Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mä arvasin että tässä käy näin...
19.01.2014 |
Ollaan oltu yhdessä 14 vuotta. Lapsi on 9-vuotias, naimisiinkin erehdyttiin 3 vuotta sitten. Mä sain ulkomaankomennuksen puoli vuotta sitten ja tietysti lähdin ja mies oli samaa mieltä. Mies ja lapsi jäi yhteisellä päätöksellä kotiin koska lapsen koulu jne. Meidän suhde on ollu vähän huonolla tolalla viimeset pari vuotta, arkista puurtamista, eikä seksiäkään juuri ole esiintynyt. Ajateltiin, että tämä tuli siinäkin mielessä hyvään aikaan, että voidaan katsoa, josko erossa olo toisi uutta kipinää suhteeseenkin. Niinpä.
Alotin siis puoli vuotta sitten työn melko tiiviissä työryhmässä. Töitä tehdään silloin kun on tarve vaikka 24/7, sitten kun on hiljasempaa ei tehdä! :) Työ on mielenkiintoista, työryhmä koostuu hurjan ammattitaitoisista ihmisistä ja oi, kun tää onkin kivaa! Mutta ryhmässä on se yksi mies. Alusta asti tän miehen kanssa meidän ajatukset on sopinu jotenkin hirmu hyvin yhteen. Me ajatellaan työstä aika pitkälti samalla lailla, me nauretaan samoille asioille, tykätään samoista kirjoista, musiikista jne. Alusta asti me ollaan käyty yhdessä kahvilla, keskusteltu tuntikausia, käyty iltariennoissa, keikoilla yms. Ja niinhän siinä kävi, että me rakastuttiin ja ollaan jo eksytty samaan sänkyynkin.
Ja ens viikonloppuna pitäis esittää ikävään lähes kuollutta vaimoa ja äitiä. Vaikka mä en oo miestä edes ajatellu viimeseen kuukauteen. Lasta toki on ikävä, mutta kun mä oon niin onnellinen, että sekin on välillä unohtunu. Paskiainenhan mä oon, tiedän. Tämä työkaverimies aikoo ensi viikonloppuna kertoa omalle vaimolleen eli luultavasti he eroavat, mä en vielä pysty kertomaan. Tai en minä tiedä. Miks kaiken pitää olla niin vaikeeta!!
Mitä mä teen?!?!
Kommentit (154)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eiköhän toi, et alunperinkin päätit lähteä yksin, kerro et miten asiat oli jo valmiiksi. Ero vaan: kunhan ymmärrät et takas on sit ihan turha kinuta ja menetät tossa todennäköisesti suhteen lapseesi. Kuulostaa vaan ihan tavalliselta kuviolta. Ette ole jaksaneet hoitaa suhdettanne ja se on johtanut tunteiden kylmentymiseen.
Muista kuitenkin, että eropäätöksen on oltava varma. Sitä ei ihastuksen huumassa kannata tehdä.
Tää on oikea malliesimerkki siitä, mitä on itsekkyys. Naidaan minkä keretään eikä välitetä mistään muusta. Kuvottavaa. Miten pystyt elämään itsesi kanssa? Ajattelet juu lastasi joka hetki ja tunti, mutta ei se lapsi sitä näe tai tunne. Olet kohta vieras omalle lapsellesi, sitäkö haluat?
Vastasit ap jo itse kysymykseesi. Sanoit, ettet jatkaisi miehesi kanssa muutoinkaan, koska et saa siitä suhteesta sitä mitä haluat. Siinä se. Eli ensi tilassa sanot miehellesi haluavasi eron.
Ajatus, että kerrot vasta myöhemmin on tosi moraaliton. Eli pitäisit miestäsi jotenkin varalla, ellei toisesta suhteesta tulekaan mitään? Miehesi tulee saada itse päättää omasta elämästään ja em. tavalla käyttäytymällä sinä estäisit sen.
