Suhde työkaverin kanssa: kokemuksia?
Mulla on siis viime aikoina ollut flirttiä yhden miespuolisen työkaverin kanssa ja nyt se on edennyt viestittelyyn. Toisaalta on perhosia mahanpohjassa, mutta samalla mietin, kannattaako työkaverin kanssa lähteä säätämään, vai syntyykö siitä mahdollisesti ongelmia työyhteisön sisällä. Millaisia kokemuksia teillä on? Mies ei ole pomoni eikä kumpikaan olla naimisissa.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla heittää sydän volttia aina kun näen yhden työkaverin. Onneksi hän on eri yksikössä töissä, joten tavataan vaan satunnaisesti. En edes tiedä onko hän sinkku vai varattu, enkä ajatellut ottaa myöskään selvää. En kestäisi sitä draamaa, mitä jostain mahdollisesta suhteesta tulisi. Kai tämä tästä jossain vaiheessa tasaantuu. Ehkä.
Ei tasaannu ellet ota selvää asioista.
En uskalla. Jos kuulisin hänen olevan varattu, niin voisin aktiivisemmin yrittää unohtaa hänet, se on totta. Mutta, mitäpä jos hän onkin sinkku? Siinä tapauksessa tekisin varmasti itsestäni pellen alta aikayksikön, kun yrittäisin ottaa selvää, voisiko kiinnostus mahdollisesti olla molemminpuolista. Antaa sydämen muljahdella nyt vaan oman aikansa. Joo, myönnän, olen pelkuri.
Helpostihan voi muiden työkavereiden kanssa viedä keskustelut aiheeseen missä tulee ilmi onko kaivattu varattu vai vapaa. Ei kyseiseltä henkilöltä tarvi sitä kysyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla heittää sydän volttia aina kun näen yhden työkaverin. Onneksi hän on eri yksikössä töissä, joten tavataan vaan satunnaisesti. En edes tiedä onko hän sinkku vai varattu, enkä ajatellut ottaa myöskään selvää. En kestäisi sitä draamaa, mitä jostain mahdollisesta suhteesta tulisi. Kai tämä tästä jossain vaiheessa tasaantuu. Ehkä.
Ei tasaannu ellet ota selvää asioista.
En uskalla. Jos kuulisin hänen olevan varattu, niin voisin aktiivisemmin yrittää unohtaa hänet, se on totta. Mutta, mitäpä jos hän onkin sinkku? Siinä tapauksessa tekisin varmasti itsestäni pellen alta aikayksikön, kun yrittäisin ottaa selvää, voisiko kiinnostus mahdollisesti olla molemminpuolista. Antaa sydämen muljahdella nyt vaan oman aikansa. Joo, myönnän, olen pelkuri.
Helpostihan voi muiden työkavereiden kanssa viedä keskustelut aiheeseen missä tulee ilmi onko kaivattu varattu vai vapaa. Ei kyseiseltä henkilöltä tarvi sitä kysyä.
Ei se muuta sitä lopputulemaa. Jos kuulisin hänen olevan sinkku, niin rupeaisin ehkä tekemään itseäni tykö, ja joko tekisin itsestäni pellen, tai saisin vastakaikua, ja työpaikkaromanssin kaikkine mahdollisine draamoineen. Ei pysty, ei kykene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla heittää sydän volttia aina kun näen yhden työkaverin. Onneksi hän on eri yksikössä töissä, joten tavataan vaan satunnaisesti. En edes tiedä onko hän sinkku vai varattu, enkä ajatellut ottaa myöskään selvää. En kestäisi sitä draamaa, mitä jostain mahdollisesta suhteesta tulisi. Kai tämä tästä jossain vaiheessa tasaantuu. Ehkä.
Ei tasaannu ellet ota selvää asioista.
En uskalla. Jos kuulisin hänen olevan varattu, niin voisin aktiivisemmin yrittää unohtaa hänet, se on totta. Mutta, mitäpä jos hän onkin sinkku? Siinä tapauksessa tekisin varmasti itsestäni pellen alta aikayksikön, kun yrittäisin ottaa selvää, voisiko kiinnostus mahdollisesti olla molemminpuolista. Antaa sydämen muljahdella nyt vaan oman aikansa. Joo, myönnän, olen pelkuri.
Helpostihan voi muiden työkavereiden kanssa viedä keskustelut aiheeseen missä tulee ilmi onko kaivattu varattu vai vapaa. Ei kyseiseltä henkilöltä tarvi sitä kysyä.
