Äidilläni on alzheimer ja minulla palaa pahasti pinna!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alzheimer potilaan omaisena sanoisin, että ota nyt kuitenkin yhteys sinne kaupungin vanhuspalveluihin, Eläkkeellä ei ole muuta merkitystä palvelujen suhteen kuin hinnoittelu.  Ainakin nyt jotain päivätoimintaa äitisi tarvitsee,  että saa päiviin sisältöä, ihmiskontakteja ja tekemistä. Noissa usein on kuljetuspalvelu mennen tullen. Sitten se kotihoito, että joku tosiaan käy päivittäin katsomassa, että lääkeet ja ruuat on syöty. Ja patistelee suihkuun ja  siivoamaan kotia. Kaikki liikunta on tuossa vaiheessa tärkeää. Ja hanki itsellesi tietoa tuosta taudista, se helpotti ainakin omaa ärtymystä kun ihan sai lukea sen, mikä kuuluu taudinkuvaan ja mikä ei. Ja sitten vaan välillä et vastaa. vaikka se pahalta tuntuukin. 

Kaupunkien kotihoito on yleensä surkeaa, voi toki olla kaupunkien välisiä eroja tässä. Mutta pahimmillaan sitä että ne hoitajat käy 5 min kääntymässä 2x päivässä. Ja sekin voi olla TOSI KALLISTA! Hoitajat voi vaihtua ihan koko ajan ja välillä tulee täysin kädetöntä porukkaa ovesta siihen. Itselläni aika karuja kokemuksia yhden kaupungin osalta tästä. Ehkä siinä kaupungissa toiminta oli jotenkin täysin aliresurssoitua suhteessa palvelutarpeeseen... Yllättävää oli se kuitenkin, että palvelu oli varsin kallista, jos oli hyvä eläke.

Suosittelen ennemmin yksityistä kotihoitopalvelua jos henkilöllä on hyvä eläke.

Mulla ei ole kuin hyvää sanottavaa Helsingin kodinhoidosta, Samat ihmiset (4-5 henkilöä) kävi 3xpvässä mummia hoitamassa sen pari vuotta kun tarve oli. Katsoivat lääkkeet, patistivat suihkuun, vaihtoivat lakanoita, kurkkasivat ruokakaappiin ja laittoivat mummon kauppana hakemaan maitolitraa ihan vaan jotta sai liikuntaa. Soittelivat jos tarve oli mulle päin ja muutaman kerran ihan lääärinapujakin. Kun mummi sitten kuoli, niin siinä me puhelimessa sitten yhdessä itkettiin sen mummin varsinaisen hoitajan kanssa.  

Sinäkö ne lakanat pesit? Ei kuulu pyykinpesu kotipalveluun. Eikä siivous ollenkaan!

Vierailija kirjoitti:

Kotihoito: ota yhteys kaupungin vanhuspalveluihin ja kysy kotihoidon saamisesta.

Kotihoidolla on maksimi maksumäärät. Omassa kaupungissani sai sitten valita, ottaako kotihoidon kaupungin kautta vai saman hintaisena palveluseteleillä, hinnalla ei eroa. Hinta esim meillä tälle palvelulle äidilläni noin 280 euroa/kk sis kaksi käyntiä päivässä ja kerran viikossa apuna mm suihkukäynnillä

Lisäpalveluna voi sitten kotihoidon lisäksi ottaa:

- ateriapalvelu eli ateriapalvelu tuo joka päivä (sen voi valita myös niin että ei tule jokaisena päivänä) lämpimän aterian äidillesi (hinta noin 8,5 euroa päivä)

- erilaisia siivouspalveluja

- turvaranneke (kaatumiset)

Eli näillä varmistat sen että äidin luona käy joku päivittäin, huolehtii lääkkeiden ja esim aamupalan syömisen.

Sinulle jää vielä riittävästi hommia tämän avun jälkeenkin eli esim laskujen maksu, sen muun ruoan hankinta (aamu/iltapalatarvikkeet) jne

Vielä jatkoa tähän: eläkkeen määrällä tai suuruudella ei tässä ole merkitystä tai kai tuo kotihoidon summa jotenkin peilaa sen määrään mutta siis sinällään avun saantiin ei merkitystä. Takaisin päin näitä kuluja voi sitten saada, myös eläkkeen määrästä riippumatta, eläkkeensaajan hoitotuen kautta joka on autettavuusasteen mukaan 70 - 330 euron välillä suunnilleen.

