Seksielämä synnytyksen jälkeen - raskaana oleva, älä lue.

Mulla kans ekassa synnytyksessä sulkijalihakseen asti ulottuvat repeämät eikä oo palautunut normaaliksi. Seksiä meillä voi harrastaa max joka toinen päivä kun alapää menee heti rikki. Pidätyskyky on huono, ei parane jumppaamalla. Nyt oon uudestaan raskaana ja sektion tulen vaatimaan. Tsemppiä!

Onpa hienoa että ootte alottaneet seksin :) Meillä meni aloittaminen luultavasti vähän myöhemmäksi (oisko ollut n. 5 kk synnytyksen jälkeen).

Mutta sulla on synnytyksestä n. puoli vuotta, eli kaikki on vielä kesken, älä vielä lyö hanskoja naulaan. Mulla oli ihan samantyyppiset tuntemukset tuossa vaiheessa. Sulla on vauvavuosi menossa, se vaikuttaa seksiin varmaan 99 %:lla naisista. Miehelläkin vauvanhoito todistetusta vaikuttaa seksielämään, sillä testosteronitaso madaltuu väliaikaisesti.

Ja se imetys tekee sitten yllättävän paljon, jos vielä imetät.

Allekirjoitan noi sun tuntemukset täysin edelleen, meillä oli hyvin samanlainen tilanne, samanlaiset tuntemukset.

Mun mies sanoi rehellisesti että se suuaukko voi olla hiukan suurempi kuin ennen, mutta se ei haittaa tuntumaa, koska se ihan sama puristus on tallella ylempänä, jolla merkitystä on. Uskon että näin on, eikait se muuten olisi uskaltanut kertoa että alaosa on vähän "löystynyt". Tämä siis ehkä 9 kk synnytyksen jälkeen, kun alkoi itsestäkin tuntua että varsinaiset lantionpohjalihakset alkoivat palautua ennalleen. Mun mies muuten kokee että runsaammat häpyhuulet on eroottisemmat :D Tämänkin jaksan uskoa, koska se sanoi sen paljon ennen lapsentekoa :D

Tunnen tuon saman, eli että suuaukon lihakset "ovat siirtyneet ylemmäs", luulen että kyse on enemminkin siitä, että ulkosynnyttimen alue on hivenen laskeutunut ja se on pysynyt. Se tuntui aluksi tosi oudolta, kun se on hieman muuttunut, mutta sen oppii kyllä harjoittelemalla löytämään uudelleen. Synnyttäneen naisen alapäähän tyypillisesti on hiukan erinäköinen kuin synnyttämättömän, poikkeuksia mahtuu suuntaan tai toiseen.

Kun ootte noin hyvällä alulla niin lakkaa stressaamasta asiasta vielä toistaiseksi. Jos seksielämä ei palaudu suunnilleen ennalleen tai vaikka parane 2 vuoden päästä, niin mieti sitä leikkausta sitten uudelleen :) Eiköhän tilanne vielä elä, sun synnytyksestä on niin vähän aikaa. Ei ole kiire! 12

Jos sulla on semmoinen "musta aukko" niin ei se siitä muutu enää.

Jos sulla on semmoinen "musta aukko" niin ei se siitä muutu enää.

[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 08:19"]Mulla taas täysin päinvastainen kokemus: seksi PARANI alatiesynnytyksen johdosta. En tiedä miten se on mahdollista, mutta saan nykyään voimakkaampia orgasmeja ja se itse penetraatio tuntuu paljon paremmalta kuin aikaisemmin. Mä sain 2. asteen repeämän ja se tikattiin leikkaussalissa tosi huolellisesti, joten kun tikit hävisi, on alapää mielestäni ollut täysin samanlainen kuin ennen (paitsi siis tuo tuntoherkkyys parantunut). Mieskin sanoo, et samalta tuntuu kuin aikasemmin. Imetysaikana ei tosin tehnyt seksiä paljon mieli, mutta sen jälkeen todellakin tekee! Onneksi en synnyttänyt sektiolla, olis arpi mahassa ja alapää ei olisi tullut paremmaksi :)

Olen todella pahoillani teidän puolesta, joilla synnytys on vaikuttanut negatiivisesti, kannattaisko käydä yksityisellä gynellä selvittelemässä asiaa?

