Aika kamala tilanne :( Pystyykö enää jatkamaan

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 09:56"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 09:45"]

Hassua että joku todella suosittelee jatkamaan olemista jonkun ääliön kanssa ja toinen että mieti ensin raha-asiat..hei jos toinen ei piittaa ja pettää niin eiköhän silloin ole mennyt pohja  eli luottamus suhteesta, mitäs siihen rakennat, et mitään. Jos kerran pettää nin aika todennäköistä että tekee sen uudelleen. Miksi ihmeessä joku nainen sietää tuollaista, täytyy olla tosi huono itsetunto! Jokaisen tulisi pitää itsestään sen verran että ei tuollaiseen alistu. Parempaa elämääkin on tarjolla, on miehiä jotka ei juokse joka hameen perässä vaan sitoutuvat täysillä kun se hyvä ja sopivin löytyy. Jos on hyvä parisuhde ja ollaan sitouduttu toiseen aidosti, ei siihen kukaan pääse väliin. Kokemusta on, naimisissa yli 20v ei ole kummankaan tarvinnut muita hakea, on arvostus molemmin puolin. Minusta on tyhmää alkaa tuollaisen piittaamattoman miehen kanssa jankkaamaan enää yhtään mitään. Pystyt parempaan, arvosta itseäsi.

[/quote]

Olet varmaan 15 vee, ainakin henkisesti. Kun elämässä onkin tilanne, että itsellä ei ole kuin kotirouvan olematon palkka ja avioehto, ei lähdetäkään ihan pikkujuttujen takia liitosta muutaman lahjaksi saadun aaltomaljakon kanssa evakkoon ja jätetä miehelle kaikkea muuta. Elämässä on niin monelaisia tilanteita, ettet sitä selvästikään ymmärrä. Se, että joku hairahtuu pettämään, saattaa monestikin olla helvetin yhdentekevää sen rinnalla, että hajotetaan lapsilta koti ja viedään ne eroon puolesta sukulaisista ja koulukavereista ym.

Elä vain pilvilinnoissasi. toivottavasti itsellesi käy huonosti. Katsotaan sitten, oliko helppo tehdä ratkaisuja.

[/quote]

Näin on ja lasten parasta pitää myös ajatella, ja joskus siihen pitää miettiä se materiaalinenkin puoli. Mutta tärkeintä on kyllä se, millaisessa tunne-ilmastossa elää. Myös lapsille.  Lisäksi lapsille pitäisi opettaa kuinka noustaan omille jaloilleen ettei päädy rahattomana ja kouluttamattomana pikkuvaimona elelemään jonkun törkimyksen rahoilla. Ja olemaan sellaisen armoilla. Miten kukaan voi jäädä kotiäidiksi jos on orjan asemassa???  Että saat asua kivassa kodissa kunhan teet mitä mies käskee ja pidät suusi kiinni miehen elämästä? Avioehdot ja kaikki eikä eron tullen mahdollisuuksia pärjätä omillaan? Tuo on silkkaa typeryyttä, johon ei tänä päivänä tarvitse ajautua. Ja minä en ole 15v vaan keskiikäinen, eronnut, omillani toimeentuleva vaimo. Vaikka olisin joutunut telttaan asumaan, en olisi päivääkään jatkanut pahoinvoivassa suhteessa, kun se ei siitä parantunut. ja kun sitä pettämistäkin oli. Kyllä on surkea esimerkki lapsillekin se että äiti elää kotiorjana taloudellisista syistä ja iskä paneskelee pitkin maailmaa. Toivottavasti iskältä liikenee rahaa sitten edes lasten terapiaan, sillä sitä he tulevat tuollaisissa oloissa kasvavina tarvitsemaan.

