Lue keskustelun säännöt.
Naiset: kuinka toimitte, kun haluaisitte tehdä kumppaninne kanssa jotain mihin hänellä ei ole varaa
21.10.2020 |
Olen miettinyt miten tämän ongelman selättäisi. Kysyn ensisijaisesti naisilta, sillä vaikuttaa siltä että toisinpäin asiat ovat helpommin hoidettavissa.
Tilanne siis se, että olen itse hyväpalkkaisessa työssä ja haluaisin nauttia asioista nyt kun rahaa on. Minua ei koskaan ole kiinnostanut kuka mitäkin maksaa, tärkeämpää on saada tehdä kumppanin kanssa yhdessä asioita ja luoda muistoja. Nykyinen miesystäväni taas on alkanut opiskella uutta tutkintoa hiljattain ja tulot tietenkin sen mukaiset. Hän haluaisi kovasti aina maksaa kaikesta vähintään puolet, mutta tämä tarkoittaa etten viitsi ehdottaa mitään kallista, jottei hän tuhlaa isoa osaa budjetistaan ei-välttämättömiin asioihin.
Kuinka teillä toimitaan parisuhteissa, joissa taloudellinen vaakakuppi on kallellaan niin, että naisena tienaatte huomattavasti enemmän?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempituloinen maksaa köyhän menot, parisuhteessa ei ole kahta eri elintasoa.
Mies saa myös asua luonasi ilmaiseksi.
Näinhän naiset aina palstalla vaativat. Vai eikö tämä koske miehiä?
Ei tuo ole mitenkään sukupuoliriippuvaista. Parisuhteessa ei ole kahta elintasoa. Joko mennään sen köyhemmän mukaan, eikä tehdä kalliita reissuja ja syödä kolme kertaa viikossa fine dining ravintolassa tai sitten se, jolla on varaa, kustantaa suurimman osan. Ihme uhriutumista taas joltain miesoletetulta.
Tässä yhteydessä sukupuoliriippuvaisuus liittyy siihen, että naisille on usein helpompi antaa miehen "herrasmiehenä" maksaakin, mutta mies kokee tämän egokysymyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletan että ette asu yhdessä, jolloin asia on tietysti vähän mutkikkaampi. Yhteisessä taloudessa olisi oikeutetumpaa ajatella, että sama elintaso ja materiaalinen elämänlaatu molemmille. MInustakin on hyvä idea tuo, jota joku jo ehdotti, että keskittykää yhteiseen hemmotteluun juhlapäivinä yms. Muuten kai täytyy vain tyytyä siihen, että toinen itsenäinen aikuinen ihminen on itse vastuussa taloudestaan ja maksaa minkä haluaa ja osallistuu sellaisiin aktiviteetteihin joihin pystyy. Paljonhan voi kaikenlaista tehdä halvalla/ilmaiseksikin.
Ymmärrän apn kysymyksen hyvin. Mulla kans on väljempää taloudellisesti kuin miesystävällä, ei asuta yhdessä. Hankaluus on se, että vaikka hän vitsailee et hemmottele mua vaan, niin välillä huomaan et häntä häiritsee, jos ei makseta menojamme melko tasan. Ja välillä itse kaipaan aika höveliäkin elämää.
Ap tarkoittanee juuri sitä miten voi maksaa isomman osan hienotunteisesti, niin ettei toinen ahdistu? Lahjat oli hyvä idea!
Meillä on yhteinen talous, kosks asumme yhdessä ja olemme perhe. Eletään sen mukaan, kuin on varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siis itse maksoin isomman osan kuluista kun tuloni olivat miestä huomattavasti suuremmat. Samoin jos halusin lähteä reisuun tms niin maksoin miehenkin liput ja hotellit.
Nykyään meillä on aika samat tulot, ja maksetaan sama summa yhteiselle tilille palkoista.
Vai eikö miehesi siis suostu siihen että maksat enemmän kuin puolet? Jos siitä kyse niin ota asia puheeksi, että et halua edes ehdottaa mitään kallista kun hän haluaa maksaa puolet...
Meillä on yhteinen timi mihin rahat menee. Tai omat palkkatilit mutta ei eritellä mistä mitäkin maksetaan. Eikä kysellä lupaa, aina eka maksetaan laskut ja tiedetään minkä verran jätetään ruokaan ja säästöihin ja lapsiin. Lopuilla saa rillutella. Jos olisi "sun ja mun" rahat niin maksaisin mieheni osuuden, tietenkin. Me ollaan perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hävettää kun minulla ei ole varaa lähteä miehen ulkomaan matkoille mukaan...
Minua hävettää miehesi puolesta. Miksei hän maksa, jos rahaa kerran on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettää kun minulla ei ole varaa lähteä miehen ulkomaan matkoille mukaan...