Lohdutus sulle. Ei kaupunki tarjoa oikein mitään vaikka olisi huonokin eläke. Melko yksin jätetään ja jestas jos kuulevat, että joku omainen sentään käy ja on olemassa. Silloin vasta hoitovastuu vieritetään hänen harteilleen. Omalla äidilläni todettiin sama tauti vuosi sitten. Muistin suhteen tilanne on aika hyvä mutta ärtyisyys ja ilkeys lisääntyneet voimakkaasti. Mielialat vaihtelevat, muitakin sairauksia liuta. Olen oikeasti neuvoton ja uupunut ja kettuuntunut ja kaikkea. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa jo alkaa kyselemään äitille paikkaa joka pystyy huolehtimaan hänestä, kun alkaa tuntua ettet handlaa tätä. Hän ei ehkä tuntisi oloa edes yhtä yksinäiseksi hoitokodissa. Tiedät, että tämä asia ei tule paranemaan, vain pahenemaan. Jossain vaiheessa sinunkin pitää asettaa rajat sille mitä voit ottaa vastaan, itsesi ja perheesikin vuoksi. Älä uhraa omaa mielenterveyttä. 

Hahhah.

Hoitokotipaikan saa vasta kun voidaan aukottomasti todistaa ettei selviä hengissä ilman.

Kotisairaanhoito on sama juttu.

Henkilö joka kykenee ymmärtämään loukkauksen ja pahoittamaan mielensä siitä

on vielä ihan skarppi.

Muutenkaan tarinassa ei ole todenmakua.

Pikemminkin sellaista mitä muistisairaan kanssa elämätön kuvittelee ja sepustaa

trollipalstalle...

Totuus on surkeampi ja kamalampi kuin ap

pystyy keksimään.

Palvelut on osittain kuntakohtaisia. Omassa kunnassa muistisairaille on mm. päiväkeskustoimintaa arkisin. Auto tuo ja hakee kotoa. Siellä on jumppaa, retkiä, suihkuapua, ruokailut yms. Olet käytännössä omaishoitaja. Hakemalla virallisen statuksen saat omaishoitajan palkkion ja lakisääteiset vapaat. Tällöin saatte äitisi hoitopaikkaan vapaiden ajaksi tai saatte palvelun kotiin. Myös kotihoidon käynnit on mahdollisia, ruuan voi tilata ateriapalvelusta jne. Kannattaa olla yhteydessä vanhuspalveluihin, jotta he tekevät teille arviointikäynnin ja palvelusuunnitelman.

Miksi aina hoetaan tuota ruokapalvelua? Se on meidänkin kunnassamme lähes ainut mantra ja apu, jota tarjotaan. Ruoka kun ei ole varmaan se suurin ongelma. Lämmittää sekin pitää ja onneton annos maksaa maltaita. Ei ole urakka hakea omaiselle viikon ruuat kaupasta ja saa taatusti halvemmalla parempaa. Hygienia, lääkkeiden otto, liikkuminen, seura jne. Moni muu asia vaatisi ihan yhtä näpäkkää vastausta kunnan toimesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hyvä eläke estä kaupungin palvelujen saamista. Niistä vaan pitää maksaa enemmän kuin pientä eläkettä saavat. Ota yhteyttä kaupungin kotipalveluun. Onkohan siellä mitään sellaista toimintaa, johon saisit äiti "päivähoitoon"? Silloin hänellä olisi seuraa ja virikkeitä ainakin päivän ajaksi.

Onhan lääkitys kohdallaan? Muistia lääkkeet eivät paranna, mutta käytösongelmiin voi olla apua.

Asumisjärjestelyjä kannattaa miettiä juuri nyt, vaikka ei varsinaisesti vielä niitä tarvitse. Tässä vaiheessa hän kuitenkin sopeutuu paremmin uuteen kotiin ja ympäristöön kuin sitten myöhemmin, kun ei enää pärjää itsekseen.

Oliko äidilläsi aikaisemmin Marevan- lääkitys? Sehän korvattiin valtakunnallisesti muutamalla muulla ja ainakin mun äidille se uusi ei sopinut ollenkaan! Valitti kyllä siitä, mutta ei vaihdettu, vaan laitettiin sellainen metallinen tahdistin. Joku ääliö kuvitteli, et ne haitat sillä pysyisi poissa. Olis jo silloin pitänyt valittaa asiasta, mutta ei kukaan viitsi, kun on monta kakaraa. Saat siis itse päättää asioista, ajattele mikä etu!

