Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nainen 24v + nelikymppinen merimies = ?
15.01.2014 |
Lyhyesti kerrottuna oon nyt melkein kolme kuukautta tiiviisti tapaillut rahtilaivalla yliperämiehenä työskentelevää miestä. Hän on ollut tän koko ajan maissa lomilla. Oon yllättynyt, että ihastuin näin vahvasti mua niin paljon vanhempaan mieheen, koska aiemmin en ole heistä ollut kiinnostunut. Mutta tää mies onkin tosi nuorekas mieleltään. Hän on utelias seuraamaan maailman menoa, niinkuin mäkin olen ja hän tietää myös kaikista "nuorten ilmiöistä", ei siis ole mitään sukupolvien välistä kuilua. Fiksu ja ihana mies, kai sellaista vanhemman miehen charmia. :D Nyt olis tulossa vastaan suht pitkä työkomennus, kaksi kuukautta. Noi komennusten kestot vaihtelee. Mutta en tiedä olenko valmis "tuhlaamaan" elämääni varsinkin näin nuorena siihen, että odotan jotain miestä kotiin tulevaksi. Siitä se ei ole kiinni, ettenkö pärjäis ilman seksiä. Sinkkuna oon viihtynyt pitkiäkin aikoja eikä siis ole miehistä vielä paljon kokemuksia. Silti tuntuu tosi tylsältä, että jos olisi parisuhteessa, niin osan vuodesta eläisi kuitenkin yksin kuten sinkut. Vahvasti ihastunut oon, mutta en ainakaan vielä rakastunut. Toisaalta ihana mies, toisaalta tiedossa yksinoloa. Kannattaako tällaiseen suhteeseen sitoutua? Sitä tässä oon miettinyt. Mies haluaa sitoutua.
Kommentit (38)
Jos oisin sinä, pitäisin tuota mukavana romanssina ja kokemuksena ja siirtyisin elämässä eteenpäin. Merimies ei ole pitämisen arvoinen. Perheen perustaminen oisi hankalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 02:05"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 01:50"][quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 01:42"]
Kaikilla tuntuu olevan kovin vanhanaikainen käsitys merimiehistä. Huvittavaa. :)
#4
[/quote]
Kuinka niin? Ei se biologia miksikään muutu. Merimiehet elävät puutteessa laivoilla ja satamissa käyvät sitten naisissa.
[/quote]
Yleensä rahtisatamat on kaukana kaupungista, eikä lastausajat ole pitkiä. Toista se oli joskus sata vuotta sitten.
Kyllähän moni maakrapukin elää selibaatissa pitempiäkin aikoja. Kädet ne on merimiehilläkin.
[/quote]
Satamakäynnit ovat todella lyhyitä. Yliperämies on yleensä koko sen ajan töissä, joka menee lastaukseen/purkamiseen, joten tuskin pääsee edes maissa käymään. Merimiesten uskottomuus on vanhaa tietoa, urani aikana tiedän vain noin kahden viidestäkymmenestä käyneen huorissa.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 10:16"]
Satamakäynnit ovat todella lyhyitä. Yliperämies on yleensä koko sen ajan töissä, joka menee lastaukseen/purkamiseen, joten tuskin pääsee edes maissa käymään. Merimiesten uskottomuus on vanhaa tietoa, urani aikana tiedän vain noin kahden viidestäkymmenestä käyneen huorissa.
[/quote]
Oletko sä muka itse ollut merimies? Te merimiehet varmaan pidätte yhtä ja koitat nyt saada jonkun naisrukan hukkaamaan elämänsä kollegas pikkuvaimona...
Merimiehet on seksikkäitä! ;) Sänkyyn voisin sellaisen miehekkään maailmanmatkaajan ottaa. Kiehtovaa.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 10:23"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 10:16"]
Satamakäynnit ovat todella lyhyitä. Yliperämies on yleensä koko sen ajan töissä, joka menee lastaukseen/purkamiseen, joten tuskin pääsee edes maissa käymään. Merimiesten uskottomuus on vanhaa tietoa, urani aikana tiedän vain noin kahden viidestäkymmenestä käyneen huorissa.