Ei se muuta sitä lopputulemaa. Jos kuulisin hänen olevan sinkku, niin rupeaisin ehkä tekemään itseäni tykö, ja joko tekisin itsestäni pellen, tai saisin vastakaikua, ja työpaikkaromanssin kaikkine mahdollisine draamoineen. Ei pysty, ei kykene.
Ehkä näin. Parisuhteet ovat aina draamoja olivatpa sitten töissä tai siviilissä hommattuja.
En kannata työpaikkaromansseja ellei kyseessä ole oikea rakkaus ja molemmat vapaita ja että siitä tulee oikea suhde. Hormonit pitää pitää kurissa työpaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kehdannut alkaa sutinoimaan kenenkään kanssa, ettei ne muut pahoittaisi mieltään"jaaaa tuo kelpas mutten mä!".
Onko tämä nyt tulkittavissa niin, että sinä olet niin ihana, että kaikki haluais sutinoida sun kanssas?
No ilmeisesti sitten näin, kun avointa kiinnostusta on kaikilta duunin sinkuilta tullut jossain kohtaa, olenhan itsekin sinkku.
Vau. Oletko mies vai nainen?
Mitä väliä sillä on? Jotta voi sukupuolisäätää seuraavan vastauksen?
No tavallaan. Haluaisin kovasti tietää millainen miehen/naisen tulee olla, että kaikki työpaikan sinkut signaloi haluavansa hänet.
En ole kyseinen henkilö, mutta tiedän tähän kysymykseen vastauksen. Koskapa sukupuoleen katsomatta ihan kaikki duunipaikan sinkut on avoimesti osoittaneet olevansa kiinnostuneita, niin ulkonäkönsä puolesta tästä ihmisihmeestä ei heti ensi katsomalta näe, onko hän Pirkko vai Petteri. Hän osaa olla sujuvasti molempia. Tästä kertoo myös se, että hän loukkaantuu kun häneltä tiedustellaan sukupuoli-identiteettiä. Koska hänen mielestään sinkkuus on itsessään jo niin seireeninlaulua muistuttava soidinhuuto, että kaikki tahtoo hänet (olenhan itsekin sinkku), niin todennäköisemmin hän harrastaa yksisarvisratsastusta sateenkaaren päällä, ja elää muutenkin vähän haavemaailmassa. Oikeasti, sellaista ihmistä ei olekaan, jonka ihan kaikki haluais.
Mun työpaikalla jutut on usein niin asiattomia, että voisi kuvitella kaikkien läheisten työkaverimiesteni olevan minusta kiinnostuneita. Mutta tuskin ovat, sillä itse heitän heille samanlaista sekavaa läppää enkä ole heistä yhdestäkään kiinnostunut. Jos nyt joskus ovat kännipanoa ehdottaneet, niin ihan kännin piikkiin menee.
Mutta me siis olemme tunteneet toisemme 15 vuotta, eikä suhteisiin tai edes panoihin olla ajauduttu :D
Vierailija kirjoitti:
En kannata työpaikkaromansseja ellei kyseessä ole oikea rakkaus ja molemmat vapaita ja että siitä tulee oikea suhde. Hormonit pitää pitää kurissa työpaikalla.
Miten helppoa elämä olisikaan, jos pystyis aina pistämään ne omat hormonit kuriin. Mutta sellasta katkasijaa ei oo taidettu vielä keksiä. Kun ei saa hormonejaan kuriin, niin täytyy yrittää hillitä ajatuksiaan, teoistaan puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kehdannut alkaa sutinoimaan kenenkään kanssa, ettei ne muut pahoittaisi mieltään"jaaaa tuo kelpas mutten mä!".
Onko tämä nyt tulkittavissa niin, että sinä olet niin ihana, että kaikki haluais sutinoida sun kanssas?
No ilmeisesti sitten näin, kun avointa kiinnostusta on kaikilta duunin sinkuilta tullut jossain kohtaa, olenhan itsekin sinkku.
Vau. Oletko mies vai nainen?
Mitä väliä sillä on? Jotta voi sukupuolisäätää seuraavan vastauksen?
No tavallaan. Haluaisin kovasti tietää millainen miehen/naisen tulee olla, että kaikki työpaikan sinkut signaloi haluavansa hänet.