Höpö höpö, Marevania ei todellakaan ole korvattu valtakunnallisesti. Sitä minä edelleen syön ja niin syö vanha äitinikin. Muistisairaiden kanssa saatetaan suosia nykyään enemmän näitä uusia lääkkeitä kun ei ne rassukat muista ottaa niitä marevaneja ja sitten INR heittelee miten sattuu.

Oletko lukenut alzheimeristä tietoa? Tottakai äitisi kyselee yhä uudestaan asioista koska hän ei sekunnin päästä enää muista mistä oli kysymys. Ennenkuin käämisi käryäävät niin pahasti että jotain sattuu, niin kannattaa antaa ammatti-ihmisten jatkaa äitisi hoitoa. Se tauti nimittäin vaan pahenee ajan myötä.

Hei, sulle tuli näköjään kaikenlaista viestiä asiasta. En jaksanut lukea niitä kaikkia mutta..,

Päivätoiminta on ainakin Helsingissä nyt koronan aikana ihan seis. Ota kuitenkin yheyttä oman paikkakuntasi kotihoitoon ja kerro heille tilanne ja sovi kartoituskäynti.

https://alzhki.fi/toiminta/omaisten-vertaistukiryhmat/ ota yhteyttä tuonne ja hae vertaistukea. 

Itselläni on lähes sama tilanne kuin Sinulla ja ei vaan meinaa jaksaa. Sen lisäksi että asioita jankataan miljoona kertaa minun äidilläni on erilaisia päähän pinttymiä milloin mistäkin asiasta. Niitä sitten selvitellään että onko ne nyt unta vai totta kun joku on hänelle jotain kertonut miten joku asia tai tavara kuuluu olla ja mummo menee ihan pois tolaltaan jos joku siirtää näitä asioita. Minunkaan äidin luona ei kukaan ole käynyt viikkoihin vaikka käyn lähes joka päivä ja kotihoito kolmekertaa päivässä.

Hoitoon saaminen on mahdotonta ainakin Helsingissä. Ensin pitää kaikki muut keinot käyttää esim. turvaranneke vaikka ihminen ei tiedä mitä sillä tehdään. Se kuulemma antaa dataa kun mummeli makaa yön pissat housussa lattialla eikä osaa painaa nappia.

Äiti on niin kovin rakas minulle ja ainoa lapsi olen minäkin.  Vaan kun ei tunnit vuorokaudessa riitä kaiken tekemiseen ja stressi kaikesta sotkee yöunet niin että viimeyönäkin nukuin vain reilu kolme tuntia. Väsyneenä on lyhytpinnainen ja äkäinen. Ei äiti tahallaan ole tuollainen tiedän. Tuskallista on ollut katsoa miten tuttu ihminen katoaa johonkin ja tilalla on sekava ja kärttyinen vanhus jolle ei mikään ole ikinä hyvn.

Vierailija kirjoitti:

Minulla auttaa se, että tarvittaessa muistutan itselleni, että se, että dementoitunut isäni ei ole tahallaan hankala, hän on sairas. Hän ei voi käytökselleen mitään, se käytös johtuu Altzheimerin taudista, ei siitä, että isäni niin haluaisi käyttäytyä. Lisäksi aina välillä myös yritän ajatella, miltä itsestäni tuntuisi, jos pääni ei pelaisi, koska ainakin omasta isästäni näkee ja tietää, että hän kyllä itse tajuaa tilanteen ja oikeasti välillä kärsii aivan suunnattomasti siitä, ettei muista, osaa ja pysty. Jos itse saisi valita, ottaisin oikeasti minkä tahansa fyysisen sairauden ja vaikka päätyisin sängyn pohjalle kuin vaihtaisin paikkaa isäni kanssa.

Ja tärkein eteenpäin auttava voima on se, että vaikka isälläni tänä kesänä oli ensimmäistä kertaa hetki, kun hän ei muistanut meitä lapsiaan ja keitä me olimme, ennen kuin hänen kanssaan rauhassa juttelin läpi, kuka kukin on ja lohduttelin, että emme me pahoita mieltämme, vaikka hän ei aina muistaisikaan, vaan kerromme aina tarvittaessa uudestaan, keitä olemme, hän on ja tulee aina olemaan se sama, rakas isä, joka lähti vapaahetoisesti valvojaksi luokkaretkille koulun kauheimman luokan kanssa, kun kukaan muu vanhempi ei koskaan "ehtinyt", oli joulupukkina urheiluseuran pikkujouluissa ja joukkueen johtajana mukana ties kuinka monella pelireissulla, opetti sahaamaan ja naulaamaan ja maalaamaan ja luotti siihen, että tytöt osaavat ihan siinä missä pojatkin, auttoi ja tuki ja antoi pohjan hyvälle elämälle. Kyllä minä näinä viimeisinä yhteisinä vuosina voin siitä hyvästä muutamankin ärstyksen ja harmituksen niellä.