Kerroin oman kokemukseni, ettei raskaana olevat turhaan pelkäisi, että synnytys pilaa alapään, tietääkseni se on useimmiten kuitenkin toisin päin.

[/quote]

Sama juttu minulla, tosin sillä erotuksella etten revennyt. Eppari tosin tehtiin ja tietenkin ommeltiin. Tämä ei kuitenkaan tee ap:n kokemusta mahdottomaksi. Terapiaa minäkin ehdottaisin, tärkeästä asiasta on kyse.

Taas yksi syy lisää olla lapseton. Hyvä minä.

[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 13:07"]

Taas yksi syy lisää olla lapseton. Hyvä minä.

[/quote]

Ajattelin ihan samaa!

Anteeksi.

Karu fakta on että kyllä se valitettavasti voi löystyä synnytyksen myötä. Näin itse miehenä muiden miesten kanssa keskustelleena voin näin todeta. Yksikään mies ei oo sanonut etteikö olisi löystynyt.

Minä olin pirteä ja täysissä voimissa synnytyksen jälkeen. Ei repeämiä, ei muutakaan. Sama jatkui koko vauvavuoden ja seksi maistui - ja tuntui.

Toisen synnytyksen jälkeen oli pieni repeämä, mutta synnytys itsessään niin raju (ei mitään kivunlievitystä) että olin henkisesti jotenkin lyöty ja seksi ei kiinnostanut. Vauva valvotti, esikoinen vaati omansa, ja keho tuntui ihan vieraalta liikakilojen ja väsymyksen keskellä. Vannoin, että minä en halua seksiä, minä en edes tunnu miltään enkä näytä miltään ja että kaikki on ohi. 

Näin kahden vuoden jälkeen kilot on jäljellä, alapääkin on vähän löysempi kuin ennen mutta treenattavissa. Mutta mieli on palannut takaisin, elämä maistuu. Ap:n tekstiä pahemmin on käynyt kaverilleni, joka kävi läpi kaksi korjausleikkausta ja terapian. Äskettäin hän synnytti suunnitellulla sektiolla kolmannen lapsensa. SE on oikea syy haluta sektio, että alapää on jo vaurioutunut. Jos jotain sattuu, ei ole mikään syy puuttua synnytyksen luonnoliseen kulkuun.

[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 05:51"]

[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 03:01"][quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 02:50"]On kyllä ensimmäinen kerta kun tuollaista kuulen. Ei mulla vaikuttanut emättimen tiukkuuteen mitenkään vaikka repesin ja välilihakin leikattiin. Ehkä niitä lihaksia pitää treenata kuulilla tai jotain?

[/quote]

Älä jauha p:tä. Ap:n teksti oli ensimmäinen realistinen kuvaus mitä olen lukenut.

[/quote]

Vittu, se on totta mullakin. Eipä juuri tiukkuus hävinnyt. Eikä se ole yksin mun mielipide... Muutenkin olen sen näköinen ettei uskota mun synnyttäneen. Vatsa palautu täysin ja muut paikat. Isot rinnat HIEMAN muuttuivat eivät enään niin kiinteet, mutta hyvät. Sak, Vittu mä oon hyväääää

[/quote]

Mutta entä ne orgasmit? Ne itseäni kiinnostaa, pystyykö enää saamaan pelkässä yhdynnässä?

Mä kuule luulen, että sulla on nyt ongelma henkisellä puolella. Sä olet pelännyt ja vaatinut sektiota sen vuoksi, ettei pimppisi mene pilalle synnytyksessä. Ja nyt kun jouduit synnyttämään, luulet tietenkin, että värkki on pilalla! Korvien välissä koko homma ja orkkujen puute! Rentoudu seksissä ja anna mennä! Ja treenaa niitä lihaksiasi, ei ne voivottelemalla palaudu. Harvemmin naisen alapää synnytyksessä pysyviä vaurioita saa. Minäkin oon kaksi lasta synnyttänyt, eikä tunnu missään, entistä paremmalta vaan ;)

[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 13:10"]

[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 13:07"]

Taas yksi syy lisää olla lapseton. Hyvä minä.