Minua hävettää miehesi puolesta. Miksei hän maksa, jos rahaa kerran on?
Kaikki peruselatuksen yli menevä katsotaan lahjaksi, josta pitää maksaa lahjavero.
-ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä on näin päin ongelma?
No kun aloittajan mies tekee siitä ongelman. Ottaisi vaan iloisena lahjat vastaan, kun toinen niitä antaa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän apn kysymyksen hyvin. Mulla kans on väljempää taloudellisesti kuin miesystävällä, ei asuta yhdessä. Hankaluus on se, että vaikka hän vitsailee et hemmottele mua vaan, niin välillä huomaan et häntä häiritsee, jos ei makseta menojamme melko tasan. Ja välillä itse kaipaan aika höveliäkin elämää.
Ap tarkoittanee juuri sitä miten voi maksaa isomman osan hienotunteisesti, niin ettei toinen ahdistu? Lahjat oli hyvä idea!
Juuri näin, kiitos! En selkeästi osannut ilmaista itseäni tarpeeksi hyvin aloitusviestissä. Kun mies haluaisi maksaa puolet muttei hänen tuloillaan ole mahdollista; hövelimpää elämää kaipaan minäkin, mukavia hotelliviikonloppuja ja muuta piristävää raskaan työn vastapainoksi. En pidä kirjaa siitä, mitä tarjoan, kun se ei minua haittaa: eli kyse ei ole siitäkään että katkeroituisin maksaessani. Minulla on myös perintönä saatua omaisuutta. En haluaisi riidellä tästä, vaan keskittyä mukaviin hetkiin, ilman että mies tuntee häpeää kyvyttömyydestään niitä maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olen halunnut tehdä miehen kanssa jotain johon hänellä ei ole varaa, maksan tietysti tai annan lahjana. Näin on käyty mm matkoilla, keikoilla jne.
Meillä ei lasketa rahoja. Olemme vuoron perään olleet opiskelemassa, vapailla, työttämänä, sairaana, mitä näitä nyt tulee elämässä eteen. Se, kumpi tienaa, maksaa. Rahat ovat yhteiset ja asioita mietitään sen kautta mihin MEILLÄ on varaa. Meillä ei mietitä kumpi maksaa, kun laskujen maksun jälkeen pistetään käyttötilille sen verran, että sieltä saa ostoksia tehtyä ja loput yhteiselle säästötilile. Isommista hankinnoista neuvotellaan yhdessä ja oletus on, että pienempiä hankintoja tehdään järjellä ja rahatilannetta katsoen ja toiseen luottaen. Sanotaan, että noin alle 200€ ostoksista infotaan toista mutta ei ihmeemmin neuvotella, ellei toinen pyydä toisen mielipidettä. Molemmat pitävät myös noin 10 000 hätätilannebufferia henk. koht. tileillään siltä varalta, että toinen kuolee ja yhteinen tili menee jostain syystä lukkoon hetkellisesti
Vastaus kysymykseen: maksan tietenkin puolisoni mukaan.
Jos kyseessä olisi tuore suhde niin en ehkä levittelisi rahojani yhtä leväperäisesti (monestakin syystä), mutta kun kysymys on ihmisestä, jonka kanssa on tarkoitus vanheta yhdessä niin mitäpä sitä laskemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettää kun minulla ei ole varaa lähteä miehen ulkomaan matkoille mukaan...
Minua hävettää miehesi puolesta. Miksei hän maksa, jos rahaa kerran on?
Kaikki peruselatuksen yli menevä katsotaan lahjaksi, josta pitää maksaa lahjavero.
-ohis
Ei tarvitse. Matkankin voi ostaa toiselle lahjaksi, jos niin haluaa ilman veroseuraamuksia. Se on eri asia, jos antaa rahaa lahjaksi, jolla toinen voi ostaa itselleen matkan, tai jättää ostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat pitävät myös noin 10 000 hätätilannebufferia henk. koht. tileillään siltä varalta, että toinen kuolee ja yhteinen tili menee jostain syystä lukkoon hetkellisesti
/quote]
Tältä välttyy sillä, että tilin omistajana puoliso tai puoliso, ei puoliso ja puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän apn kysymyksen hyvin. Mulla kans on väljempää taloudellisesti kuin miesystävällä, ei asuta yhdessä. Hankaluus on se, että vaikka hän vitsailee et hemmottele mua vaan, niin välillä huomaan et häntä häiritsee, jos ei makseta menojamme melko tasan. Ja välillä itse kaipaan aika höveliäkin elämää.
