Suostuisitko parisuhteeseen, jossa toinen tekee selväksi, ettei halua koskaan muuttaa yhteen?

Ei mitään ongelmaa

Itse olen sellaisessa suhteessa ihan omasta tahdostani. Etkö ap itse tahdo suhdetta, jossa asutaan erillään? Silloin kumppaniehdokas on sinulle väärä.

Minulle tuollainen suhde olisi 5/5.

Näin kahden alle kouluikäisen lapsen sinkkuäitinä ymmärrän hyvin.

Kyllä. Sellainen suhde voisi jopa toimia erinomaisesti.

Toimii jos kumpikin osapuoli haluaa. Yhteisten lasten kasvatus tuollaisessa on kyllä vaikeaa, mutta lapsettomalle (ja sellaiseksi jäämistä haluavalle) parille ihan toimiva ratkaisu.

Ei tulisi mun kohdalla mitään. Haluan pitkällä tähtäimellä myös perheen enkä pelkkää parisuhdetta.

Olen sellaisessa suhteessa. Tosin minä olen se osapuoli, joka on ekana ilmaissut, että ei halua muuttaa yhteen. Puolisolleni se käy ihan hyvin.

Juu. Sopisi erinomaisesti koska oltaisiin uusperheellisiä sen lisäksi että mulla ja miesystävälläni on aika erilaisia tapoja vaikka toisistamme pidetäänkin. Edellinen suhdekin olisi saattanut kestää pitempää jos olisi ollut eri kodit kummallakin, ei olisi ärsyttänyt stressaantunutta miestä perhe-elämä yhtä paljon kuin samassa kodissa asuen. Päälle päätteeksi alkoi sitten tulla etenkin henkistä ja jopa fyysistäkin väkivaltaa miehen puolelta. 

En pystyisi. Koska jos joku sanoo "ei koskaan", on minun makuuni liian jyrkkäkantainen ihminen. Toki pisteet rehellisyydestä.

Olen sellaisessa suhteessa, mutta etsin koko ajan vakavampaa suhdetta. En halua elää pelkästään näin koko loppuikääni. Miestä ei siis kiinnosta perustaa perhettä uudestaan. Olen itse lapseton ja olisi tärkeä elää edes puolison kanssa.

Todellakin. Tykkään pitää kodin täsmälleen oman makuni mukaisena. 

Vierailija kirjoitti:

Olen sellaisessa suhteessa, mutta etsin koko ajan vakavampaa suhdetta. En halua elää pelkästään näin koko loppuikääni. Miestä ei siis kiinnosta perustaa perhettä uudestaan. Olen itse lapseton ja olisi tärkeä elää edes puolison kanssa.

Mikä ihme on "vakava" suhde? Minä olen ainakin pitkässä parisuhteessa nautinnon ja huvin vuoksi.

Ei. Haluan jakaa arkeni puolison kanssa. Ja vietettiin nykyisen kanssa tapailuvaiheessa kuukaudesta ehkä muutama päivä erillään, niin olisi tuntunut hölmöltä jatkaa tuota toisen kämpän pitämistä käytännössä tyhjillään.

Jos suhde olisi muuten tyydyttävä (eli siitä saisi ne asiat mitä haluaa), voisin suostua.

Tietysti ja jos vielä tavattaisiin vain pari kertaa vuodessa niin se olisi vielä parempi.

Olisi ihan parasta. En itsekään halua missään nimessä koskaan ikinä muuttaa kenenkään kanssa yhteen.

Suostuisin heti. Olisi pikemminkin pelkästään ihanaa.

Kyllä! On oma ehtoni suhteelle.

Kovin jyrkkä ehdottomuus asiassa olisi minusta vähän huolestuttavaa. Haluaisin tietää ainakin syitä siihen. Itse arvostan omaa kotia enkä ole koskaan asunut miehen kanssa yhdessä, ja yhteenmuutto tuntuisi hyvin isolta askeleelta vaikka olisin hyvinkin rakastunut. Mutta siitä huolimatta en sulkisi mahdollisuutta uloskaan, ja toivoisin että kumppani olisi myös avoimilla mielin asian suhteen.