[/quote]

Ajattelin ihan samaa!

Anteeksi.

[/quote]

Juu, samoin. Haluaisin nähdä sen tilaston, jonka mukaan enemmistö naisista kertoo yhdynnän tuntuvan paremmalta synnyksen jälkeen.

Mulla myös hieman löyseni emätin, mutta mitään kunnon/säännöllistä treeniä en ole tehnyt.

Sen sijaan eppari ommeltiin tiukemmaksi/kireämmäksi kuin ennen synnytystä. Näin ollen tuntuu kokonaisolo tiukemmalta kuin aikaisemmin.

[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 13:10"]

Karu fakta on että kyllä se valitettavasti voi löystyä synnytyksen myötä. Näin itse miehenä muiden miesten kanssa keskustelleena voin näin todeta. Yksikään mies ei oo sanonut etteikö olisi löystynyt.

[/quote]

Lisää karuja faktoja:

todennäköisesti erittäin harva nainen aikuisten oikeasti treenaa alapäänsä takaisin kuntoon. Ei siitä turhaan puhuta jatkuvasti terveydenhuollossa, eikä turhaan jo nuoremmassa vanhusväestössä virtsanpidätysongelmat ole enemmän sääntö kuin poikkeus... Tätä esiintyy sekä synnyttäneillä, että synnyttämättömillä, tosin laskeumat ovat synnyttäneillä ilmeisesti hieman yleisempiä.

Se harjoittelu ei ole sitä, että kaksi viikkoa yritetään vähän silloin tällöin pinnistää, unohdetaan taas muutamaksi kuukaudeksi, sekä tehdään taas "pikatreeni".

Harjoittelun pitäisi olla säännöllistä ja toistuvaa, noin kolmekymppisestä hautaan asti. On hyödyllistä myös miehille virtsaamisongelmien estämisessä ja mahdollisesti erektion apuna myös erektion ja seksuaalisen nautinnon pysymiseen.

Olet oikeassa, värkki leviää ja pysyy löysänä, jos sitä ei kuntoon harjoittele. Ihan samalla tavalla, kuin "jokainen lapsi jättää 5 kiloa". Tai "ei ehdi liikkua" (vielä silloinkaan, kun lapset ovat 15 ja 13 v).

Tahtoopi olla, että kunto huononee ikää myöten, eikä sille tehdä mitään. Ja iän karttuminen se yleisestikin lihaksistoon vaikuttaa. Lihasten kimmoisuus ei nelikymppisellä yleisesti ole enää yhtä hyvä, kuin kaksikymppisellä, jos sitä ei erikseen harjoiteta.

Ihan vaikka joskus on niin, että synnytyksessä tapahtuu pahoja repeämiä tai vaurioita. Näitä sattuu täälläpäin maailmaa melko vähän huolellisen kätilötyön seurauksena. Muualla maailmassa, etenkin maissa, joissa esiintyy lapsiavioliittoja ja synnytysolosuhteet ovat huonot eikä jälkiä korjata, pahat repeämät ovat huomattavasti yleisempiä. Tämä tarkoittaa tosiaan sitä, että alhaalla on yksi iso aukko, josta tulee molemmat eritteet.

Varsin moni mies on sun kanssasi myös eri mieltä :) 12

[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 13:19"][quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 13:10"]

[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 13:07"]

Taas yksi syy lisää olla lapseton. Hyvä minä.

[/quote]

Ajattelin ihan samaa!

Anteeksi.

[/quote]

Juu, samoin. Haluaisin nähdä sen tilaston, jonka mukaan enemmistö naisista kertoo yhdynnän tuntuvan paremmalta synnyksen jälkeen.

[/quote]

No kokeile itse, lapseton.

