Mummo nolaa lapsenlapsia, kuinka paljon pitää sietää?
Kyseessä jo oikeasti ikääntynyt, 80-vuotias isoäiti. Tosin hän on ollut jo vuosikymmenien ajan piikikäs, kyseessä ei ole uusi "oire", vaan luonne.
Lapsenlapset ovat tulleet teini-ikään ja huomaan, että mummon kommentointi on alkanut loukata heitä. Aiemmin eivät ehkä tajunneet mistä on kyse. Mummo heittää mielestään hauskoja ja nokkelia juttuja, kuten teinille joka auttaa ruuanlaitossa, että tuosta ei tule lasta eikä p askaa. Tai pitihän se tietää kun laitettiin lapsi asialle, niin ei siitä mitään tule. Teinien syömiset hän analysoi ja ruotii joka kerta, tuosta ei voinut tulla maha täyteen, sinun täytyy ottaa vielä tuota ja tätä, saattaa alkaa suureen ääneen pilkkaamaan että väitätkö nyt syöneesi kasviksia, jos teini ottaa niitä vain vähän. Harrastuksista kommentoi, että kannattaako tuon liikuntaa harrastaa, kun se on noin kömpelö. Näen, miten lapsilla pää painuu ja häpeä iskee.
Olen oikaissut mummoa pöydässä sanomalla teineille, että saat päättää syömisesi itse. Tai että olet hyvä harrastuksessasi, mummo sanoi epäkohteliaasti. Siihen mummo tuhahtaa kovaan ääneen, kerran rupesi teatraalisesti itkemään. Onko mulla oikeus itkettää häntä vielä lisää ja jatkaa asioista sanomista? Mikään kertasanominen tai vihje ei riitä, vaan käytös jatkuu.
Kyseessä on miehen äiti, ja miehen mielestä tulee välttää konflikteja, hän ei asiaan puutu. Minä olen kuitenkin huolissani jo teinien mielenterveydestä kun tuota kuuntelevat viikottain. Mummon omat aikuiset lapset ovat mt-ongelmaisia, mitä en yhtään ihmettele.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Näemme usein, koska hän asuu lähellä ja haluaa tavata. Antaa lapsille rahaa (siinäkin kilpailuttaa sisaruksia keskenään, eli joku saa vähemmän kuin muut), lupailee retkiä, herkkuja... Tällaista houkuttelua on paljon. Jos vetäydymme tai käymme harvemmin, hänen panoksensa ikään kuin kovenevat ja luvataan vielä enemmän rahaa tai hienompaa reissua. Siksi lapset siellä haluavat käydä. Minä menen nykyään aina mukaan, juuri tuosta mainitusta syystä, että jonkun pitää lapsia puolustaa kun mieheni ei sitä tee.
Kiitos todella paljon kaikille kommentoineille, viesteistä on apua!
Olette siis rahanahnetta porukkaa mielenterveydenkin kustannuksella. Syytä itseäsi.
Nuo ehdotetut pisteliäät takaisinheitot eivät ohjaa teinejä kypsään aikuisuuteen. Kannattaa vaan pitäytyä itse aikuisena ja sanoa suoraan, esim. että "mummo käyttäytyy nyt epäasiallisesti, noin ei sanota kenellekään".
Vierailija kirjoitti:
Nuo ehdotetut pisteliäät takaisinheitot eivät ohjaa teinejä kypsään aikuisuuteen. Kannattaa vaan pitäytyä itse aikuisena ja sanoa suoraan, esim. että "mummo käyttäytyy nyt epäasiallisesti, noin ei sanota kenellekään".
Voin sanoa, että ne eivät ole kypsä vuorovaikutustapa, eikä missään nimessä ensisijainen tapa rauhoittaa konfliktia.
Silti olen kohdannut työn puolesta jonkin verran ihmisiä, joiden piikikkyys laantuu vasta, kun
1) sen hyväksyy toisen ominaisuudeksi
2) siihen osaa vastata sopivasti
Tarkoitus ei ole olla tökerö - haistattelu johtaisi riitoihin. Mutta ei tuolle saa alistuakaan, siinä menee oma pää rikki. Parasta olisi päästä osoittamaan, että "osaanpa pelata tätä peliä itsekin, hukkaat aikaasi jos jatkat minun kiusaamistani". Hirvittämän moni ilkimys rauhoittuu, jos piikittelyn ei anna jäädä yksipuoliseksi.
Ja nämä ilkimyksethän ovat siis lapsellisia - heihin ei tehoa aikuismaiset vetoomukset tai rajanvedot.
Ja sun on ihan pakko päästää sun lapset ton hullun lähelle?
Samaa maata kun mun mies ja anoppi.
Molemmat exiä.
Täytä eropaperit.
Anna ne kun mummo on paikalla ja sano: Kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Oikea ongelma on tässä parisuhde.
Lapsille kurja että niillä on noita.akka mummona.
Jos haukut mummoa lapsille, mihin leiriin miehesi menee?
Vierailija kirjoitti:
Ja sun on ihan pakko päästää sun lapset ton hullun lähelle?