Itse en vastaavassa tilanteessa pystyisi jättämään lasta lopullisesti isällensä (lähihuoltajaksi). Lapsi olisi minulle kaikkein tärkein, tärkeämpi kuin mikään parisuhde voisi olla.
Oletko lainkaan tullut ajatelleeksi asiaa lapsesi näkökulmasta? Lapsella ikävä äitiä ja äiti juoksee vieraan miehen perässä?
Minkä maalainen tämä uusi ihastuksesi on? Tässä on niin monta juttua ennen kuin ajatellaan että voisitte päästä elämään auvoista yhteiselämää..ero miehestäsi, miten lapselle käy... miehen vaimo, lapset? Mihin maahan jäisitte... ?
miten lapsesi tulisi toimeen uuden miehesi kanssa, miten mies lapsesi..
Mies voi tuntua nyt aivan ihanalta mutta todellisuudessa et voi tietää millainen hän olisi esim pidemmässä parisuhteessa... suhde voisi olla katastrofi ja vielä kun soppaan lisätään molempien hajonneet perheet jne uusperheongelmat ja vielä mahdolliset kulttuuriongelmat jos mies ei ole suomalainen?
Olisi kannattanut jättää homma pelkästään ihastuksen tasolle ja nauttia siitä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 16:33"]
No tietysti lapsen isän mielipide tästä puuttuu. Mutta me ollaan joskus juteltu mitä tehtäis, jos erottais, ja molemmat oli ainakin silloin sitä mieltä, että lapsen paras on tärkein asia. Ja sen keskustelun perusteella uskallan väittää että lapsen ääntä kuunnellaan tarkasti tässä erossa.
Ja #59, kiitos kauniista sanoistasi. Tiedän, ettei ole mitenkään varmaa kestääkö uusi suhde, mutta vanhakaan ei tee minua onnelliseksi.
[/quote]
Ja sinun paras on lapsen paras? Kaikki lomat siellä jne? Eeeeih, jaetut lomat jne. Lapsen paras on myös se, että saa viettää lomia myös isänsä kanssa eikä pelkästään äidin. :)
Tai oikeastaan helpommin sanottuna. Lapsen paras on varmasti se, että saa aikaa viettää lomillansa aikaa lähivanhemman ja etävanhemman kanssa. Eikä olisi niitä vain toisen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 21:26"]
Pidä sitä salasuhdetta yllä. Piristystä:-)
[/quote]
Mä laitoin itseni heti tuon aviomiehen paikalle niin , että oksettaa tälläiset kommentit. Eipä taitaisi itsestäsikään olla mukavaa, jos itseäsi petettäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osoittaa aikamoista uusavuttomuutta, että tällaista asiaa pitää täältä kysellä. Mutta provohan tää olikin.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 16:18"]
Hmmm... Mä ymmärrän sua ap. Toivon sulle kaikkea hyvää, oikeasti :) Itseäni kohdallasi huolettaa se, ettei arki uuden miehen kanssa sitten olekaan sitä mitä toivot. Itsekin teen ulkomailla töitä, paikassa jonne perheitä ei todellakaan ole ollut turvallista tuoda mukaan ja kyllä se meininki on täällä aika villiä välillä. Se koti ja Suomi ja kaikki "normaali" unohtuu tosi helposti.
Toisaalta, kirjoitat ettei suhteesi ja liittosi enää tyydytä sinua millään tavalla. Siinä tapauksessa kehotan miettimään, oletko valmis ottamaaan riskin että eroat miehestäsi ja tämä suhde uuden miehen kanssa ei toimi? Eli jäät yksin. Tosin, vaikutat sen verran teräksiseltä mimmiltä että tuskin se on sinulle ongelma.
Olen vierestä seurannut paria vastaavaa tapausta, jotka ovat sitten päätyneet siihen ettei siitä uudesta suhteesta tullut mitään. Joka tapauksessa, nainen on silti ollut tyytyväinen, että uskalsi tämän avulla lähteä pois huonosta liitosta.