Synnytys on kokemus, joka voimaannuttaa ja vapauttaa naista, parhaimmillaan. Ja se heijastuu seksielämäänkin. Tietysti kontrollifriikeille ja muille ap:n kaltaisille se voi olla myös traumatisoivaa, kun veri lentää omasta lemmenluolasta ym. "kivaa". Ja tämäkin heijastuu seksielämään. Psyykkisen puolen juttuja nämä on, pillu harvemmin oikeasti ottaa osumaa niin pahasti että fyysiset edellytykset seksistä nauttimiseen vähenisivät.

Tommosta se on enemmän tai vähemmän mullakin. Mä olen kyllä tottunut siihen emättimen suuaukon löysyyteen, ei se enää häiritse. Ja sisäpuoli on mielestäni tarpeeksi tiukka, miehenkin mielestä. Mutta se klitoris... ja helpot orgasmit... ne ovat kai mennyttä iäksi. :( Viimeisestä synnytyksestä on 5 v aikaa jo.

Ai niin, ja olen synnyttänyt kahdesti. Toisessa synnytyksessä ei tullut repeämän repeämää, vaikka lapsi oli vielä isokokoisempi. Kaikki ongelmat tulivat siis ensimmäisestä synnytyksestä, jossa kätilö teki epparin, vaikken ollut suunnitellut sitä alunperin haluavani. Lisäksi hän väkisin käski ponnistamaan ja lapsi syöksyi kerralla ulos ja siinähän sitten repesi ja turposi paikat. :(

Voi ap, en tiedä mitä sinulle vastaisin. Olen niin pahoillani tilanteestasi.

Itse olen synnyttänyt melkein 18 vuotta sitten. Repesin joka suuntaan. Edes pissaaminen ei onnistunut  pariin päivään (normaali pissaus siis). En ensin edes itse ymmärtänyt, miten pahasti olin vaurioitunut alapäästä, koska "kyllä siitä synnytyksestä palautuu, mutta aikaa vain menee."

Niin, aikaa on mennyt. Näihin vuosiin mahtuu paljon kyyneliä, huonommuuden tunnetta, häpeää (mikä nainen se on, joka menee pilalle luonnollisesta synnytyksestä), parisuhdeongelmia...

Ensin minua ei uskottu lääkärissä kun sanoin, etten tunne mitään. Lässytettiin vain se normaali "menee aikaa, pitää olla kärsivällinen." Lopulta kun minua uskottiin, niin todettiin, että alapäässäni on hermovaurio. Synnytys oli niin raju, että hermot vaurioituivat eikä niille voi tehdä mitään.

En tunne mitään alapäässä. Seksiä yritän harrastaa, miehen mieliksi. Mutta on tämä miehellekin nöyryyttävää: mikä mies se on, joka ei saa naistaan tuntemaan MITÄÄN? Parisuhde on ollut kovilla asian takia.

Olen ennenkin tämän kirjoittanut, mutta edelleen olen sitä mieltä, että jos minulle olisi etukäteen kerrottu, että koko naiseuteni jää sinne synnytyssaliin niin en olisi halunnut lasta (ainakaan niin nuorena). Lapsi on rakas (mikäli melkein 18-vuotiaasta voi puhua lapsena), tietysti. Mutta siinä synnytyksessä minulta meni naiseus: kyky nauttia seksistä, kyky antaa miehelleni jotain kaunista, kyky nauttia siitä että olen nainen.

Toivon sinulle ap, paljon voimia. Keskustele miehesi kanssa, hänen täytyy ymmärtää tilanne. Ole itsellesi armollinen, ap. Ja anna itsellesi aikaa. Toivon todella, että aika parantaa tilannettasi. Synnytyksestäsi on kuitenkin vasta vähän aikaa.

Anteeksi kysymykseni, mutta miksi ihmeessä velat lukevat tälläisiä ketjuja? Kauhistellakseen? Kokeakseen vähän salattua ylemmyydentunnetta kun "mulla on pillu sentään kuin teinillä"? Ei millään pahalla, se vaan on omituista. Saati kommentoida että taas hyvä syy olla lapseton. Siis ketä se hyödyttää? Teitä itseänne ilmeisesti jollain tavalla?

[quote author="Vierailija" time="20.01.2014 klo 02:37"]

Seksi on ollut minulle aina hyvin tärkeää. Se on ollut minulle tärkeä tapa rentoutua.

