Tapailisitko työtöntä miestä?
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Kaikki täällä tuntuvat pitävän hyväksyttävänä vain väliaikaistyöttömyyttä. Mutta olisitko valmis jatkamaan tapailua, vaikka työtä ei ihan heti saisikaan? Valitettavasti töitä ei kaikki saa helposti, vaikka ”työkseen” aktiivisesti lähettelisi niitä hakemuksia. Tämä on totta omalla kohdallani. Pitkäaikaistyötön ja elämäntapatyötön eivät ole synonyymejä.
Vaikka et halua myöntää sitä niin työttömyys rajoittaa parisuhdetta. Toinen joutuu aina maksumieheksi tai maksulliset jutut pitää jättää kokonaan tekemättä kun toisella ei ole varaa. Viimeistään yhteenmuuttoa pitää vakavasti harkita, kun työtön menettää asumistukensa.
TYöttömyys rajoittaa parisuhdetta. Myös esim jos toinen on pyörätuolissa, se on rasite toiselle.
Tasoja ei ole, joten työttömyys ja siitä johtuva vähävaraisia ei laske miehen tasoa, joten totta kai kaikki naiset seurustelisivat työttömän miehen kanssa.
Voisin jos miehellä on kuitenkin suunnitelmia, tavotteita ja järkevää elämänsisältöä, kuten vaikkapa taideharrastus tai hyväntekeväisyystyö.
En. Haluaa vain elää mun siivellä,
Elämäntapatyötön työmarkinatuella ja toimeentulotuella elävä ei todellakaan käy, jos ei ole ollut työttömänä pitkään ja etsii kokoa ajan aktiivisesti töitä niin ok ja tietenkään ei saa olla vähäisintäkään alkoholi tai huumeongelmaa.
En suostuisi enää. Eri asia toki jos jää suhteen aikana työttömäksi, niin se on ok. Tein tollasen työttömän luuserin kanssa vielä lapsenkin, maksoin itse kaiken. Nykyään lapsen isä on töissä mutta ei haluaisi edes elareita maksaa.
Riittääkö jos ajaa keikkstöinä foodora lähetyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Tasoja ei ole, joten työttömyys ja siitä johtuva vähävaraisia ei laske miehen tasoa, joten totta kai kaikki naiset seurustelisivat työttömän miehen kanssa.
Tasojen sijasta puhuisin elämän arvoista ja yhteiskunnan normeista. Siitä mitä enemmistö naisista pitää tavoiteltavana elämäntapana. Siihen kuuluu ulkomaanmatkoja, yhteinen laina omistusasuntoon ja jälkeläisiä, joiden elättämiseen menee rahaa. Tuohon elämäntapaan kuuluu myös se, että tuhlaa suuren osan ajastaan riittävän elintason hankkimiseen. Sitä ei saa Kelakortilla ilmaiseksi. Väliaikainen työttömyys on normaali elämänvaihe, mutta pidempiaikainen etenkin nuorella iällä kertoo jo jotain ihmisen arvoista, kyvyistä ja motivaatiosta. Tietenkin naiset ovat erilaisia ja jotakuta ei häiritsee lainkaan, että mies on aina pa ja riippuvainen Kelan tuista.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki täällä tuntuvat pitävän hyväksyttävänä vain väliaikaistyöttömyyttä. Mutta olisitko valmis jatkamaan tapailua, vaikka työtä ei ihan heti saisikaan? Valitettavasti töitä ei kaikki saa helposti, vaikka ”työkseen” aktiivisesti lähettelisi niitä hakemuksia. Tämä on totta omalla kohdallani. Pitkäaikaistyötön ja elämäntapatyötön eivät ole synonyymejä.
