Huoh. Ei kannata asua hyvätuloisten alueella, jos on keskituloinen.
Meillä on ihan hyvät tulot, jos tuloja verrataan suomalaisten keskipalkkaan. Yhteenlasketut bruttotulot 8000-8500 euroa kuussa. Ei siis todellakaan rikkaita, tavallisia keskituloisia ihmisiä.
Me tyhmät löydettiin pommikuntoinen asunto todella hyvätuloisten ihmisten alueelta. Mies on kätevä käsistään, joten uskallettiin ostaa tämä asunto ja kunnostettiin se. Asunto on ihan hyvänkokoinen perheasunto, mutta täysi luukku, jos verrataan naapuruston linnoihin. Lapsilla omat makuuhuoneet, on omaa pihaa ja elämä on tyydyttävää. Ei tarvitse köyhäillä, mutta eipä lennetä Fidjillekään hiihtolomilla.
Nyt kun kaikki lapset ovat koulussa ja kavereita pyörii meillä joka päivä, tämän eriarvoisuuden naapurustoon huomaa selvästi. Kaverit hämmästelevät pieniä huoneita (lasten makuuhuoneet 10-neliöisiä) ja joku on jopa kysynyt, että milloin me muutetaan isompaan. Kavereilla on kalliita merkkivaatteita, siis törkeän kalliita, aina uusia ja talvitakkeja monta. Meillä on yhdet perus-ReimaTecit. Ei nekään halpoja ole. Silti, tänään tuli kaveri kylään, jolla oli Parajumpperi ja toisena päivänä oli Guessin takki. Silläkin on TicketToHeavenin takki urheilupäiviin, erikseen tietenkin lasketteluun oma takki. Niin ja joulujuhliin tuli juhlavassa duffelityyppisessä juhlatalvitakissa.
Vein viime viikolla yhden kaverin kotiin. Lähdettiin omasta pihasta, oma lapsi oli mukana. Kaveri ihmetteli sitä, että meillä oli kylmä auto ja kysyi, oliko autotallin lämmitys rikki. No ei, ei lämmitetä autotalleja..
Kavereiden lomamatkat ovat aina älyttömiä. Etelä-Afrikkaa, Balia, kuukausi Italiassa kesällä, pitkät viikonloput Pariisissa tai Roomassa. Kyllä mekin matkustellaan, mutta ihan normaalisti viikko kaksi jossain Euroopassa. Siis vuodessa yhteensä.
Äh. Meillä menee tosi hyvin, mutta tämä naapurusto ei selvästikään ole meille hyvä. Ihmisissä ei ole mitään vikaa. Alkaa vaan kyrsiä tämä köyhänä oleminen, vaikka meistä köyhyys on kaukana.
Kommentit (111)
Me muutettiin pienelle omakotitalo alueelle. En ole kateellinen (enkä edes ole käynyt naapureilla),että naapureilla varmaan verhot joka ikkunassa ja meillä ei oo rahaa ostaa verhotankoja joka ikkunaan.
Oma tarinani: Asuin lapsena köyhässä perheessä ja kaverini oli rikas. Tunsin koko ajan alemmuutta, kun kaverillani oli aina merkkivaatteita, kodinhoitaja, isällänsä yritys ja hienoja autoja. Yhtenä päivänä hänen isänsä yritys meni konkurssiin ja kaikki omaisuus meni. Tajusin, että varakkuus on usein vain feikkiä. Esitetään niin kauan rikasta kuin voidaan ja lopuksi ollaan köyhiä kuin kirkonrotat.
Mä kyllä ymmärrän ap: ta. Olen itse asunut lapsuuteni ja nuoruuteni pikkukaupungin " hyvän omakotitalo-alueen reunalla", niin että olen käynyt kouluni hyvän alueen puoleisessa koulussa.