Ap tarkoittanee juuri sitä miten voi maksaa isomman osan hienotunteisesti, niin ettei toinen ahdistu? Lahjat oli hyvä idea!
Juuri näin, kiitos! En selkeästi osannut ilmaista itseäni tarpeeksi hyvin aloitusviestissä. Kun mies haluaisi maksaa puolet muttei hänen tuloillaan ole mahdollista; hövelimpää elämää kaipaan minäkin, mukavia hotelliviikonloppuja ja muuta piristävää raskaan työn vastapainoksi. En pidä kirjaa siitä, mitä tarjoan, kun se ei minua haittaa: eli kyse ei ole siitäkään että katkeroituisin maksaessani. Minulla on myös perintönä saatua omaisuutta. En haluaisi riidellä tästä, vaan keskittyä mukaviin hetkiin, ilman että mies tuntee häpeää kyvyttömyydestään niitä maksaa.
Jospa painoittaisit miehelle, että koskaan ei tiedä mitä elämässä käy ja sinäkin saatat joskus tarvita vastaavaa tukea. Haittaisiko miestäsi silloin maksaa sinulle ravintolaillallinen tai keikkaliput? eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän apn kysymyksen hyvin. Mulla kans on väljempää taloudellisesti kuin miesystävällä, ei asuta yhdessä. Hankaluus on se, että vaikka hän vitsailee et hemmottele mua vaan, niin välillä huomaan et häntä häiritsee, jos ei makseta menojamme melko tasan. Ja välillä itse kaipaan aika höveliäkin elämää.
Ap tarkoittanee juuri sitä miten voi maksaa isomman osan hienotunteisesti, niin ettei toinen ahdistu? Lahjat oli hyvä idea!
Juuri näin, kiitos! En selkeästi osannut ilmaista itseäni tarpeeksi hyvin aloitusviestissä. Kun mies haluaisi maksaa puolet muttei hänen tuloillaan ole mahdollista; hövelimpää elämää kaipaan minäkin, mukavia hotelliviikonloppuja ja muuta piristävää raskaan työn vastapainoksi. En pidä kirjaa siitä, mitä tarjoan, kun se ei minua haittaa: eli kyse ei ole siitäkään että katkeroituisin maksaessani. Minulla on myös perintönä saatua omaisuutta. En haluaisi riidellä tästä, vaan keskittyä mukaviin hetkiin, ilman että mies tuntee häpeää kyvyttömyydestään niitä maksaa.
Olen huomannut samaa. Miehen itsetunnosta riippuu miten hän osaa ottaa sen. Joidenkin kanssa on sujunut hyvin, joku mies taas on kärsinyt siitä kun hän ei olekaan se ”perheen pää” vaan kokee ehkä olevansa jotenkin alisteisessa asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän apn kysymyksen hyvin. Mulla kans on väljempää taloudellisesti kuin miesystävällä, ei asuta yhdessä. Hankaluus on se, että vaikka hän vitsailee et hemmottele mua vaan, niin välillä huomaan et häntä häiritsee, jos ei makseta menojamme melko tasan. Ja välillä itse kaipaan aika höveliäkin elämää.
Ap tarkoittanee juuri sitä miten voi maksaa isomman osan hienotunteisesti, niin ettei toinen ahdistu? Lahjat oli hyvä idea!
Juuri näin, kiitos! En selkeästi osannut ilmaista itseäni tarpeeksi hyvin aloitusviestissä. Kun mies haluaisi maksaa puolet muttei hänen tuloillaan ole mahdollista; hövelimpää elämää kaipaan minäkin, mukavia hotelliviikonloppuja ja muuta piristävää raskaan työn vastapainoksi. En pidä kirjaa siitä, mitä tarjoan, kun se ei minua haittaa: eli kyse ei ole siitäkään että katkeroituisin maksaessani. Minulla on myös perintönä saatua omaisuutta. En haluaisi riidellä tästä, vaan keskittyä mukaviin hetkiin, ilman että mies tuntee häpeää kyvyttömyydestään niitä maksaa.
Jospa painoittaisit miehelle, että koskaan ei tiedä mitä elämässä käy ja sinäkin saatat joskus tarvita vastaavaa tukea. Haittaisiko miestäsi silloin maksaa sinulle ravintolaillallinen tai keikkaliput? eri
Tämä on loistava neuvo, kiitos! Näinhän se on ettei elämässä voi olla varma mihin suuntaan tie vie
AP (välillä unohdan laittaa tiedoksi loppuun)
Pistän kättä taskuun. Jos haluan tehdä jotain, mikä maksaa ja mukaan kumppanin, jolla ei siihen ole varaa, niin joko maksan ja saan seuraa tai jää keikka välistä.
Tämä oli hyvä idea!
AP