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 10:20"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 09:56"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 09:45"]

Hassua että joku todella suosittelee jatkamaan olemista jonkun ääliön kanssa ja toinen että mieti ensin raha-asiat..hei jos toinen ei piittaa ja pettää niin eiköhän silloin ole mennyt pohja  eli luottamus suhteesta, mitäs siihen rakennat, et mitään. Jos kerran pettää nin aika todennäköistä että tekee sen uudelleen. Miksi ihmeessä joku nainen sietää tuollaista, täytyy olla tosi huono itsetunto! Jokaisen tulisi pitää itsestään sen verran että ei tuollaiseen alistu. Parempaa elämääkin on tarjolla, on miehiä jotka ei juokse joka hameen perässä vaan sitoutuvat täysillä kun se hyvä ja sopivin löytyy. Jos on hyvä parisuhde ja ollaan sitouduttu toiseen aidosti, ei siihen kukaan pääse väliin. Kokemusta on, naimisissa yli 20v ei ole kummankaan tarvinnut muita hakea, on arvostus molemmin puolin. Minusta on tyhmää alkaa tuollaisen piittaamattoman miehen kanssa jankkaamaan enää yhtään mitään. Pystyt parempaan, arvosta itseäsi.

[/quote]

Olet varmaan 15 vee, ainakin henkisesti. Kun elämässä onkin tilanne, että itsellä ei ole kuin kotirouvan olematon palkka ja avioehto, ei lähdetäkään ihan pikkujuttujen takia liitosta muutaman lahjaksi saadun aaltomaljakon kanssa evakkoon ja jätetä miehelle kaikkea muuta. Elämässä on niin monelaisia tilanteita, ettet sitä selvästikään ymmärrä. Se, että joku hairahtuu pettämään, saattaa monestikin olla helvetin yhdentekevää sen rinnalla, että hajotetaan lapsilta koti ja viedään ne eroon puolesta sukulaisista ja koulukavereista ym.

Elä vain pilvilinnoissasi. toivottavasti itsellesi käy huonosti. Katsotaan sitten, oliko helppo tehdä ratkaisuja.

[/quote]

Näin on ja lasten parasta pitää myös ajatella, ja joskus siihen pitää miettiä se materiaalinenkin puoli. Mutta tärkeintä on kyllä se, millaisessa tunne-ilmastossa elää. Myös lapsille.  Lisäksi lapsille pitäisi opettaa kuinka noustaan omille jaloilleen ettei päädy rahattomana ja kouluttamattomana pikkuvaimona elelemään jonkun törkimyksen rahoilla. Ja olemaan sellaisen armoilla. Miten kukaan voi jäädä kotiäidiksi jos on orjan asemassa???  Että saat asua kivassa kodissa kunhan teet mitä mies käskee ja pidät suusi kiinni miehen elämästä? Avioehdot ja kaikki eikä eron tullen mahdollisuuksia pärjätä omillaan? Tuo on silkkaa typeryyttä, johon ei tänä päivänä tarvitse ajautua. Ja minä en ole 15v vaan keskiikäinen, eronnut, omillani toimeentuleva vaimo. Vaikka olisin joutunut telttaan asumaan, en olisi päivääkään jatkanut pahoinvoivassa suhteessa, kun se ei siitä parantunut. ja kun sitä pettämistäkin oli. Kyllä on surkea esimerkki lapsillekin se että äiti elää kotiorjana taloudellisista syistä ja iskä paneskelee pitkin maailmaa. Toivottavasti iskältä liikenee rahaa sitten edes lasten terapiaan, sillä sitä he tulevat tuollaisissa oloissa kasvavina tarvitsemaan.

[/quote]

siis keski-ikäinen, omillani toimeentuleva eronnut :)

Kyllä silloin vaan täytyy pikku kotirouvan ottaa itseään niskasta kiinni, ja järjestää asiat niin, ettei tarvi minkään kusipääpettäjämiehen kanssa jatkaa vain rahan takia. Kaikki ei näin vaan halua tehdä, mutta se on silloin oma valinta ja silloin on turha ruikuttaa kun elämä on pelkkää paskaa ja jonain päivänä sitä huomaa olevansa vanha, katkeroitunut ja yksinäinen, kun se mieskin sitten loppupeleissä vaihtoi siihen nuorempaan naiseen.

Mitään kruunua ei kukaan tule antamaan siitä hyvästä, että uhraa oman elämänsä lasten puolesta. Tai siis uskottelee näin itselleen. Todennäköisesti lapset tulevat vähän vanhempana ajattelemaan sellaisesta äidistään niin, että olit kyllä vitun pölö kun jäit niin huonoon parisuhteeseen kitkuttelemaan onnettomana.