En ole kyseinen henkilö, mutta tiedän tähän kysymykseen vastauksen. Koskapa sukupuoleen katsomatta ihan kaikki duunipaikan sinkut on avoimesti osoittaneet olevansa kiinnostuneita, niin ulkonäkönsä puolesta tästä ihmisihmeestä ei heti ensi katsomalta näe, onko hän Pirkko vai Petteri. Hän osaa olla sujuvasti molempia. Tästä kertoo myös se, että hän loukkaantuu kun häneltä tiedustellaan sukupuoli-identiteettiä. Koska hänen mielestään sinkkuus on itsessään jo niin seireeninlaulua muistuttava soidinhuuto, että kaikki tahtoo hänet (olenhan itsekin sinkku), niin todennäköisemmin hän harrastaa yksisarvisratsastusta sateenkaaren päällä, ja elää muutenkin vähän haavemaailmassa. Oikeasti, sellaista ihmistä ei olekaan, jonka ihan kaikki haluais.
Mun työpaikalla jutut on usein niin asiattomia, että voisi kuvitella kaikkien läheisten työkaverimiesteni olevan minusta kiinnostuneita. Mutta tuskin ovat, sillä itse heitän heille samanlaista sekavaa läppää enkä ole heistä yhdestäkään kiinnostunut. Jos nyt joskus ovat kännipanoa ehdottaneet, niin ihan kännin piikkiin menee.
Mutta me siis olemme tunteneet toisemme 15 vuotta, eikä suhteisiin tai edes panoihin olla ajauduttu :D
Meillä on ihan sama juttu.
Hoitoalalla miespuolinen ja muut kuulleet mun saunailloist mun mittoja.
Hyvin monien kiinnostus heränny.
Muusikko lisäks ja bändi kamut esittelee mut eli rumpalinbjolla bändin suurimmat vehkeet. Kiusaavat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kehdannut alkaa sutinoimaan kenenkään kanssa, ettei ne muut pahoittaisi mieltään"jaaaa tuo kelpas mutten mä!".
Onko tämä nyt tulkittavissa niin, että sinä olet niin ihana, että kaikki haluais sutinoida sun kanssas?
No ilmeisesti sitten näin, kun avointa kiinnostusta on kaikilta duunin sinkuilta tullut jossain kohtaa, olenhan itsekin sinkku.
Vau. Oletko mies vai nainen?
Mitä väliä sillä on? Jotta voi sukupuolisäätää seuraavan vastauksen?
No tavallaan. Haluaisin kovasti tietää millainen miehen/naisen tulee olla, että kaikki työpaikan sinkut signaloi haluavansa hänet.
En ole kyseinen henkilö, mutta tiedän tähän kysymykseen vastauksen. Koskapa sukupuoleen katsomatta ihan kaikki duunipaikan sinkut on avoimesti osoittaneet olevansa kiinnostuneita, niin ulkonäkönsä puolesta tästä ihmisihmeestä ei heti ensi katsomalta näe, onko hän Pirkko vai Petteri. Hän osaa olla sujuvasti molempia. Tästä kertoo myös se, että hän loukkaantuu kun häneltä tiedustellaan sukupuoli-identiteettiä. Koska hänen mielestään sinkkuus on itsessään jo niin seireeninlaulua muistuttava soidinhuuto, että kaikki tahtoo hänet (olenhan itsekin sinkku), niin todennäköisemmin hän harrastaa yksisarvisratsastusta sateenkaaren päällä, ja elää muutenkin vähän haavemaailmassa. Oikeasti, sellaista ihmistä ei olekaan, jonka ihan kaikki haluais.
Kuulostatpa katkeralta.
Totta munassa jos työpaikalla on joku hyvännäköne nii sitä kaikki haluais, siellähän kuitenki vietetään aikaa paljon yhdessä.
Uskomatonta paskaa
Ette kai te tosissanne?
Uskotte ilmeisesti myös horoskooppeihin kun näin tyhmää kirjoitatte.
Arvaatko jos veikkaan useamman käyneen astrologilla kysymässä noista? Idiootit
Itse aloin ensin hengailemaan pienessä työyhteisössä miehen kanssa, jonka kanssa sitten muutaman kuuauden päästä sovittiin, että josko ihan seurustellaan, koska kaikki oli joka tapauksessa huomanneet meidän lämmenneet välit (mutta työnteosta sovittiin vielä erikseen, että työt jatkuu normi työkavereina eikä suhde saa vaikuttaa töihin). Erottiin sitten ystävinä kuitenkin hyvin pian ja isompi ongelma ero oli työkavereille kuin meille. Työkaverit vältteli puhumasta toiselle toisesta ja pomokin pisti meitä eri hommiin ja otti keskusteluun, että eihän ero vaikuta. Mies vaihtoi työpaikkaa (josta oli puhunut jo tovin ennen edes minun tulemista työpaikkaan) ja tämähän olikin sitten työkavereiden ja pomon mielestä minun syy, vaikka oikeasti eromme ei vaikuttanut mitenkään työpaikan vaihtoon ja olemme edelleen kavereita.