Ihana sinä <3 Vedet tuli silmiin, omalla isällä alkava Alzheimer.

Ketjusta erottaa hyvin sivustaluulijat ja ne joilla on aiheesta kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Vie äiti yksityiseen hoitolaitokseen jos on hyvä eläke.

Harvalla on netto 4000-5000 €/kk

Kartoita yksityiset hoivapalvelun tarjoajat. Niiltä saa sellaista palvelua kuin tarvitsee, useita tunteja

päivässä jopa tai hoitajat kolmessa vuorossa ympäri vuorokauden. Maksaa tietysti mutta jos on

varallisuutta niin nyt kannattaa käyttää. Yksityislääkäri joka tuntee ja tietää äitisi tilanteen.

Siivouksen, ruokahuollon, ulkoilun,pesut ym ym voi sisällyttää tuohon hoivasopimukseen.

Pankkiin voit mennä äitisi kanssa ja sopia tilinkäyttövaltuutuksen jolloin saat äitisi tiliin käyttöoikeuden. Näin voit hoitaa laskut- kaikki mahdolliset e-laskuiksi.

Miehelläni oli äitinsä tiliin tämä oikeus ja hyvin sujui.

Ja itsellesi pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä! Yritä muistaa että siellä sairauden takana on se rakas

äiti edelleenkin.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa hoitaa kuntoon ajoissa kun vielä on oikeustoimikelpoinen ja kykenevä päätöksen tekemään. Voi olla että tarvii lääkärin lausunnon tästä ensin. Muistiliiton sivuilta löytyy hyvä opas ja mallipohja.

Viranomaisten määräämä edunvalvoja on siis eri asia kuin itse valittu ja sovittu edunvalvontavaltuutettu. Tämä kannattaa pitää mielessä kun opasta lukee. Sama ihminen voi olla jompikumpi, mutta edunvalvojana hänellä on velvollisuus tehdä maistraatille vuosittainen raportti rahankäytöstä ja kysyttävä lupa (maksullinen ja kestää viikkoja) moneen asiaan. Edunvalvontavaltuutettuna pääsee ilman byrokratiaa.

Tein edunvalvontavaltuutuksen äidilleni ja samalla sitten myös itselleni tulevaisuuden varalle. Se astuu siis voimaan vasta lääkärinlausunnon ja maistraatin päätöksen jälkeen.

Kiitos ystävät avuista! Soitin Helsingin seniori-infoon nyt niin sanoivat että tekevät palvelutarpeen arvioinnin...toivottavasti äiti saisi jotain virikettä /toimintaa päiviin. Joku tuossa mietti että trollaan, no sanoisin niin että äidilläni on käsittääkseni lievä alzheimer nyt joka sitten pikkuhiljaa liukuu keskivaikeaa päin eli totta kai äiti pystyy vielä moniin asioihin (onneksi!).  Olen tosiaan kun hermostun niin sanonut äidille että en hermostu hänelle vaan muistisairauteen...näinhän se on. 

Sain lääkäriltä lausunnon jossa äiti on vielä oikeustoimikelpoinen...eli ymmärtää esim toivoa että hoitaisin hänen asioitaan (edunvalvonta) joten varailen nyt aikaa johonkin lakiasiaintoimistoon. 

Toivottavasti kaupungilta löytyy jotain päivätoimintaa. Sairauteen liittyy sellainen apaattisuus että yksin ei sitä aukkoa pysty täyttämään päivisin. 

Vertaistukiryhmästä kiitos että vinkkasitte! Olen alkanut itse olemaan myös paniikissa että saankohan muistisairauden (olen vasta 41 -v) koska se on aivan hirveä sairaus. Ja kaiken kukkuraksi äitini oli korkeasti koulutettu, maratoonari (!!) ei koskaan polttanut tupakkaa, ei juonut alkoholia...eli todella pelottavaa että et välttämättä tällaisetkaan jutut eivät auta vaan sairastut silti. 