Ja kyllä kärsin " köyhyydestämme", meidän taloa (rintamamiestalo) haukuttiin mörskäksi, häpesin köyhyyttämme, vaikka emme mitään superköyhiä olleet, vanhemmat tavallisia duunareita. Lähes kaikki koulukaverit kävivät etelän pakettimatkoilla, talvella laskettelemassa - välineet olivat viimeisen päälle, oli hienoja autoja ja autopuhelimia ( tämä oli siis 80- luvulla).
Itse, en tätä suosittelisi kenellekään. Jos talomme olisi ollut muutama sata metriä toiseen suuntaan, olisi kouluni ollut keskustassa, missä koulukaverit olisivat olleet monenlaisista yhteiskuntaluokista.
Jos ootte Westendissä, niin siellä on paha huumeongelma teinien keskuudessa. Pitäkää varanne.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 23:05"][quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 20:27"]
Luultavasti se vertailu on kyllä oikeasti suurimmaksi osaksi teidän päässänne. Lapset nyt hölöttävät kaikenlaista ja kyselevät kun kiinnostaa, ei se ole aina sen kummempaa.
Mistä alueesta on kyse?
[/quote]
Juu, siis lapset eivät todellakaan ole mitään sanoneet koskaan arvostellakseen tai siksi, että pitäisivät itseään parempina. Kaikki ihmettely on ollut ihan aitoa ja kysyvää. Ihan perusasioita, kuten "ai syöttekö te keittiössä kaikki?" tai "kenen maalaus toi on?" (Ikea..) tai jotain "mennään sun huoneeseen kattomaan telkkaria - ai eiksulla oo omassa huoneessa..".
Omat lapset eivät ole koskaan sanoneet mitään siitä, että kadehtisivat muita. Useammin kuulee, että kavereilla vanhemmat ovat harvoin kotona ja meillä tehdään paljon lyhyempiä työpäiviä. Että on kiva, kun äiti ja isä on paljon kotona. On kiva, että leivotaan ja pelataan lautapelejä. Osaavat arvostaa yhteistä aikaa, jota taas kavereiden lapsilla ei välttämättä niin paljon ole, jos sekä äiti että isä ovat huippujohtajia ja kiireisiä liikemiehiä ja -naisia.
Tai yksi kerta tulee mieleen, kun lapset vähän marmattivat: joutuvat itse imuroimaan huoneensa ja silloin sanoivat, että KAIKILLA muilla käy siivooja, kenenkään kaverin ei tarvitse koskaan siivota mitään itse. Minusta lasten kuuluu osata siivota. Eri asia on, voitaisiinko joskus hankkia siivooja ihan vain tekemään jotain perusteellisempaa viikkosiivousta, mutta nyt pärjätään näin.
ap
[/quote]
No onneks meidän duunarijunttiperheessä, (nettotulot alle 5000€/kk) ei lasten kavereitten tarvitse ihmetellä kylmää autoa (autotallitT on luonnollisesti lämmitetty), lasten huoneissa on tv:t, dvd:t ja muut systeemit, kämpässä on reilut 150 neliöö, tonttia on reilu hehtaari, mökiT on omassa saaressa joka on reilut 7 hehtaaria. Melko naurettavaa ettei teidän tuloilla ole varaa normaaliin elämään.. :D Siivoojaa ollaan harkittu, mutta ei olla koettu tarpeelliseksi.
[/quote]
ja aina vastaa joku vihtiläinen tai salolainen jonka talon myyntiarvo on alle 200k€...
Kannattaa pysyä omiensa parissa, vaikka voittais lotossa.
Seassa on ökyrikkaita mutta fiksut koulutetut vanhemmat eivät anna lapselle kuuta taivaalla. Monet fiksut vanhemmat vaativat että koulussa täytyy menestyä.
Kyllä ympäristön kulutustaso vaikuttaa omiin menoihin vaikka ei haluaisi. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa lukea jokin Thomas J.Stanleyn kirja. Hän on tutkinut tilastollisesti sitä, millaisia valintoja tekemällä ihmiset vaurastuvat.
