Nelikymppiset! Mitä muutoksia ikä on tuonut kasvoihisi tai vartaloosi? Aiotko korjauttaa?
Itselläni on ihan parin vuoden aikana alakasvot valahtaneet selkeästi niin että pienet hamsteripussit on leukapielissä, kaksoisleuka on huomattava jos laskee leukaa vähänkin ja kasvojen ovaali muoto on muuttunut neliömäiseksi.
Ihan todella masentavaa. Onneksi rahatilanne sellainen että pääsen ensi viikolla korjauttamaan leukalinjan plastiikkakirurgilla. Ei paljon vaatteet, kampaus tai huomiota herättävät korut auta kun naama näyttää tältä. Olen oikeasti nätti ja sopusuhtainen, mutta tuo kasvojen selkeä valahtaminen muuttaa koko ulkonäön etovaksi.
Kommentit (25)
Itse olen tosi hoikka ja kasvothan siitä kärsii. Suupielet häiritsee mua eniten, mutta yritän hymyillä paljon :) Silloin niiden roikkumista ei huomaa. Rinnat korjautin jo vuosia sitten imetysten jälkeen, kroppa mulla on hyvässä kunnossa. Veitsen alle en enää aio, mutta ehkä jotain kevyempiä hoitoja voisin harkita.
Aion korjauttaa. Leukalinjan kiristys muutaman vuoden sisällä. Pitäisi tehdä nyt jo mutta katson vielä hetken mihin suuntaan tämä rapistuminen etenee. Sitä on turha tehdä jos paino ei pysy samoissa lukemissa ja lapset stressaa.
Hamsterin pussit ja alkava heltta täälläkin. Pimppa meni pilalle jo viimeisen lapsen synnytyksessä, rinnat roikkuu, hiukset ohentuneet, maha pömpöttää. Näillä mennään.
Samat, hamsteripussit, leukalinja valahtanut, ennestäänkin neliömäiset kasvot on vielä neliömäisemmät. Silmien alla ryppyiset silmäpussit. Silmäluomissa kasa "ikäluomia". En aio tehdä asialle mitään koska ei ole rahaa.
Pussit poskissa kuten molemmilla kaitakasvoisilla vanhemmillani. Ei ryppyjä tai muita uurteita. En aio tehdä mitään.
Korjauttaa?! Onko tämä nykyään jotain rutiinia ihmisille?
Minua suorastaan ällöttää lukea, että ihmiset eivät hyväksy normaalia vanhenemista. Mitä vikaa siinä on että elämä kulkee luonnollista kulkuaan, ja me olemme osa sitä elämää? Mitä ihmeen lisäarvoa se tuo teidän elämällenne, että voitte muutaman vuoden ajan kuvitella olevanne vähän nuorempia? Eihän ne leikkaukset eikä pistokset auta kuin hetken aikaa, eikä ne vie niitä vuosia teiltä kuitenkaan pois. Ja puhua iän 'korjauttamisesta' - mitä korjaamista siinä on, kun mitään ei ole rikki eikä vialla?
Itse vanhenin ja muutuin neljänkympin tienoilla todella nopeasti, mutta se ei johtunut niinkään iästä vaan vuosien sairauskierteestä, joka vaikutti painoon ja aivan kaikkeen.
Ei mitään akuuttia tarvetta mutta joskus ehkä kuudenkympin tai siitä vanhenpana voisin aivan hyvin mennä jollekkin kirurgille jos on tarpeeks ylimääräistä silloin.
Kun pahimmat sairaudet on selätetty niin olen alkanut nuorentua joten tällä hetkellä ei tarvetta mihinkään operaatioihin.