Synnytykseni käynnistyi raskausviikolla 36 täysin yllättäen vesien menolla. Olin koko raskausajan miettinyt suunniteltua sektiota. Sain ajan pelkopolille vasta niin myöhään, että pääsin sinne vasta 2 vrk ennen synnytyksen käynnistymistä.

Synnytyssalissa pyysin tippa linssissä voisinko saada sektion. Ei kuulemma käynyt.

Synnytyksen jälkeen tajusin pian alapääni olevan täysin pilalla. Kaikki sanoi että kyllähän se nyt siitä korjaantuu. Tuntui, että tässä on nyt asiat niin huonosti, ettei ole korjaantumassa. Olin oikeassa. Nyt on yli puoli vuotta mennyt ja pahimmat ongelmat on edelleen olemassa:

Synnytyksessä klitoris piiloutui suurimmaksi osaksi niin, että sillä ei ole enää mitään tekoa. Kyllä siitä osa tuntuu, mutta sen koskettaminen lähinnä raivostuttaa, en todellakaan ole saamassa siitä orgasmia enää muutamassa minuutissa, jos lainkaan.

Emättimen(hyi mikä sana) suuaukko on revähtänyt niin, etten saa kiristettyä lihaksilla enää juurikaan. Ilmeisesti lihasten välinen ihoalue repesi eikä sitä ommeltu täysin takaisin. Sisäpuolen lihaksia saa kyllä liikutettua ja jännitettyä, mutta nekin ovat loitonneet toisistaan noin pari senttiä, mutta tuolla alueella se on aika paha juttu. Koen tämän nöyryyttävimpänä asiana mitä minulle on tapahtunut. En ole saanut yhtäkään orgasmia synnytyksen jälkeen. Ennen sain joka yhdynnästä. Siis pelkästään yhdynnästä ilman mitään muuta koskettelua. En tiedä mitä teen, olen todella ahdistunut.

Miksi helvetissä ihmisiä yritetään käännyttää synnyttämään alateitse? Varmasti monet olisivat valmiita maksamaan kunnolla suunnitellusta sektiosta, jos siihen annettaisiin mahdollisuus...

...Sitten täytyisi vielä yrittää pitää pirteää perhe-elämää yllä, kun itsellä ei ole enää mitään omaa iloa jäljellä.... Ukolle en enää kehtaa enää asiasta valittaa tai hän ei varmaan halua minua enää lainkaan. Nytkin on jo aivan mielettömän nihkeää. Itse haluaisin tutustua uudestaan seksiin, mutta mahdollisuuksia tähän tarjoutuu todella vähän. Yksinkään siitä ei tule mitään, kun itseä koskeminen on alkanut kuvottaa em asioiden vuoksi. Tunnen itseni kuohituksi.

En synnytä enää ikinä.

Itselleni on nyt täysin selvää: jos rakastaa hyvää seksiä ja seksi tuo arkeen korvaamattoman määrän iloa, kannattaa valita sektio, jos mahdollista. Raskaana ollessani yritin saada asiasta selvää lukuisilta tahoilta, mutta kukaan ei ilmeisesti kehdannut sanoa mitään, muutakuin, että kyllähän siitä synnytyksestä palautuu"

Onko kukaan ollut korjausleikkauksessa emättimen suuaukon vuoksi? Millaisia kokemuksia?

Kaikkihan on aina tapauskohtaista tietenkin...

[/quote]

Kun sitä sektiota ei saa pelkästään alapään säilymisen takia.... mutta ehkä olisit valehdellut itsellesi sen pelkosektion.

Sulla kävi huono tuuri, tai on löysät kudokset. Mulla takana 4 alatiesynnytystä ja vielä saan puristettua 1 sormeakin tiukasti. Toki suuaukko on vähemmän kaunis mutta niin kauan kun ukolle kelpaa en valita;)

Miksi olette ottaneet mikropippelimiehiä?

olen synnyttänyt kolme kertaa ja seksi sujuu paremmin kuin ennen ensimmäistä lasta.