Asumme itse pienituloisella alueella ja lapsista toinen käy lähikoulua, toinen parempituloisen alueen koulua. Parempituloisen alueen koulusta pyydetään jatkuvasti rahaa erilaisiin retkiin, mutta lähikoulusta ei koskaan. Lähikoulussa käyvän lapsen toiveet pukeutumisesta ovat paikallisen halpamarketin vaatteet ja hän viettää paljon aikaa koulun vieressä olevalla ala-astelaisten nuorisotalolla, jossa on halpoja välipaloja ja kivaa ohjattua toimintaa. Jos asuisimme paremmalla alueella, vastaavaa mahdollisuutta ei olisi, eikä myöskään jalkapallojoukkuetta jossa kaikki lapset kuskataan bussilla yhdessä läheiselle jalkapallokentälle koska monissa perheissä ei ole autoa. Luokat ovat pienempiä ja koululle on annettu lisää rahaa, koska maahanmuuttajia on paljon. Omat kokemuksemme ovat kaikkineen olleet positiivisia, emmekä muuttaisi keskituloiselle alueelle koska täällä on huomattavasti helpompi säästää rahaa.
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 23:05"]
No onneks meidän duunarijunttiperheessä, (nettotulot alle 5000€/kk) ei lasten kavereitten tarvitse ihmetellä kylmää autoa (autotallitT on luonnollisesti lämmitetty), lasten huoneissa on tv:t, dvd:t ja muut systeemit, kämpässä on reilut 150 neliöö, tonttia on reilu hehtaari, mökiT on omassa saaressa joka on reilut 7 hehtaaria. Melko naurettavaa ettei teidän tuloilla ole varaa normaaliin elämään.. :D Siivoojaa ollaan harkittu, mutta ei olla koettu tarpeelliseksi.
[/quote]
Ei talon, tontin tai mökkien koko mittaa varallisuutta, kuten itsekin kerroit, että teidän pienillä tuloilla siihen pääsee.
150m2 talo pohjoisessa maksaa joku alk 80 000e, kun taas 150m2 talo esim Kauniaisissa maksaa yleensä alk 600 000e.
Älä sure. Aikanaan kun myytte asuntonne saatte siitä varmasti hyvän hinnan, koska osoite on hyvä. Pitäkää matalampaa elintasoanne ylpeästi osoituksena ekologisista ja eettisistä valinnoista. Pätekää sillä, että opetatte jälkeläisillenne kohtuullisuutta ja downshiftaatte.
Tai sitten vaan pitää oppia olemaan iloinen toisten puolesta, ja olemaan kadehtimatta. Kun kerran teillä on kaikki ihan hyvin.
Outoa, suomalaiseen tyylin meidän kalliiden omakotitalojen väliin on sijoitettu kunnan vuokrataloja mikä on yleensä Suomessa tapana. Ja hyvä niin.
Luultavasti se vertailu on kyllä oikeasti suurimmaksi osaksi teidän päässänne. Lapset nyt hölöttävät kaikenlaista ja kyselevät kun kiinnostaa, ei se ole aina sen kummempaa.
Mistä alueesta on kyse?
[quote author="Vierailija" time="24.01.2014 klo 20:23"]
Älä sure. Aikanaan kun myytte asuntonne saatte siitä varmasti hyvän hinnan, koska osoite on hyvä. Pitäkää matalampaa elintasoanne ylpeästi osoituksena ekologisista ja eettisistä valinnoista. Pätekää sillä, että opetatte jälkeläisillenne kohtuullisuutta ja downshiftaatte.
[/quote]
Onneksi lapsemme eivät kinua jatkuvasti kaikkea, kun kavereillakin on. Meillä on normaali- ja pienituloisia sukulaisia ja ystäviä, joista monet elävät jopa todella pienillä tuloilla. Näkevät siis myös muitakin kuin näitä ökyrikkaita lapsia. Osaavat antaa omia vanhoja vaatteitaan ja lelujaan sukulaislapsille kiertoon, ymmärtävät rahan arvon ja ettei kaikilla ole varaa ostaa samaa mitä joku muu saa.