Vierailija kirjoitti:
Minua suorastaan ällöttää lukea, että ihmiset eivät hyväksy normaalia vanhenemista. Mitä vikaa siinä on että elämä kulkee luonnollista kulkuaan, ja me olemme osa sitä elämää? Mitä ihmeen lisäarvoa se tuo teidän elämällenne, että voitte muutaman vuoden ajan kuvitella olevanne vähän nuorempia? Eihän ne leikkaukset eikä pistokset auta kuin hetken aikaa, eikä ne vie niitä vuosia teiltä kuitenkaan pois. Ja puhua iän 'korjauttamisesta' - mitä korjaamista siinä on, kun mitään ei ole rikki eikä vialla?
En ole ap, mutta en ollut nuorenakaan mikään kaunotar kuten sain usein kuulla ja haluaisin edelleen parisuhteen. Voi olla että paremmalla ulkonäöllä ikäiselleni se onnistuisi paremmin, vaikka luonteeni onkin edelleen paska.
En korjaa. Pysyy vihdoin pinnalliset idiootit kaukana.
Olen 46 v ja suurimmat muutokset ulkonäkööni teki, kun laihdutin 42-43 vuotiaana 40 kg. Se oli sellainen pikavanhennus + 20 vuotta ulkoisesti. Rinnat alkoi riippua, samoin on tyhjää riippuvaa ihoa vatsalla. Naama meni kuivikkaaksi pääkallonaamaksi: silmäkuopat on syvät ja näkyy ihan ne luiset reunat + todella tumma niiden ympäriltä, entiset läskiposket valahti riippuviksi heltoiksi leuan alle ja leukaperiin, ennen pullet silmäluomet kuivui ryppyisiksi ihovekeiksi silmien päälle.
Mutta joo, ei enää kiinnosta ulkonäkö yhtään joten mitään ei tulisi mieleenkään "korjauttaa". Olen aseksuaali ja aromantikko, joten minun ei tarvitse viehättää ketään miestä. Työkseni koodaan, ja tietokoneita ei yhtään kiinnosta miten ryppyinen, roikkuva ja ruma se koodaaja on.
Millainen toimenpide leukalinjankorjaus on? Paljonko se maksaa?
Korjauttaa itsensä ihan kuin jonkun esineen? Yök, sitä paitsi ne korjaukset vain pahentaa tilannetta, niitä joutuu uusimaan koko ajan ja kierre on valmis. Naamasta tulee yhä kireämpi ja korjauttavat löytyy koko ajan lisää. Ei kiitos. Ainoa, minkä ymmärrän ja ehkä itsekin turvaudun on yläluomien leikkaus jos ne rojahtavat silmien päälle roikkumaan ettei sieltä alta näe mitään.
Tsemppiä kneski-ikäisille naisille täältä kuusikymppiseltä naiselta. En antaisi veitsen koskea kasvoihini, koska ne ilmentävät minua. Eletty elämäni näkyy niissä.
Parasta kasvohoitoa on rentoutuneet kasvolihakset, jotka on sitä esim. hymyillessä. Mutta jos kasvoillasi on kaiken aikaa elämään pettynyt ilme, se muuttaa kasvosi ajan oloon. Elämästä nauttien saa kauniit kasvot vanhanakin, ei rypyttömät mutta kauniit. Vanhuskin voi olla kaunis ryppyineen ja valahtaneine leukalinjoineenkin.
Mun silmäluomet on alkanut vähän roikkua, sukuvika. Leikkautan varmaan ennen viittäkymppiä, koska aiheuttaa mm päänsärkyä. Onneksi suht halpa operaatio. Muuten kaikki vielä hyvin.
No en todellakaan korjauta yhtään mitään. Hyväksyn itseni ja vanhenemiseni. Kuuluu aikuiseen elämään.
Olen 46 vuotias ja en näe muutoksia. Ihoni on hyvässä kunnossa, kiinteä ja kaikki on hyvin. Ehkä joskus tulee jotain, mutta ei ainakaan vielä. En pelkää tulevaa ja olen mielelläni ikäiseni ihana aito nainen. Kaikilla ei ole yhtä hyvin pullat uunissa.