Mitä tulee tuohon huono äiti -aspektiin. Mielestäni et ole huono äiti, jos haluat elämältäsi muutakin kuin olla äiti. Monet täällä kirjoittelevat ovat jotain hoitsuja, joille on aina töitä joka paikassa ja joiden työ ei varsinaisesti tarjoa edes mahdollisuuksia mihinkään suurempiin kuvioihin. Itsekin olen saanut monesti selitellä sitä, miksi haluan maailmalle ja vieläpä tällaisiin kehitysmaihin:) No, kun mä rakastan mun työtä.
[/quote]
WTF? Akka on pettänyt miestään törkeästi, mutta täällä vaan kirjoitellaan ja yläpeukutellaan ihailevia sankaritarinoita "teräksisestä mimmistä"? Yritä nyt tässä edistää tasa-arvoa, kun pettävä mies on saastainen sika ja pettävä nainen on teräksinen älykkö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.01.2014 klo 22:00"]
Olen myös sitä mieltä että miehelle ei vielä kannata kertoa. Luuletko että suhteenne toimisi hyvin kun olette miehen kanssa yhdessä sekä töissä että vapaalla. Nyt suhteessa ei ole lainkaan arkisia huolia ja parisuhteen tuomaa tiettyä velvollisuutta. Suhde on vapaa ja sitoukseton ja toimii. Mieti vielä.
[/quote]
Onko tämä sun mielipide myös silloin, jos kolahtaisi omaan suhteeseen ?
[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 16:32"]
Kaikki perinteiset selitykset kliseineen ilmassa:
"Se vain tapahtui": Et tehnyt mitään edistääksesi asiaa, se vain tapahtui. Hämmästyttävää.
"Olemme sielunkumppanit tämän miehen kanssa, musiikkimakukin ihan sama!" Hohhoijaa...
"Eksyttiin sänkyyn" Niin, etuovea ei löytynyt etsinnöistä huolimatta.
[/quote]
Näinpä, itsekin olen nämä selitykset saanut omakohtaisesti kuulla. Mitta alkaa täyttyä, kun naiset eivät KOSKAAN ota mitään vastuuta mistään. Pettäminen vain tapahtuu, työurat eivät etene raketin lailla miesten sorron takia ja niin edelleen. Ei tällaisia tahdottomia uhreja vaan voi ottaa enää vakavasti.
t. Ex-feministi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Murua ei muistaakseni ole näkynyt täällä vähään aikaan. Onkohan Murun luoja kehittänyt uuden hahmon?
Kyl miekin kritisoin tuota lapsijuttua. Olet niin onnellinen, et unohdat lapsesti. Voihan hemmetti! Reilusti miehellesi pitäisi kyllä kertoa asiasta, muuten olet pelkuri. Ajatteles, jos miehesi pelaisi samanlaista peliä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millanen ihminen unohtaa lapsen miehen takia? :( Kuulostaa tosi pahalta :(
T. Lapsensa haudannut äiti
Voi lapsi parka. Toivottavasti ap:n mies löytää jonkun lämpimän ja äidillisen naisen itselleen.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 16:48"]
[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 16:18"]
Hmmm... Mä ymmärrän sua ap. Toivon sulle kaikkea hyvää, oikeasti :) Itseäni kohdallasi huolettaa se, ettei arki uuden miehen kanssa sitten olekaan sitä mitä toivot. Itsekin teen ulkomailla töitä, paikassa jonne perheitä ei todellakaan ole ollut turvallista tuoda mukaan ja kyllä se meininki on täällä aika villiä välillä. Se koti ja Suomi ja kaikki "normaali" unohtuu tosi helposti.
Toisaalta, kirjoitat ettei suhteesi ja liittosi enää tyydytä sinua millään tavalla. Siinä tapauksessa kehotan miettimään, oletko valmis ottamaaan riskin että eroat miehestäsi ja tämä suhde uuden miehen kanssa ei toimi? Eli jäät yksin. Tosin, vaikutat sen verran teräksiseltä mimmiltä että tuskin se on sinulle ongelma.