Yksityistä kotipakvelua on mahdollista saada myös arvonlisä verottomana. Yhdessä kotitalous vähennyksen kanssa tekee siitä jo suht' edullista , jos eläke on hyvä.

Apellani oli joku alzheimerin versio, emme olleet hoitovastuussa.

Pelottavinta ennenkuin pääsi kunnan lukittuun tilaan, oli nuotio huoneen nurkassa, talon sähkökaapin ropelointi, häviäminen autolla ( ei ajanut enää sen jälkeen) keskellä talvea n.6 tunniksi jonnekin . Kysyttäessä ei osannut sanoa missä oli pyörinyt.

Olen ennenkin lainannut tänne neuvoa jonka sain kun olin uupua (täyspäisistä) vanhemmistani huolehtimiseen:

Muista, että lentokoneessakin se happimaski on onnettomuuden sattuessa laitettava ensimmäiseksi omille kasvoille voidaksesi auttaa muita.

Tuon edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä itsekin ilman lakiasiaintoimistoa.  Tietyt muotoseikat pitää vain huomioida ja ne löytyvät Muistiliiton oppaasta.

Puolueettomat todistajat tarvitaan allekirjoitusta todistamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityistä kotipakvelua on mahdollista saada myös arvonlisä verottomana. Yhdessä kotitalous vähennyksen kanssa tekee siitä jo suht' edullista , jos eläke on hyvä.

Apellani oli joku alzheimerin versio, emme olleet hoitovastuussa.

Pelottavinta ennenkuin pääsi kunnan lukittuun tilaan, oli nuotio huoneen nurkassa, talon sähkökaapin ropelointi, häviäminen autolla ( ei ajanut enää sen jälkeen) keskellä talvea n.6 tunniksi jonnekin . Kysyttäessä ei osannut sanoa missä oli pyörinyt.

Olen ennenkin lainannut tänne neuvoa jonka sain kun olin uupua (täyspäisistä) vanhemmistani huolehtimiseen:

Muista, että lentokoneessakin se happimaski on onnettomuuden sattuessa laitettava ensimmäiseksi omille kasvoille voidaksesi auttaa muita.

Tarkistappa, oliko just se donepetsiili käytössä silloin! Siitä tulee virtaa, mutta kun se on vain silmänlumetta, luulee sivullinen (kukaan ei jää sinne varttituntia kauemmin katsomaan, mitä ymmärtää) --et onpa tehokasta:-D

Okei ? Puhut jostain lääkkeestä, joka ei liity tekstiini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksityistä kotipakvelua on mahdollista saada myös arvonlisä verottomana. Yhdessä kotitalous vähennyksen kanssa tekee siitä jo suht' edullista , jos eläke on hyvä.

Apellani oli joku alzheimerin versio, emme olleet hoitovastuussa.

Pelottavinta ennenkuin pääsi kunnan lukittuun tilaan, oli nuotio huoneen nurkassa, talon sähkökaapin ropelointi, häviäminen autolla ( ei ajanut enää sen jälkeen) keskellä talvea n.6 tunniksi jonnekin . Kysyttäessä ei osannut sanoa missä oli pyörinyt.

Olen ennenkin lainannut tänne neuvoa jonka sain kun olin uupua (täyspäisistä) vanhemmistani huolehtimiseen:

Muista, että lentokoneessakin se happimaski on onnettomuuden sattuessa laitettava ensimmäiseksi omille kasvoille voidaksesi auttaa muita.

Tarkistappa, oliko just se donepetsiili käytössä silloin! Siitä tulee virtaa, mutta kun se on vain silmänlumetta, luulee sivullinen (kukaan ei jää sinne varttituntia kauemmin katsomaan, mitä ymmärtää) --et onpa tehokasta:-D

Okei ? Puhut jostain lääkkeestä, joka ei liity tekstiini.

Tuo on entinen nimimerkki muinaismuija, joka spämmää keskusteluketjut täyteen  asiaan liittymättömiä linkkejä ja virheellisiä väitteitä lääketieteestä ja lääkkeistä. Erityisesti hän tunkee pilaamaan muistisairaus-aiheisia keskusteluja. Paula taisi olla oikealta nimeltään? Olen esittänyt ylläpidolle pyynnön, että hänet bannattaisiin.

Nuku hyvä ihminen, niin jaksat!