Ihan varmasti jokainen kotirouva pystyisi järjestämään asiansa niin, että ei ole pakko jäädä rahan takia huonoon suhteeseen. Menkää töihin, hankkikaa oma asunto ja kertokaa lapsille totuus erosta (ei nyt tietenkään rumia yksityiskohtia). Lapselle parasta on se, että sillä olisi onnellinen, täyspäinen, osallistuva ja rakastava äiti. Sillä asunnolla ei ole paskaakaan merkitystä. Toki olisi hyvä, että koulua ei tarvitse vaihtaa muuttaessa, jotta kaverit säilyvät.

Sinulle 21, en elä pilvessä ja minusta pettäminen ei ole pikkujuttu, ei sitä näennäisellä katumisella korvata. Kyllä lastenkin on parempi olla perheessä jossa puolisot kunnioittaa toisiaan eikä juokse muiden kanssa.

Kyllä jokaisen avioparin kannattaa keskustella ja järjestää asiat siihen malliin heti liiton alussa että kumpikaan ei jää puille paljaille eron sattuessa. Niin ainakin minä, henkisesti ehkä 15vee mutta olemme voineet keskustella kaikísta asioista aikanaan ja etukäteen. Eron sattuessa omaisuus menisi puoliksi ja onneksi sitä on sen verran että molemmat saisivat ostettua asunnot itselleen ilman velkoja.

Ei nyt ole eroa tiedossa mutta jos huonosti kävisi niin pärjäisin kyllä aivan hyvin yksinkin. Ei se rahasta ole eikä saa olla kiinni se lähteminen, Suomessa pärjää yksinkin!

Minä en voisi jatkaa. En pystyisi unohtamaan enkä luottamaan. En usko, että pystyisin antaa miehen koskeakaan enää.

Ja mitä tulee talouteen, niin en kuunaan päivänä hankkiutuisi sellaiseen tilanteeseen, että olisin taloudellisesti riippuvainen miehestä. En kertakaikkiaan voisi, olen itsenäinen nainen ja jo keski-ikäinenkin, että ei tässä iässä enää oppisi. Minkään elintasokysymyksen takia en voisi jatkaa pettävän miehen kanssa. Turpaanvedonkin voin antaa anteeksi helpommin, olenkin antanut, tosin en tässä avioliitossa.

Tuota, minä olen juuri "tuo" jonka kanssa miehesi asianasa jakaa, vain sillä erolla että vaimo tietää että jotain on, mutta ei halua uskoa ja osittain välittääkkään koska ei halua menettää elintasoaan. Pienipalkkaisena ei pystyisi pitämään hevosta, matkustelemaan miten haluaa ja ostelemaan kaikkea jos mies ei olisi maksamassa. Eli aika usein näissä käy niin että vaimo sallii syystä tai toisesta miehelleen toisen naisen...mieti oletko siihen itse valmis, mies ei toista naista noin vain jätä jos pelissä oikeat tunteet ja ystävyyssuhde kuten meillä on ollut jo 6 vuotta.

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 09:08"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 08:54"]

Mies ei tiedä vielä, että tiedän. 

ap

[/quote]

Jos mies ei tiedä vielä, älä anna hänen missään tapauksessa tietääkään tietämistäsi, ennen kuin tiedät varmaksi, mitä aiot asian kanssa tehdä.

Ihan ensiksi funtsaat, miten sinun käy taloudellisesti. Jos eroatte, joudutko taloudellisten asioiden vuoksi ojasta allikooon? Käykö niin, että ilman tuloja joudut johonkin sossuluukkuun kitumaan ja hoitamaan puolikuoliaana väsyksissä lapsia yksinäsi tms.

Jos elämäsi menee taloudellisesti aivan vituralleen eron takia, ei ole järkevää erota. silloin on järkevää jäädä suhteeseen. Silloin on syytä funtsaa, aiotko keskustella miehesi kanssa. Jotkut miehet tulevat tolkkuihinsa, jotkut jatkavat pettämistä. Molempia tapahtuu. Jos miehesi vaikuttaa siltä, että jatkaa pettämistä, sinun on ehkä salaa aika ryhtyä katselemaan itsekin uutta miestä. Ideaaleinta siinä tapauksessa olisi, että löytäisit uuden siten, että voisit hypätä hänen kelkkaansa suoraan tästä suhteesta.