Olen vierestä seurannut paria vastaavaa tapausta, jotka ovat sitten päätyneet siihen ettei siitä uudesta suhteesta tullut mitään. Joka tapauksessa, nainen on silti ollut tyytyväinen, että uskalsi tämän avulla lähteä pois huonosta liitosta.
Mitä tulee tuohon huono äiti -aspektiin. Mielestäni et ole huono äiti, jos haluat elämältäsi muutakin kuin olla äiti. Monet täällä kirjoittelevat ovat jotain hoitsuja, joille on aina töitä joka paikassa ja joiden työ ei varsinaisesti tarjoa edes mahdollisuuksia mihinkään suurempiin kuvioihin. Itsekin olen saanut monesti selitellä sitä, miksi haluan maailmalle ja vieläpä tällaisiin kehitysmaihin:) No, kun mä rakastan mun työtä.
[/quote]
WTF? Akka on pettänyt miestään törkeästi, mutta täällä vaan kirjoitellaan ja yläpeukutellaan ihailevia sankaritarinoita "teräksisestä mimmistä"? Yritä nyt tässä edistää tasa-arvoa, kun pettävä mies on saastainen sika ja pettävä nainen on teräksinen älykkö.
[/quote]
Huoh. En tarkoittanut sitä vaan sitä, että kävi miten kävi, ap tuskin kirjoittamansa perusteella katuisi eroaan. Kun monet täällä varoittelevat hänen jäävän yksin, jos uusi suhde ei toimikaan. No, uutisena että kaikille naisille se pelkkä suhteessa oleminen ei ole itseisarvo vaan siihen tarvitaan vähän muutakin. Ja yksinkin voi olla onnellinen.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 17:11"]
Huoh. En tarkoittanut sitä vaan sitä, että kävi miten kävi, ap tuskin kirjoittamansa perusteella katuisi eroaan. Kun monet täällä varoittelevat hänen jäävän yksin, jos uusi suhde ei toimikaan. No, uutisena että kaikille naisille se pelkkä suhteessa oleminen ei ole itseisarvo vaan siihen tarvitaan vähän muutakin. Ja yksinkin voi olla onnellinen.
[/quote] Jos suhde ei toimi ja on tultu siihen johtopäätökseen, että se ei ole pelastettavissa on tapana erota ja etsiä sitten uutta suhdetta.
Tässä ei oltu eropäätöstä tehty, vaan vaimo poissa kotoa työn vuoksi ja hypännyt salaa suhteeseen uuden miehen kanssa. Vasta jälkikäteen on punnittu, että kai sitä pitäisi erota entisestä, että voi olla tämän uuden kanssa.
Mutta kai teidän mielestä on ihan ok käydä välillä oman puolison selän takana kokeilemassa olisiko jonkun toisen kanssa kivempaa ja palata takaisin vanhaan suhteeseen, jos uusi ei ollutkaan parempi?
Ap sanoi kyllä, ettei ole ollut suhteeseensa tyytyväinen aikoihin. Eli ehkäpä se eroajatus on ollut siellä taustalla jo? Ja hänhän ei ilmeisesti aio palata vanhaan suhteeseensa enää.
[quote author="Vierailija" time="22.01.2014 klo 17:23"]
Ap sanoi kyllä, ettei ole ollut suhteeseensa tyytyväinen aikoihin. Eli ehkäpä se eroajatus on ollut siellä taustalla jo? Ja hänhän ei ilmeisesti aio palata vanhaan suhteeseensa enää.
[/quote] En minäkään ole nyt täysin tyytyväinen parisuhteeseeni. Onko minulla oikeus käydä nussimassa muita? En tiennyt asian olevan niin.
Alue: Aihe vapaa
Häh, onko muka normaalia että vanhempi jättää kuitenkin aika pienen lapsensa vuodeksi? Jos tää olis totta, niin hirvittävän sääliksi kävisi lasta.