Miten sinun kävisi jos puolisosi kuolisi?

Naimissa ollessa, tuli sellainen kysymys mieleen mulla, että kun mulla on henkivakuutus, jossa edunsaajina on vain omat lapseni (meillä ei miehen kanssa ole yhteisiä), niin onko mieheni oikeutettu kuitenkin henkivakuutukseeni jos meillä ei siitä ole avioehtoa? Eli kumoaako avioehdon puuttuminen edunsaajien maininnan?

Ihan hyvin kävisi. Miehen kuolinpesä ja firma olisi asetettava konkurssiin, mutta se ei vaikuttaisi minun talouteeni mitenkään. Lapset ovat jo omillaan ja isovanhempien perinnöt on siirretty heille, joten ei heilläkään ole hätää. En ole myöskään henkisesti mieheni varassa, vaan ihan omilla jaloillani. Tietystis surisin ja todennäköisesti masentuisin, mutta osaan hakea apua.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 10:44"]

Henkivakuutuksesta tulisi sen verran, että heti ei tarvitsisi taloa myydä, mutta pidemmällä aika välillä tulisi kyllä muutto.

[/quote]

Ai tässä olikin tarkoitus kertoa mielenterveydellisistä ongelmista, joita toisen kuolemasta koituisi. Voiko tuollaisia etukäteen tietää? Tiedän sen että lasten takia olisi noustava sängystä joka aamu.

Surku tulisi.

Jos puolisoni kuolisi, en tod näk jäisi muutenkaan lapseni kanssa enää asumaan samaan asuntoon (vaikka varallisuuteni ja tuloni riittäisikin). Lainaa on paljon, mutta ne kuittaantuisi asunnon myynnillä. Tulotaso paranisi tuon myötä.

Vaatisi järjestelyjä ja varmaan myös lapsen muiden läheisten kuten isovanhempien ja sisarien tukea.

minun mieheni kuoli pari kuukautta sitten. Taloudellisesti pärjäämme hyvin, mutta tää yksinäisyys on jotain aivan järkyttävää.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 10:46"]

Naimissa ollessa, tuli sellainen kysymys mieleen mulla, että kun mulla on henkivakuutus, jossa edunsaajina on vain omat lapseni (meillä ei miehen kanssa ole yhteisiä), niin onko mieheni oikeutettu kuitenkin henkivakuutukseeni jos meillä ei siitä ole avioehtoa? Eli kumoaako avioehdon puuttuminen edunsaajien maininnan?

[/quote]

Henkivakuutuksen saa pelkästään se/ne ketkä siinä vakuutuksessa on nimetty. Sen rahat eivät siis tule jakoon, koskaan.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 07:58"]

Te joilla on asuntolainaa. eikö teillä ole lainavakuutusta?

[/quote]

Ei mitään järkeä ottaa lainavakuutusta, se on naurettavan kallis. 

Henkivakuutus on järkevämpi ja huomattavasti edullisempi vakuutus.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 11:08"]minun mieheni kuoli pari kuukautta sitten. Taloudellisesti pärjäämme hyvin, mutta tää yksinäisyys on jotain aivan järkyttävää.

[/quote]

Otan syvästi osaa. Sinua varmasti sapettaa lukea tämänkaltaisia aloituksia, jossa joku huoramainen ämmä puhuu vaan rahasta, vaikka suru on se mikä tulee?

[quote author="Vierailija" time="21.01.2014 klo 23:23"]

Minä joutuisin pulaan. Miehellä talosta velkaa 140 000 ja työmatkakulut ihan kiitettävät tuloihini nähden. Sähkö- ja vesilaskut ok-talossa myös ihan buenot.

Ollaan puhuttu henkivakuutuksien ottamisesta mutta aina se vaan on jäänyt.

[/quote]

Mekin pitkään vain puhuttiin, mutta viime syksynä vihdoin myös toimittiin: otettiin kattavat henkilövakuutukset mulle ja miehelle, ja jos mieheni kuolisi, saisin n. 150 000e kertakorvauksen.

Lisäksi mulla on vakituinen valtion virka, ja liksa ihan kohtuullinen. Lainaa on toistaiseksi paljon, mutta jo parin vuoden päästä helpottaa reilusti. Eli katsoisin, että mulla on asiat ihan kohtalaisen hyvin.

Tuosta okt:sta kyllä muuttaisin lasten kanssa pois, sitä en jaksaisi yksin ylläpitää.

Ottakaa ihmiset vakuutukset!

Me teimme sen virheen, että henkivakuutukset jäi ottamatta. Nyt miehellä syöpädiagnoosi, joten nyt on myöhäistä. Toki meillä on asuntolainaan vakuutus, mutta se ei kyllä mitään pelasta jos miehelle lähtö tulee.

Eli joutuisin myymään talon, luultavasti. Mies on nyt hoidettu, mutta jos tauti uusii niin isolla todennäköisyydellä se on sitten menoa. En jaksa tulevasta murehtia, vaan nautimme jokaisesta päivästä jolloin uusintadiagnoosia ei ole.

Ihan hyvin kävi, vaikka tuska oli hirveä jonkin aikaa. Ja edelleen yli kymmenen vuoden jälkeen muistelu sattaa tuoda kyyneleet silmiin, esimerkiksi meidän tärkeiden biisien kuuntelu. Taloudellisesti ei ollut huolta, toisin kuin sairausaikana. Asuntolaina oli vakuutettu ja miehen työnantajan ryhmhenkivakuutuksesta tuli rahaa ja saimme perhe-eläkettä, tyttäreni ja minä. Nyttemmin olen uusissa naimisissa ja lapsiakin on tullut lisää. Myös ensimmäisen mieheni rakkaus kantaa silti minua edelleen. Olen onnelinen.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 11:22"]

[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 11:08"]minun mieheni kuoli pari kuukautta sitten. Taloudellisesti pärjäämme hyvin, mutta tää yksinäisyys on jotain aivan järkyttävää.