Ihastuttiin työpaikalla yhden naisen kanssa, molemmat sinkkuja .Kaikki meni paremmin kuin hyvin eikä kukaan huomannut työpaikalla mitään koska oltiin eri tiimeissä. Yht'äkkiä kaikki loppui ja jäin ihmettelemään mitä tapahtui. Nainen lupasi kertoa jotain mutta ei sitten koskaan kertonut muuta kuin jotain täysin ympäripyöreää. Oli kuitenkin kysellyt aiemmin, että olinko kiinnostunut muustakin kuin seksistä ja että olisin kuulema hyvä isäpuoli hänen pojalleen ym ym. Työpaikalla nyt enää moikkailtiin mutta ei juteltu tai keskusteltu mistään eikä enää tavattu töiden ulkopuolella.
Mietiskelin mistä tämä täyskäännös olisi voinut johtua. Selitykset eivät oikein tuntuneet loogisilta. Itselleni ei ole yhdentekevää miksi suhde loppuu koska haluaisin ymmärtää syyn, jotta voisin olla toistamatta samaa virhettä jatkossa. Syyksi oli muutamia potentiaalisia vaihtoehtoja, joista yksi oli mielestäni todennäköisempi kuin muut. Sitä tukivat useat seikat., joita en käy nyt tässä luettelemaan. Lähetin sitten kerran tekstiviestin, että tulitko raskaaksi? Vastaus tuli heti mutta edelleen ihan ympäripyöreetä. Vastasin sitten, että mielenkiintoisinta hänen vastauksessaan oli se ettei hän kommentoinut kysymystäni millään tavoin.
Tämän jälkeen sitten naisen käytös sitten muuttuikin työpaikalla aivan täysin. Vältteli kohtaamistani kaikin keinoin, jopa ihan naurettavuuksiin asti. Vaikka ei minulla ollut mitään aikomusta ottaa asiaa sen enempää esille. Olinhan jo saanut varmistuksen asialle. Tätä välttelyä jatkui 10v. Nyt olemme molemmat vaihtaneet työpaikkaa. Mainittakoon, että naisen aloitteesta ja toiveesta emme käyttäneet seksissä kondomia. Jotain ehkäisypillereitä hän söi mutta en kysellyt tarkemmin olivat (ehkä katumuspillereitä).
Joku varmaan taas alapeukuttaa mutta minulle aivan sama. Sanon vaan sen, että jos työpaikkaromanssi loppuu huonosti niin sillä voi olla aika hankala paikka jommallekummalle tai molemmille. Vielä tänäkään päivänä tuolla työpaikalla kukaan muu ei tiedä koko asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuttiin työpaikalla yhden naisen kanssa, molemmat sinkkuja .Kaikki meni paremmin kuin hyvin eikä kukaan huomannut työpaikalla mitään koska oltiin eri tiimeissä. Yht'äkkiä kaikki loppui ja jäin ihmettelemään mitä tapahtui. Nainen lupasi kertoa jotain mutta ei sitten koskaan kertonut muuta kuin jotain täysin ympäripyöreää. Oli kuitenkin kysellyt aiemmin, että olinko kiinnostunut muustakin kuin seksistä ja että olisin kuulema hyvä isäpuoli hänen pojalleen ym ym. Työpaikalla nyt enää moikkailtiin mutta ei juteltu tai keskusteltu mistään eikä enää tavattu töiden ulkopuolella.
Mietiskelin mistä tämä täyskäännös olisi voinut johtua. Selitykset eivät oikein tuntuneet loogisilta. Itselleni ei ole yhdentekevää miksi suhde loppuu koska haluaisin ymmärtää syyn, jotta voisin olla toistamatta samaa virhettä jatkossa. Syyksi oli muutamia potentiaalisia vaihtoehtoja, joista yksi oli mielestäni todennäköisempi kuin muut. Sitä tukivat useat seikat., joita en käy nyt tässä luettelemaan. Lähetin sitten kerran tekstiviestin, että tulitko raskaaksi? Vastaus tuli heti mutta edelleen ihan ympäripyöreetä. Vastasin sitten, että mielenkiintoisinta hänen vastauksessaan oli se ettei hän kommentoinut kysymystäni millään tavoin.