[/quote]
Oletko sä muka itse ollut merimies? Te merimiehet varmaan pidätte yhtä ja koitat nyt saada jonkun naisrukan hukkaamaan elämänsä kollegas pikkuvaimona...
[/quote]
Olen kyllä. Laivalla yhteisö on pieni ja suljettu, joten toisten tekemiset kyllä tietää. Mikä sinulla on merimiehiä vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 10:48"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 10:23"]
Oletko sä muka itse ollut merimies? Te merimiehet varmaan pidätte yhtä ja koitat nyt saada jonkun naisrukan hukkaamaan elämänsä kollegas pikkuvaimona...
[/quote]
Olen kyllä. Laivalla yhteisö on pieni ja suljettu, joten toisten tekemiset kyllä tietää. Mikä sinulla on merimiehiä vastaan?
[/quote]
Teillä on imago tiukassa. Olisi nyt hauska kuulla merimiehen näkökulmasta siitä erossa olon vaikeudesta. Oliko naista kotona odottamassa? Eikö tehnyt mieli käyttää huoria? Se kotona odottava nainen joutuu kuitenkin kärsimään miehen työn vuoksi.
Vaikea kymysys. Itse en varmaan alkais.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 10:58"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 10:48"]
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 10:23"]
Oletko sä muka itse ollut merimies? Te merimiehet varmaan pidätte yhtä ja koitat nyt saada jonkun naisrukan hukkaamaan elämänsä kollegas pikkuvaimona...
[/quote]
Olen kyllä. Laivalla yhteisö on pieni ja suljettu, joten toisten tekemiset kyllä tietää. Mikä sinulla on merimiehiä vastaan?
[/quote]
Teillä on imago tiukassa. Olisi nyt hauska kuulla merimiehen näkökulmasta siitä erossa olon vaikeudesta. Oliko naista kotona odottamassa? Eikö tehnyt mieli käyttää huoria? Se kotona odottava nainen joutuu kuitenkin kärsimään miehen työn vuoksi.
[/quote]
Imago? Erossa oloon joko tottuu tai ei. Suhde pysyy tuoreena, siinä hyvä puoli. Kumppanin oltava myös itsenäinen, tarvitaan tietynlainen mielenlaatu molemmilta. Eli suhteessa ei voi olla siamilainen kaksonen. Jos ei miehen armeija-aikaa kestänyt, ei kestä skönärin puolisonakaan.
Ei ollut naista kotona odottamassa, olen nainen. Faktat pitää olla toki tiedossa suhdetta aloittettaessa, eli kuinka pitkät työjaksot ja vapaat.
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 08:45"]
No itse en kyllä ensinnäkään alkais suhteeseen noin paljon vanhemman miehen kanssa. Kannattaa miettiä tulevaisuutta, sellainen 15 v ja miehellä alkaa olla vanhuuden vaivoja, itse olet vasta nelikymppinen. Jos perhettä haluat, niin aika kiire olis tehdä lapsia, ettei lapsilla olis pappa isänä. Ja aika hankalaa olis yhdistää perhe ja miehen työ.
Toisekseen en kestäisi ilman seksiä noin pitkiä aikoja, muutama päivä on aika maksimi. Tai no, kestäähän sitä, mutta elämä puutteessa on kitumista päivästä toiseen ja kun ajattelee, että se ei olisi ohimenevää, vaan jatkuvaa vuodesta toiseen..
Mutta eihän tätä kukaan muu voi sun puolesta ratkaista, eikä mitään neuvojakaan antaa. Tee mitä sydämesi sanoo ja elä sitten päätöksesi kanssa harmittelematta!
[/quote]
Komppaan tätä! Sinulla on paljon pelissä, ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni isä oli koko ikänsä kapteenina rahtilaivoilla ja totta joka sana tuo, että nainen löytyi joka satamasta. Ei siis mitään legendaa.