[/quote]

Otan syvästi osaa. Sinua varmasti sapettaa lukea tämänkaltaisia aloituksia, jossa joku huoramainen ämmä puhuu vaan rahasta, vaikka suru on se mikä tulee?

[/quote]

Sä olet sairas ihminen. Hakeudu hoitoon.

Normaali perheellinen ihminen kyllä miettii tällaisiakin asioita, eihän niitä vakuutuksiakaan muuten otettaisi.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 11:26"]

Ihan hyvin kävi, vaikka tuska oli hirveä jonkin aikaa. Ja edelleen yli kymmenen vuoden jälkeen muistelu sattaa tuoda kyyneleet silmiin, esimerkiksi meidän tärkeiden biisien kuuntelu. Taloudellisesti ei ollut huolta, toisin kuin sairausaikana. Asuntolaina oli vakuutettu ja miehen työnantajan ryhmhenkivakuutuksesta tuli rahaa ja saimme perhe-eläkettä, tyttäreni ja minä. Nyttemmin olen uusissa naimisissa ja lapsiakin on tullut lisää. Myös ensimmäisen mieheni rakkaus kantaa silti minua edelleen. Olen onnelinen.

[/quote]

Miksi tätä alapeukutit? Pitäisikö lesken pysyä leskenä ikuisesti ja olla säälisi kohde?

Mikä hullu täällä kommentoi noita tosi törkeitä? "sinä olet sairas ihminen, hakeudu hoitoon"

Pelottavaa!

Henkisesti en vois hyvin, neljä lasta joista 2 alaikäistä. Okt maalla jonka kanssa en selviäisi yksin, eli talo ja koti menisi myyntiin. Miehellä ei henkivakuutusta, tai oli työpaikan kautta mutta yt:t vei työpaikan. On jo uusi työ, mutta ei henkkaria sen kautta. Tarkoitus on ottaa kunhan ehditään, minulla on henkivakuutus joka kattaa asuntolainan ja vuoden palkan päälle.

Huonosti kävisi :(

Selvittävähän se olisi, meillä on kolme alaikäistä lasta. Taloudelliset asiat ratkeaisivat varmasti kyllä, henkivakuutus kattaa asuntolainan. Ok-taloa tuskin jaksaisin yksin pitää, remontoitavaakin on vanhassa aina. Talo myyntiin, lainat pois ja rivariin mieluiten tänne samalle alueelle, jotta lapsilla säilyisi tuttu arki.Tiukkaa tulisi yksinhuoltajana olemaan, sekä henkisesti että taloudellisesti. Pyrkisin kasvattamaan lapset aikuisiksi niin hyvin kuin osaisin. En etsisi uutta puolisoa ainakaan niin kauan kuin lapset ovat kotona.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 15:52"]

Jaha. Vai raha-asiat ekana olisi mielessä jos puoliso kuolisi...

[/quote]

Kyse on kysymyksestä "Miten sinun kävisi jos puolisosi kuolisi?". Ihmiset ovat vastanneet taloudellisen puolen että henkisen puolen. Aika iso osa ihmisistä kuitenkin miettii tälläisen kysymyksen talouden kannalta, koska henkistä puolta ei voi aavistaa ennalta. Kriisin keskellä ihmisen käyttäytymiseen vaikuttaa niin moni eri asia, että itse en ainakaan osaa kertoa varmuudella sitä, kuinka kävisi henkiselle puolelleni jos puolisoni kuolisi.

Esim. meillä lasten lukumäärään vaikutti sekin, että jos jompikumpi kuolee, sairastuu vakavasti tai vaikka halvaantuu, niin lasten kanssa pärjää taloudellisesti sitten yksinkin. Normaalia perhesuunnittelua näiden pohtiminen vain on, eikä mitään ahneutta tai muuta vastaavaa. Toki kaikki eivät tätä pohdi, mutta mitä olen lähipiirini kanssa keskustellut vastaavista asioista, ovat useat kertoneet että perhesuunnitteluun on kuulunut pohdinta siitäkin että mitä jos jää yksin lasten kanssa syystä tai toisesta. Ja nimen omaan talouden kannalta.

[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 15:17"]

Hoh hoijaa, eipä olisi kannattanut tätäkään ketjua lukea . t: leski + 3 lasta

[/quote]

Miksi ei? 

[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 15:07"]

Olisin taloudellisesti kusessa. Mies omistaa firman, jossa työskentelen myös. Palkatta. Vähäinen muukin omaisuus on miehen nimissä (autot, vene). Elämme avoliitossa. Asioita olen yrittänyt puhumalla muuttaa, mutta se on vaikeaa, mies ei näe tilanteessa hankaluutta. Surukin varmaan tulisi 15 yhteisen vuoden jälkeen, mutta jotenkin myös helpotus. Olen toiminut eräänlaisena omaishoitajana ja tsempparina nämä vuodet (miehellä muutama pitkäaikaissairaus) ja voimani alkavat olla loppu.

[/quote]

OT, mutta vaadi nainen itselles palkkaa! Tai mene muualle töihin. Sä et kerrytä eläkettäsi. Miten pärjäät ilman omaa rahaa?

Kuolisin itsekin. En kestäisi elämäni tärkeimmän ihmisen menetystä.