Kaikkein ideaaleinta tietysti olisi, jos pärjäisit taloudellisesti omillasi ja olisit niin itsenäinen luonne, että sinun olisi helppo vain potkaista nyksä mäelle ja jatkaa elämääsi onnellisena ja varakkaana yksin. Tämä on niin harvinainen tilanne, etten usko että tämä  olisi sinun tilanteesi. Jos olisi, et olisi täällä kyselemässä.

Selvitä taloustilanteesi. Missään tapauksessa älä ala heti raivota ukolle ja uhkaamaan erolla. Pahimmassa tapauksessa hän poistaa sinut helpottuneena elämästään ja vielä siten, että se olet sinä, joka kärsii tilanteesta taloudellisestikin eniten! Rangaistus miehesi mokasta tulisi siis sinun kannettavaksesi. Sitä tuskin haluat.

Eli nyt pää kylmänä mieti mikä on se vaihtoehto, jossa sinulle jää eniten voittokortteja käteen. Jos se on valitettavasti sekin tilanne, että antaa anteeksi. Se ei kuulosta kovin hyvältä mutta sellaista se elämä on.

[/quote]

Mahtava kommentti! Niinhän sitä pitää maailmassa elää, että elintaso ennenkaikkea. Sillä sitä saadaan lapsistakin kasvatettua tulevaisuuden pinnallisia kusipäitä :)

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 10:45"]

Tuota, minä olen juuri "tuo" jonka kanssa miehesi asianasa jakaa, vain sillä erolla että vaimo tietää että jotain on, mutta ei halua uskoa ja osittain välittääkkään koska ei halua menettää elintasoaan. Pienipalkkaisena ei pystyisi pitämään hevosta, matkustelemaan miten haluaa ja ostelemaan kaikkea jos mies ei olisi maksamassa. Eli aika usein näissä käy niin että vaimo sallii syystä tai toisesta miehelleen toisen naisen...mieti oletko siihen itse valmis, mies ei toista naista noin vain jätä jos pelissä oikeat tunteet ja ystävyyssuhde kuten meillä on ollut jo 6 vuotta.

[/quote]

Toisilla on etusijalla rehellisyys ja itsekunnioitus, toisilla elintaso. Toiset olettavat mieheltäkin rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä, eivätkä usko hänen valheitaan. Toiset haluavat uskoa. Ei kannata kuvitella että mies joka valehtelee vaimolleen, olisi rehellinen yhtään kenellekään.  Vaimo haluaa ehkä pitää elintasonsa, sinä valheelle rakennetut pilvilinnat. Minä valitsisin itsekunnioituksen. Ja valitsinkin. Näitä on nyt näkynyt niin paljon, kakkosnaisia jotka haluavat kokea olevansa ainutlaatuisia ykkösiä niin paljon, että oikeasti luulevat että petturi-valhetelijamies on nimenomaan heille se rehellinen kunnon mies. Ja vaimossa aina se joku kyseenalainen vika. Vaikka vika on luuserimiehessä joka ei ota vastuuta perheestään ja parisuhteestaan ja tee työtä sen eteen. 

29. Mistä sinä tiedät mikä minun tilanteeni on, jos vaikkakin omasi on jonkinlainen ollut :D Ei, minä en halua tuota miestä omakseni mutta kiva on kun on ihminen kenen kanssa keskustella syvällisiä, harrastaa, matkustaa ja viihtyä yhdessä ja saada maailman parasta seksiä. Minulla kuten hänelläkin on vaativa työni ja haluan reilusti myös omaa vapaa-aikaa ystävien ja lasten kanssa. Mutta useimmiten haluan elää arkea omaan tahtiin (esim. tulla töistä kotiin ilman että tarvitsee alkaa ruuanlaittoon tmv kotipuuhiin, vaan voin vaikka lähteä salille tai pötkötellä hyvän kirjan parissa). Mies on ihanaa seuraa, mutta sopivina annoksia. Kyllä yli nelikymppinen nainen jo tietää mitä haluaa ja yhteiset hetket, matkat ym. ovat aina ihan luksusta :) Mutta siitä en suostu kantamaan vastuuta että miehellä on vaimo. Vaimo on tietoinen ja hänen päätöksensä on nauttia miehen varallisuudesta (minulla on kyllä itsellänikin varaa haluamiini asioihin vaikka toki mies ravintolassa ruuat maksaa ym. perinteistä). Mies tietää että yhteistä kotia meille ei tule vaikka eroaisivatkin, silloin molemmilla olisi omat kodit, mutta tietysti ehkä helpommin järjesteltävissä myös yhteistä aikaa niin halutessa. Saapahan nyt pyykkinsä pestettyä ja arkiasiat hoidatettua vaimolla, minä en niitä hoitaisi :)

t.27

Mitä hyötyä on raivota ja lähteä pikaisesti lasten kanssa ensimäiseen vuokra-asuntoon, minkä saa. Mies olisi kärähtäessään vittumainen ja tekisi kaiken, että veisi kaikki rahat yms.