Kuten kommentissa 35 kirjoitin, kyse on arvomaailmasta. Pelkkä hakemusten lähetteleminen ei ole aktiivista toimintaa oman työllistymisen eteen. Työllistymismahdollisuudet heikentyvät tutkimusten mukaan jo 3 kk työttömyyden jälkeen. Jos puoli vuotta on jo lähetellyt hakemuksia, niin alkaa olla hyvin ilmeistä, että jotain muutakin pitää tehdä. Itse aloin aikoinani myydä osaamistani toiminimellä, kun työllistyminen palkkatyöhön pitkittyi. Sitä ennen tietysti kävin TE-toimiston yrittäjäkurssin ja viilasin liiketoimintasuunnitelmani kuntoon yritysneuvojien kanssa. Ansaitsin keskimäärin vähemmän kuin mitä olisin saanut ansiosidonnaista, mutta onnistuin pitämään itseni työmarkkinoilla, hankin yhden uuden pätevyyden työn ohessa ja verkostoiduin aktiivisesti. Lopulta päädyin myymään osaamistani isommalle alan toimijalle ja yhteistyömme tuotti projektin, johon työllistyin sittemmin palkkatyöhön.
Eli kyse on arvomaailmasta; jos toiselle on tärkeää tulla omillaan toimeen ja edetä työelämässä, ja toiselle (joka on kuitenkin terve ja työkykyinen) riittää hakemusten lähetteleminen vaikka työttömyys on venynyt kuukausien mittaiseksi, niin luultavasti ajattelemme monista muistakin asioista eri tavalla.
En seurustelisi minkään elämäntapatyöttömän kanssa, ei todennäköisesti onnistuisi edes matalapalkkaisen miehen kanssa. Teen itse paljon töitä, sijoitan, vaalin rahaa niin kamalalta kuin se kuulostaakin. Elän työelämässä täysillä ja sitten vapaat ja lomatkin pidän siitä, että voin vain mennä ja tehdä mitä mieleen tulee. Ja haluan, että eläkkeelläkin on varaa juustoon leivän päälle.
Tietysti jos työttömyys johtuu fiksusti käytetystä miljoonaperinnöstä, niin voisin harkita.
Vierailija kirjoitti:
En. Rakastan rahaa.
n21
Siis haluat elää miehen siivellä?
Jos rakastat rahaa, ja sitä tienaat itsekin, niin mitä väliä sillä vaikka kumppanisi olisi työtön, jos hän muuten olisi hyvä kumppani?
En suostuisi seurustelemaan pitkäaikaistyöttömän kanssa. Olisi liian raskasta. Lyhytaikainen työttömyys olisi ok. Olen itse pitkäaikaistyötön, joten en halua toista samanlaista.
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi seurustelemaan pitkäaikaistyöttömän kanssa. Olisi liian raskasta. Lyhytaikainen työttömyys olisi ok. Olen itse pitkäaikaistyötön, joten en halua toista samanlaista.
Arvostan työssäkäyviä ja ahkeria ihmisiä. Suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos elämän hallita on heikko, on mielenterveys ongelmia, on talous ongelmia, niin kuka sellaisen haluaa?
Minä, jos vaihtoehtona olisi kumppani, jolle yhdyssana on tuntematon käsite.
Todellakin. Työtön voi hyvinkin olla fiksu ja koulutettu. Ettekö seuraa aikaanne - kaikki eivät todellakaan ole huvikseen työttömiä, työpaikkoja ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Työttömyys ei myöskään ole synonyymi elämänhallintaongelmille ja päihderiippuvuuksille sun muille häiriöille. Työtön voi olla virkeä itsensä kehittäjä ja päästään skarppi - näin ei aina ole edes työssäkäyvien kohdalla.
Ja toden totta - yhdyssanojen hallintaa olis ihan syytä myös päivittää tämän kovasti asenteellisen kirjoittajan. Onkohan se elämänhallintakaan ihan varmasti handussa? Työttömiähän on helppo pitää syntipukkina silloin, kun oikeasti omassa osaamisessa ja tilanteessa on heikkouksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos elämän hallita on heikko, on mielenterveys ongelmia, on talous ongelmia, niin kuka sellaisen haluaa?
Minä, jos vaihtoehtona olisi kumppani, jolle yhdyssana on tuntematon käsite.