Just joo, kuinka todennäköistä on, että vauvapalstalle tulee heti joku oikea merimies kertomaan, ettei missään naisissa käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 13:24"]
Mieheni isä oli koko ikänsä kapteenina rahtilaivoilla ja totta joka sana tuo, että nainen löytyi joka satamasta. Ei siis mitään legendaa.
[/quote]
Niin, miehesi isä. Ei siis nykypolven merenkulkija..
Risteilyaluksilla työntekijät muhinoi keskenään. Silloin voisi jo pelätä pettämistä, jos mies työskentelisi tiiviisti niin monen naisen joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 16:10"]
Mielestäni ikäerosuhteissa ei sinällään ole mitään pahaa, enkä väitä, ettei sellainen voisi toimia. Olen kuitenkin ihmetellyt sitä, että useimmat tietämäni 20-30-vuotiaat naiset, jotka ovat suhteessa itseään 15-25-vuotta vanhemman miehen kanssa, tuntuvat kovin kärkkäästi aina selittelevän sitä, kuinka nuorekas heidän miehensä on ikäisekseen. Pari tuntemaani tyyppiä tuntuvat suorastaan pakkomielteisesti korostavan koko ajan kumppaneidensa nuorekkuutta, urheilullisuutta ja trendikkyyttä. Jotenkin tulee sellainen olo, että nämä naiset ovat jollain tavalla epävarmoja.Totta kai ihmiset ovat erilaisia, mutta jos ikäeron olemassaoloa ei tästä huolimatta tunnusteta, tulee ongelmia jossain vaiheessa.
Mielestäni koko elämän kestävän ikäerosuhteen lähtökohta on se, että ikäeron olemassaolo tunnustetaan ja hyväksytään. Vaikka tällä hetkellä vanhemman miehen kanssa seurustelu tuntuisi samanlaiselta kuin oman ikätoverin, se ei tarkoita, että asetelma pysyisi ikuisesti samanlaisena. On naiivia kuvitella, että koska nyt kumppanin kanssa olen suunnilleen samalla tasolla, elämämme kehittyvät samaa tahtia tästä eteenpäinkin. Todennäköisesti ikäero tulee jossain vaiheessa näkyväksi.Se ei ole välttämättä mikään este parisuhteelle, mutta se vaikuttaa suhteeseen silti. Jos ikäeron olemassaolon tunnustaa itselleen ja hyväksyy jo etukäteen, se ei sitten tule yllätyksenä.
Useimmat tuntemani vanhemman miehen kanssa seurustelevat naiset kuitenkin vaikuttavat kieltävän asian itseltään täysin. Onhan heidän oma kultansa niin pirteä, energinen, ja ajan hermolla muutenkin, ettei aina meinaa muistaa, kumpi se vanhempi osapuoli olikaan. Jos sitä tosiasiaa ei kuitenkaan itselleen tunnusta, että oma kumppani on tästä huolimatta verrattain vanha, lähtökohta elämänmittaiseen suhteeseen on kovin hatara.
[/quote]
Tämä oli hyvin kirjoitettu. Suhtaudun itse vielä kriittisemmin suuriin ikäeroihin. Monesti niissä tuntuu olevan jotakin laskelmoitua, vaikka varmasti jotkut voivat toki olla ihastuneita enemmän puhtaasti ihmiseen itseensä...
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 15:39"]
Risteilyaluksilla työntekijät muhinoi keskenään. Silloin voisi jo pelätä pettämistä, jos mies työskentelisi tiiviisti niin monen naisen joukossa.
[/quote]
Risteilyaluksilla ja Ruotsin porauslautoilla suurin osa työntekijöistä on muita kuin kansi tai konemiehistöä, ei siis varsinaisia merimiehiä.
