on ollu tietämissäni tapauksissa ja pettäjä oli mies. Ikävä sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee ensimmäisenä mieleen että on petetty
Näin on ollu tietämissäni tapauksissa ja pettäjä oli mies. Ikävä sanoa.
Jotkut hyppivät avioliitoista ja suhteista toiseen pettämällä. Alinta pohjasakkaa.
Että siinä on menty hetken mielijohteesta naimisiin, kun on ollut niin ihkua. Ei ole rauhassa oltu ensin yhdessä vuosikausia toisiaan oppien.