Tämän jälkeen sitten naisen käytös sitten muuttuikin työpaikalla aivan täysin. Vältteli kohtaamistani kaikin keinoin, jopa ihan naurettavuuksiin asti. Vaikka ei minulla ollut mitään aikomusta ottaa asiaa sen enempää esille. Olinhan jo saanut varmistuksen asialle. Tätä välttelyä jatkui 10v. Nyt olemme molemmat vaihtaneet työpaikkaa. Mainittakoon, että naisen aloitteesta ja toiveesta emme käyttäneet seksissä kondomia. Jotain ehkäisypillereitä hän söi mutta en kysellyt tarkemmin olivat (ehkä katumuspillereitä).
Joku varmaan taas alapeukuttaa mutta minulle aivan sama. Sanon vaan sen, että jos työpaikkaromanssi loppuu huonosti niin sillä voi olla aika hankala paikka jommallekummalle tai molemmille. Vielä tänäkään päivänä tuolla työpaikalla kukaan muu ei tiedä koko asiasta.
Kiitä onneasi, ettet joutunut taas yhdeksi elareiden maksajaksi.
Aloin suhteeseen työkaverin kanssa. Avioliittoni oli lopussa, ja myös avioeron panin vireille. Vajaa vuoden olimme salaa suhteessa. Sitten mies jätti työn. Nyt yhdessä jo neljä vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kehdannut alkaa sutinoimaan kenenkään kanssa, ettei ne muut pahoittaisi mieltään"jaaaa tuo kelpas mutten mä!".
Onko tämä nyt tulkittavissa niin, että sinä olet niin ihana, että kaikki haluais sutinoida sun kanssas?
No ilmeisesti sitten näin, kun avointa kiinnostusta on kaikilta duunin sinkuilta tullut jossain kohtaa, olenhan itsekin sinkku.
Vau. Oletko mies vai nainen?
Mitä väliä sillä on? Jotta voi sukupuolisäätää seuraavan vastauksen?
No tavallaan. Haluaisin kovasti tietää millainen miehen/naisen tulee olla, että kaikki työpaikan sinkut signaloi haluavansa hänet.
En ole kyseinen henkilö, mutta tiedän tähän kysymykseen vastauksen. Koskapa sukupuoleen katsomatta ihan kaikki duunipaikan sinkut on avoimesti osoittaneet olevansa kiinnostuneita, niin ulkonäkönsä puolesta tästä ihmisihmeestä ei heti ensi katsomalta näe, onko hän Pirkko vai Petteri. Hän osaa olla sujuvasti molempia. Tästä kertoo myös se, että hän loukkaantuu kun häneltä tiedustellaan sukupuoli-identiteettiä. Koska hänen mielestään sinkkuus on itsessään jo niin seireeninlaulua muistuttava soidinhuuto, että kaikki tahtoo hänet (olenhan itsekin sinkku), niin todennäköisemmin hän harrastaa yksisarvisratsastusta sateenkaaren päällä, ja elää muutenkin vähän haavemaailmassa. Oikeasti, sellaista ihmistä ei olekaan, jonka ihan kaikki haluais.
Kuulostatpa katkeralta.
Olipa mielenkiintoinen tulkinta. Itse kuvailisin tällaista tilannetta , jossa joku ihminen oikeasti uskoo, että ”minuun kaikki aina ihastuu” lähinnä huvittavaksi. Olen oikeasti tavannut näitä omaan viehätysvoimaansa sokeasti uskovia, ja he kyllä elävät jossain ikiomassa pastellinsävyisessä hattarakuplassa, jonne todellisuus ei yllä.
Onko kokemuksia tp-suhteista, jotka päättyneet eroon?
Ei ikinä. 30v uran tehnyt ja nähnyt näitä suhteita. 90% varmuudella tästä ei seuraa kuin työpaikan ilmapiirin heikkeneminen, jommankumman irtisanoutuminen tai lopputili
En ole kyseinen henkilö, mutta tiedän tähän kysymykseen vastauksen. Koskapa sukupuoleen katsomatta ihan kaikki duunipaikan sinkut on avoimesti osoittaneet olevansa kiinnostuneita, niin ulkonäkönsä puolesta tästä ihmisihmeestä ei heti ensi katsomalta näe, onko hän Pirkko vai Petteri. Hän osaa olla sujuvasti molempia. Tästä kertoo myös se, että hän loukkaantuu kun häneltä tiedustellaan sukupuoli-identiteettiä. Koska hänen mielestään sinkkuus on itsessään jo niin seireeninlaulua muistuttava soidinhuuto, että kaikki tahtoo hänet (olenhan itsekin sinkku), niin todennäköisemmin hän harrastaa yksisarvisratsastusta sateenkaaren päällä, ja elää muutenkin vähän haavemaailmassa. Oikeasti, sellaista ihmistä ei olekaan, jonka ihan kaikki haluais.