Kauppalaivastossa kuormasta ei oteta ;)
Mielestäni ikäerosuhteissa ei sinällään ole mitään pahaa, enkä väitä, ettei sellainen voisi toimia. Olen kuitenkin ihmetellyt sitä, että useimmat tietämäni 20-30-vuotiaat naiset, jotka ovat suhteessa itseään 15-25-vuotta vanhemman miehen kanssa, tuntuvat kovin kärkkäästi aina selittelevän sitä, kuinka nuorekas heidän miehensä on ikäisekseen. Pari tuntemaani tyyppiä tuntuvat suorastaan pakkomielteisesti korostavan koko ajan kumppaneidensa nuorekkuutta, urheilullisuutta ja trendikkyyttä. Jotenkin tulee sellainen olo, että nämä naiset ovat jollain tavalla epävarmoja.Totta kai ihmiset ovat erilaisia, mutta jos ikäeron olemassaoloa ei tästä huolimatta tunnusteta, tulee ongelmia jossain vaiheessa.
Mielestäni koko elämän kestävän ikäerosuhteen lähtökohta on se, että ikäeron olemassaolo tunnustetaan ja hyväksytään. Vaikka tällä hetkellä vanhemman miehen kanssa seurustelu tuntuisi samanlaiselta kuin oman ikätoverin, se ei tarkoita, että asetelma pysyisi ikuisesti samanlaisena. On naiivia kuvitella, että koska nyt kumppanin kanssa olen suunnilleen samalla tasolla, elämämme kehittyvät samaa tahtia tästä eteenpäinkin. Todennäköisesti ikäero tulee jossain vaiheessa näkyväksi.Se ei ole välttämättä mikään este parisuhteelle, mutta se vaikuttaa suhteeseen silti. Jos ikäeron olemassaolon tunnustaa itselleen ja hyväksyy jo etukäteen, se ei sitten tule yllätyksenä.
Useimmat tuntemani vanhemman miehen kanssa seurustelevat naiset kuitenkin vaikuttavat kieltävän asian itseltään täysin. Onhan heidän oma kultansa niin pirteä, energinen, ja ajan hermolla muutenkin, ettei aina meinaa muistaa, kumpi se vanhempi osapuoli olikaan. Jos sitä tosiasiaa ei kuitenkaan itselleen tunnusta, että oma kumppani on tästä huolimatta verrattain vanha, lähtökohta elämänmittaiseen suhteeseen on kovin hatara.
Tosiaan, tuota minunkin piti tulla sanomaan: merimiehiä on myös matkustajalaivoilla, joissa ei todellakaan eletä puutteessa vaan oikaistaan sekä työkavereita että matkustajia. Enää ei siis tuo "nainen joka satamassa" oikein päde, rahtilaivoillakaan on tuskin enää ns. laivatyttöjä. Mutta ihan yhtä paljon pettävät lentäjät, lentoemot, pukumiehet ja sihteerit, lääkärit ja sairaanhoitajat. Tiiviit työyhteisöt voi olla muuallakin kuin laivalla.
Alue: Aihe vapaa
No itse en kyllä ensinnäkään alkais suhteeseen noin paljon vanhemman miehen kanssa. Kannattaa miettiä tulevaisuutta, sellainen 15 v ja miehellä alkaa olla vanhuuden vaivoja, itse olet vasta nelikymppinen. Jos perhettä haluat, niin aika kiire olis tehdä lapsia, ettei lapsilla olis pappa isänä. Ja aika hankalaa olis yhdistää perhe ja miehen työ.
Toisekseen en kestäisi ilman seksiä noin pitkiä aikoja, muutama päivä on aika maksimi. Tai no, kestäähän sitä, mutta elämä puutteessa on kitumista päivästä toiseen ja kun ajattelee, että se ei olisi ohimenevää, vaan jatkuvaa vuodesta toiseen..
Mutta eihän tätä kukaan muu voi sun puolesta ratkaista, eikä mitään neuvojakaan antaa. Tee mitä sydämesi sanoo ja elä sitten päätöksesi kanssa harmittelematta!