Tiedätkö kun moni kirjoittelee tänne älylaitteilla ja niillä on ikävä tapa korjata yhdyssanoja erikseen. Harvempi sentään niin innostunut on palstailusta, että lukee viestinsä läpi toimittaakseen ne. Joten anna olla. Sisältö on tärkein ja se tuli ymmärretyksi. Kielioppiin puuttuminen on muuten narsistien tapa somessa. Kun nillittää tyhjästä niin kannattaa miettiä miten luonnevikaisen kuvan itsestään antaa.
Kun argumentoit tekstillä, niin silloin kannattaa kyllä käyttää se pari sekuntia kieliopin tarkastamiseen. Sinut otetaan enemmän tosissaan, kun osoitat itse olevasi tosissasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi seurustelemaan pitkäaikaistyöttömän kanssa. Olisi liian raskasta. Lyhytaikainen työttömyys olisi ok. Olen itse pitkäaikaistyötön, joten en halua toista samanlaista.
Arvostan työssäkäyviä ja ahkeria ihmisiä. Suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.
Ei ole elämä opettanut vielä sen verran, että aina elämä ei mene suunnittelmien mukaan? Vaikka kuinka olisi laatinut excel-taulukoita ja tulevaisuudenkäyriä omasta tulevasta elämästään - kohtalo, sattuma, mikä virheliike, omasi tai vastaantulevan autokuskin tms., voi muuttaa sekunnissa suunnitelmasi. Voit sairastua vakavasti. Tai voi tulla globaali pandemia, joka vie työpaikkoja - lukuisten ihmisten asunto-, auto- ym. lainanmaksu vaikeutuu ja työttömyys tulee vakityöpaikan tilalle. Silloin viimeistään moni ymmärtää, että kaikkea ei voi hallita. Kaikki ei ole aina itsestä kiinni. Silloin ehkä viimeistään ymmärtää, että näin myös varmaan naapurillanikin. Sillä halveksimallani työttömällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos elämän hallita on heikko, on mielenterveys ongelmia, on talous ongelmia, niin kuka sellaisen haluaa?
Minä, jos vaihtoehtona olisi kumppani, jolle yhdyssana on tuntematon käsite.
Todellakin. Työtön voi hyvinkin olla fiksu ja koulutettu. Ettekö seuraa aikaanne - kaikki eivät todellakaan ole huvikseen työttömiä, työpaikkoja ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Työttömyys ei myöskään ole synonyymi elämänhallintaongelmille ja päihderiippuvuuksille sun muille häiriöille. Työtön voi olla virkeä itsensä kehittäjä ja päästään skarppi - näin ei aina ole edes työssäkäyvien kohdalla.
Ja toden totta - yhdyssanojen hallintaa olis ihan syytä myös päivittää tämän kovasti asenteellisen kirjoittajan. Onkohan se elämänhallintakaan ihan varmasti handussa? Työttömiähän on helppo pitää syntipukkina silloin, kun oikeasti omassa osaamisessa ja tilanteessa on heikkouksia.
Fiksu ihminen alkaisi muutaman kuukauden työttömyyden jälkeen miettiä. Jos hän pääsee haastatteluihin saakka, mutta haku tyssää siihen, niin joku niissä nousee ongelmaksi. Jos hän ei pääse edes haastatteluihin, siihenkin on joku syy. "Työpaikkoja ei riitä kaikille" - jos oman alan työpaikkoja ei omalla asuinpaikkakunnalla riitä kaikille, miksi sinkku jäisi väkisin haukkaamaan tyhjää? Jos oman alan koulutetuille ei riitä töitä, miksi ei kouluttautuisi uudelleen?
Tässä tulee kyse juuri siitä arvomaailman erosta, josta puhuin. Jos pitää sitä ihan ok-ajatuksena, että "töitä ei riitä kaikille, joten lähettelen hakemuksia enkä muuta voi tehdä" niin ajatusmaailmamme ovat liian kaukana toisistaan.
Olen tapaillut. Meillä synkkasi hyvin seksissä.
Ehkä kannattaa tulla tähän päivään sieltä 1800- luvulta. Niin osaa sitten lukea myös digitaalista ympäristöään.