Eli minä komppaan myös tätä, että olet hissukseen, siirrät rahoja tilillesi, hoidat omaisuusasiat kuntoon (oletteko naimisissa vai avossa, riippuu paljon)

Mitä hyötyä on siitä, että lähtee vain vaatteet matkalaukussa lasten kanssa jonnekin murjuun. Ensin itselle ja omille nimille mahdollisimman paljon ihan lasten takia ja sitten etsitään kunnon asunto ajan kanssa ja sitten vasta ilmoitetaan miehelle, että muuttoauto muuten tulee huomenna, ero pannaan vireille myös huomenna virallisesti.

Aaveemamma rakastaa niin ja haluaa lapsilleen parasta, että itkee ja raivoaa ja huutaa ja uhkaa erolla ja yhtäkkiä huomaa olevansa jossain murjussa ilman pyykkikoneita ja mitään ja mies ehtii keplotella rahat ja muut itselleen ja uusi nainen muuttaa aaveemamman entiseen kotiin.

Varaudu ap siihenkin vaihtoehtoon, että miehesi pakkaa saman tien laukkunsa ja lähtee uuden naisensa luo. Sinä et välttämättä ole se joka tekee päätöksen suhteen jatkosta

Voimia ap

No jos mies olisi tyyliin mun elämäni rakkaus ja en voisi koskaan kuvitella rakastavani ketään yhtä paljon, ja olisi kauhea hätä, että se jättää mut sen toisen takia - jatkaisin. Jos taas miehen pettäminen laukaisisi minussa vain narsistisia tunteita (nolatuksi tulemisen kokemus ym.) jättäisin miehen, koska en ilmeisestikään rakastaisi riittäväksi antaakseni anteeksi. 

Ei se mies siitä muutu. Eri asia on pystykö sinä elämään jatkuvan epävarmuuden kanssa. Se on kuluttavaa. Itse laittaisin eron vireille ja antaisin miehen jakaa itseään muille vapaasti.

Ap, onko sinulla tytärtä? Me äidit annamme tyttärillemme eräänlaisen mallin, miten naista saa ja voi kohdella. Haluatko teoillasi opettaa tytölle, että mies saa pettää ja tehdä vaimonsa onnettomaksi, ja naisen pitää vain hyväksyä, tottua ajatukseen ja antaa anteeksi.. Toimi kuten haluaisit tyttäresi myöhemmin elämässään toimivan! Tai jos sinulla on poikia, koeta omilla valinnoillasi näyttää heille miten kunnollinen terve mies ei saa käyttäytyä läheisiään kohtaan.

Tsemppiä ja voimia sinulle kamalaan tilanteeseen!

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 08:22"]

Mieheni jäi kiinni pettämisestä. Muutaman kerran oli sen naisen kanssa nähneet ja tietenkin sekstailleet. 

Mutta ne on myös viestitelleet koko ajan, ihan päivittäin. 

Mies jäikin kiinni juuri noiden viestien takia. 

Ne viestit tässä pahinta onkin. Ei ne mitään pelkkiä seksiviestejä olleet. Tuntuvat olevan läheisempiä :( 

Miten ihmeessä pääsen tämän yli?

[/quote]

Nyt kovetat itseni ja alat toimimaan miehesi selän takana! Panet rahaa jemmaan kuukausittain (avaat salaisen tilin). Järjestelet asiasi kuntoon, ennenkuin annat miehesi kuulla kunninasa. Yritä olla niinkuin et tietäisi mitään, sinulla on valttikortti...

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 11:11"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 09:08"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 08:54"]

Mies ei tiedä vielä, että tiedän. 

ap

[/quote]

Jos mies ei tiedä vielä, älä anna hänen missään tapauksessa tietääkään tietämistäsi, ennen kuin tiedät varmaksi, mitä aiot asian kanssa tehdä.