Lapsethan sinne haluaa, koska RAHAA! 🤑
Pistä välit poikki. Niin tein minäkin äitini kohdalla ja sen jälkeen helpotti kummasti. Se on kamalaa kun yritetään kiusata lapsia. Itse sain kärsiä koko lapsuuden, enkä todellakaan sietännyt samaa lapsilleni.
Älkää antako piikitellä edes rahasta. Lopettakaa käynnit.
Minulla on samanlainen piikittelijämummo, jonka oma äiti oli samanlainen eli periytyvä ja opittu paskiaispiirre. Lakkasin käymästä mummolassa ja siitä alkoi kitinä, että kun sinuakaan ei ikinä näy. No jos tapaaminen on sitä, että mummo ruotii kaiken negatiivisesti ulkonäöstä vaatteisiin, tekemisistä ja tekemättä jättämisestä painoon ja elämänvalinnoista periaatteisiin, niin en varmana tule. Paskaa saa pyytämättäkin.
Viimeisin nalkutuksen aihe oli, että minulla ei ole nelikymppisenä omaa asuntoa ostettuna. Väliäkö sillä, etten halua omistusasuntoa enkä välitä materiasta. Viihdyn vuokralla ja nautin sen tuomasta vapaudesta lähteä heti uuteen paikkaan, jos siltä tuntuu. Kun pitää olla! Kun pitää sitä ja tätä.
Elämässä ei tartte muuta kuin syntyä, kuolla ja hengittää siinä välissä. Ja maksaa veroja.
Vierailija kirjoitti:
Pistä välit poikki. Niin tein minäkin äitini kohdalla ja sen jälkeen helpotti kummasti. Se on kamalaa kun yritetään kiusata lapsia. Itse sain kärsiä koko lapsuuden, enkä todellakaan sietännyt samaa lapsilleni.
Olen tehnyt saman omalle äidilleni. Kun ensin kuunteli ne jutut lapsena ja nuorena, en enää anna hänen puhua niitä lapsilleni. Kärsimys katkesi minuun. Suosittelen myös tätä konstia.
Boomerit ovat tuollaisia. Ajattelevat vain itseään.
Ketjusta näkee kuinka naiset vihaavat toisiaan. Tuosta syystä mies, joka laittaa äitinsä samalle tasolle kuin naisen on turn-off. Muijat vihaavat toisiaan.
- harvennatte käyntejä
- jaatte mummolta saadut lahjat tasan ja sisarukset puolustavat toisiaan, kuten joku ehdottikin
- kiellät mummoa kohtelemasta lapsia huonosti joka kerta kun piikittelee, ja kerrot että se on huonoa käytöstä
- varoita mummoa, että seuraavasta ilkeilystä katkaisette välit vaikka määräajaksi, ja myös toteutatte uhkauksen
- annat mummon itkeä marttyyri- ja uhriutumisitkua ihan rauhassa, älkää kiinnittäkö siihen mitään huomiota tai lähtekää pois
- estätte mummon lasten puhelimesta niin ei pääse syyllistämään eikä lahjomaan lapsia
- rohkaise ja tue miestäsi kasvattamaan selkäranka ja katkaisemaan napanuora
Tätä toimintamallia itse noudattaisin vastaavassa tapauksessa.
Ensi kerralla kun tulee tämä rahalla kylään kiristäminen sano suoraan että rahallako yrität ostaa meitä kylään, kun mikään raha ei ole tuon vittuilun kuuntelemisen arvoista!
Mun mummo oli tuollainen, lisäksi nimitteli ja haukkui rumaksi, laiskaksi yms. Ikävä kyllä hän asui pitkiä aikoja meillä. Mun psyyke tietyllä tavalla hajosi tosta ja lisäksi äitini on samanlainen. Äitini kanssa en ole juuri tekemisissä, mutta lapseni ovat. Hän tietää, että jos ikinä kuulen hänen piikitelleen tms lapsia se on tasan viimeinen kerta kun lapsia näkee. Joten käyttäytyy. Rajat pitää vetää häiriintyneille ihmisille ja äidin pitää auttaa lapsiaan noissa tilanteissa tai osallistut väkivaltaan.
Suomalainen vittuilun kulttuuri kukoistaa noissa senioreissa monesti. Toki nuoremmissakin. Mummo vaikuttaa aika epävakaalta, jos ei kestä takaisin sanomista.
Ja tuosta sorsimisesta, ohjaa lapsia vähäsen. Tehkää diili, että kaikki mummolta saadut rahat kootaan yhteiseen pottiin, joka jaetaan tasan lasten kesken. Tämä ei toimi jos mummolla on "kultainen lapsi" ja "musta lammas" sisarusparvessa, mutta epätasaisemmasta kilpailutuksesta saisi lapsille mainion elämän opin siitä, miten sisaruksiin kannattaa tukeutua.
Yrittäisin saada sisarukset toimimaan yhdessä toinen toistaan tukien, vastaamaan nasevasti vaikka sisaruksen puolesta ja jakamaan epäreilusti jaetut lahjat.
Mummon kaltaisia ihmisiä tulee vastaan myös lasten aikuisuudessa. Tuollaisia kenkkuja ja eripuraa kylväviä. Lapset tulisi opettaa kääntämään tilanne edukseen, se olisi heidän tulevaisuutensa kannalta suurin voitto.