Minähän en tästä muuten niin stressaisi, mutta jotenkin jännittää lasten puolesta. Näyttävät nyt onnellisilta ja tyytyväisiltä, mutta ovat vasta alakouluikäisiä. Mitä jos niitä alkaa murrosiässä harmittaa, että tuntevat itsensä kaikkia muita köyhemmiksi, vaikkeivät sitä oikeasti todellakaan ole?
Ei haluttaisi enää tästä nyt lasten kanssa mihinkään muuttaa, kun ovat kotiutuneet tänne ja kaikki kaverit asuvat alueella.
Eilen juuri miehen kanssa mietittiin, että kaikki lasten parhaat kaverit asuvat yli 500 neliön taloissa. Tai no silmämääräisesti on arvioitu, kun on viety ja haettu lapsia. Omakotitaloja, kolme kerrosta, kahden auton autotalleja, olohuoneissa flyygeleitä ja 20 hengen ruokapöytiä.. Uima-altaita, terasseja, vierastaloja.
Meillä on 130 neliötä. On meilläkin sentään poreamme ja takka, heh.
ap
No hei, ongelmahan on sun huonommuudentunteesi. Mäkin asun ns paremmalla aluella. Lasten kavereilla sama, isoja hienoja taloja, autot ei mahdu edes kadulla kulkemaan jne. Mutta ei haittaa. Me asutaan elämäntilanteeseemme nähden tosi hienosti vaikka monen kaverin silmissä meilläkin on kälyinen pieni mökki. Mut se ei haittaa mua ollenkaan, olen tyytyväinen elämääni ja ajattelen että meillä on paljon sellaista pääomaa mitä heillä sitten ehkä ei tai ehkä on, ihan sama. Lapseni pärjäävät hienosti, eivät ole edes materialisteja, eli ei heitä haittaa naapureiden jatkuvasti päivitettävät elektroniikkavuoret yms. Heillä on mitä he tarvitsevat ja välillä jotain extraa ja se on jo paljon se. Lasten kaverit kommentoivat silloin tällöin, mut mitä se sitten tarkoittaa- olisin todella yllättynyt jos mun lapset kommentoisivat jotain noin tyhmää kuin teille on kommentoitu. Lapsillani on tilannetajua ja suvaitsevaisuutta ja he ymmärtävät että on erilaisia ihmisiä eikä raha tee ihmisestä huonompaa eikä parempaa, se on väline. Lapsista näkyy perheen arvot, ja meillä ne on mielestäni hyvät kuten elämisenkin taso. Meiltä ei puutu mitään. Eikä ap vissiin teiltäkään. Että kannattaisko opetella olemaan iloinen ja kiitollinen siitä mitä on ja lopettaa tuollaiset typerät vertailut ja huonommuudentunne ja alkaa arvostaa omaa elämäänne?
Eihän tässä ole mitään muuta ongelmaa kuin että ap:tä itseään hieman vituttaa ja itsetunto on vähän laattian alla.
Sanon vaan että ei hyvänen aika lasten takkien merkki paljon mitään kerro. Me ollaan oikeasti köyhiä ja lapset kulkee Ticketeissä, hyvästä alesta aina löytyy tai hyväkuntoisina kirppareilta joten turha sitä ruikutella. Me oikeastaan ostetaan niitä just sen takia kun ollaan köyhiä, niillä on niin hyvä jälleenmyyntiarvo, saan yleensä saman takaisin minkä maksoin. :)
Ja kuka tietää vaikka niillä "rikkaiden" kavereiden vanhemmilla olisi aina tili tyhjänä kuun lopussa. Mulla oli yks kaveri joka oli töissä pankissa hyväosaisten alueella ja naureskeli kuinka monet oikeasti elivät kädestä suuhun ihan sen takia kun alueen kodit on niin kalliita että yli 50% palkoista meni asumiskuluihin.