Ihan ensiksi funtsaat, miten sinun käy taloudellisesti. Jos eroatte, joudutko taloudellisten asioiden vuoksi ojasta allikooon? Käykö niin, että ilman tuloja joudut johonkin sossuluukkuun kitumaan ja hoitamaan puolikuoliaana väsyksissä lapsia yksinäsi tms.

Jos elämäsi menee taloudellisesti aivan vituralleen eron takia, ei ole järkevää erota. silloin on järkevää jäädä suhteeseen. Silloin on syytä funtsaa, aiotko keskustella miehesi kanssa. Jotkut miehet tulevat tolkkuihinsa, jotkut jatkavat pettämistä. Molempia tapahtuu. Jos miehesi vaikuttaa siltä, että jatkaa pettämistä, sinun on ehkä salaa aika ryhtyä katselemaan itsekin uutta miestä. Ideaaleinta siinä tapauksessa olisi, että löytäisit uuden siten, että voisit hypätä hänen kelkkaansa suoraan tästä suhteesta.

Kaikkein ideaaleinta tietysti olisi, jos pärjäisit taloudellisesti omillasi ja olisit niin itsenäinen luonne, että sinun olisi helppo vain potkaista nyksä mäelle ja jatkaa elämääsi onnellisena ja varakkaana yksin. Tämä on niin harvinainen tilanne, etten usko että tämä  olisi sinun tilanteesi. Jos olisi, et olisi täällä kyselemässä.

Selvitä taloustilanteesi. Missään tapauksessa älä ala heti raivota ukolle ja uhkaamaan erolla. Pahimmassa tapauksessa hän poistaa sinut helpottuneena elämästään ja vielä siten, että se olet sinä, joka kärsii tilanteesta taloudellisestikin eniten! Rangaistus miehesi mokasta tulisi siis sinun kannettavaksesi. Sitä tuskin haluat.

Eli nyt pää kylmänä mieti mikä on se vaihtoehto, jossa sinulle jää eniten voittokortteja käteen. Jos se on valitettavasti sekin tilanne, että antaa anteeksi. Se ei kuulosta kovin hyvältä mutta sellaista se elämä on.

[/quote]

Mahtava kommentti! Niinhän sitä pitää maailmassa elää, että elintaso ennenkaikkea. Sillä sitä saadaan lapsistakin kasvatettua tulevaisuuden pinnallisia kusipäitä :)

[/quote]

Eihän tässä lapsille tarvitse avautua. Heidän ei tarvitse tietää kaikkea vanhempien ongelmista. Minusta neuvot olivat pääosin hyviä, eli pelihän on jo pelattu ja nyt ei ole jäljellä kuin tuo talouden turvaaminen.

Toinen vaihtoehto on se, että raivoaa ukolle välittömästi ja lopputulos on se, että jää "rahattoma ulos sateeseen". Mieluummin rahojen kanssa, eli pidä ässä hihassa.

Mieheni oli kertonut tuolle toiselle olevansa kanssani vaan lasten takia. Ja kyllä niistä viesteistä huomasi, että hän on minun kanssani vaan pakosta :(

Niin iloisesti kirjoitteli päivän tapahtumistaan toiselle. Mulle ei ole pitkään aikaan kertonut mitään. En kyllä ole tainnut kyselläkkään...

On tämä vaan kamala tapa huomata kuinka tyhjä meidän suhde on :(

ap

Mä taantuisin pennun tasolle, jos vastaavaa saisin selville omasta miehestäni. Varmaan räjähtäisin ihan samantien ja jättäisin sen sian, en edes yrittäisi järkevästi rakennella liittoomme uutta luottamusta ja läheisyyttä. Pyhittäisin elämäni sille ajatukselle, että pirhana tästä selvitään yksin kunnialla, ja minun onneani ei tuollainen pettäjäpaska vie eikä pääse siitä osalliseksi enää ikinä.

Tai sitten helvetti soikoon psyykkaisin itseni, sinnittelisin ja pitäisin suuni kiinni vielä vähän aikaa odotellen jotakin oikein makoisaa hetkeä paljastaa, että tiedän koko kuvion. Vaikkapa sitten miehen vanhemmilla leppoisasti kyläillessämme alkaisin ulkomuistista hiljakseen hymyillen mumista niitä viestejä ruokapöydässä ja ehkäpä ojentaisin juhlallisesti valmiiksi allekirjoittamani avioeropaperit miehelle siinä kaikkien todistajien läsnäollessa. Täysin kylmän rauhallisena ja asiallisena.

Eikä se silti olisi mielestäni yhtä nöyryyttävää miestäni kohtaan kuin petetyksi tuleminen..

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 12:16"][quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 11:11"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 09:08"]

[quote author="Vierailija" time="23.01.2014 klo 08:54"]

Mies ei tiedä vielä, että tiedän. 

ap

[/quote]

Jos mies ei tiedä vielä, älä anna hänen missään tapauksessa tietääkään tietämistäsi, ennen kuin tiedät varmaksi, mitä aiot asian kanssa tehdä.

Ihan ensiksi funtsaat, miten sinun käy taloudellisesti. Jos eroatte, joudutko taloudellisten asioiden vuoksi ojasta allikooon? Käykö niin, että ilman tuloja joudut johonkin sossuluukkuun kitumaan ja hoitamaan puolikuoliaana väsyksissä lapsia yksinäsi tms.

Jos elämäsi menee taloudellisesti aivan vituralleen eron takia, ei ole järkevää erota. silloin on järkevää jäädä suhteeseen. Silloin on syytä funtsaa, aiotko keskustella miehesi kanssa. Jotkut miehet tulevat tolkkuihinsa, jotkut jatkavat pettämistä. Molempia tapahtuu. Jos miehesi vaikuttaa siltä, että jatkaa pettämistä, sinun on ehkä salaa aika ryhtyä katselemaan itsekin uutta miestä. Ideaaleinta siinä tapauksessa olisi, että löytäisit uuden siten, että voisit hypätä hänen kelkkaansa suoraan tästä suhteesta.

Kaikkein ideaaleinta tietysti olisi, jos pärjäisit taloudellisesti omillasi ja olisit niin itsenäinen luonne, että sinun olisi helppo vain potkaista nyksä mäelle ja jatkaa elämääsi onnellisena ja varakkaana yksin. Tämä on niin harvinainen tilanne, etten usko että tämä  olisi sinun tilanteesi. Jos olisi, et olisi täällä kyselemässä.

Selvitä taloustilanteesi. Missään tapauksessa älä ala heti raivota ukolle ja uhkaamaan erolla. Pahimmassa tapauksessa hän poistaa sinut helpottuneena elämästään ja vielä siten, että se olet sinä, joka kärsii tilanteesta taloudellisestikin eniten! Rangaistus miehesi mokasta tulisi siis sinun kannettavaksesi. Sitä tuskin haluat.

Eli nyt pää kylmänä mieti mikä on se vaihtoehto, jossa sinulle jää eniten voittokortteja käteen. Jos se on valitettavasti sekin tilanne, että antaa anteeksi. Se ei kuulosta kovin hyvältä mutta sellaista se elämä on.

[/quote]

Mahtava kommentti! Niinhän sitä pitää maailmassa elää, että elintaso ennenkaikkea. Sillä sitä saadaan lapsistakin kasvatettua tulevaisuuden pinnallisia kusipäitä :)

[/quote]

Eihän tässä lapsille tarvitse avautua. Heidän ei tarvitse tietää kaikkea vanhempien ongelmista. Minusta neuvot olivat pääosin hyviä, eli pelihän on jo pelattu ja nyt ei ole jäljellä kuin tuo talouden turvaaminen.

Toinen vaihtoehto on se, että raivoaa ukolle välittömästi ja lopputulos on se, että jää "rahattoma ulos sateeseen". Mieluummin rahojen kanssa, eli pidä ässä hihassa.

[/quote]

No en ajatellutkaan, että lapsille asiasta avautuisi, vaan ihan yleisesti tuollainen mentaliteetti, että turvaa elintaso ja jos et siihen pysty, niin elä huonossa suhteessa. Eli kun jäädään siihen paskaan suhteeseen rahan takia, niin väistämättä opetetaan sille seuraavalle sukupolvelle että raha on onnellisuutta tärkeämpää. Ja tätä ei tarvitse lapsille ääneen sanoa, lapset eivät ole tyhmiä.