Onko näyttelijän,laulajan yms työ arvokkaampaa kuin duunarin?

Jos se duunari on työssä tehtaalla, joka tekee tekoyrjöä...

AIka harvalle näyttelijälle tai laulajalle maksetaan 120000-140000 euroa vuodessa. Jos katsot verokalenteria niin tuosta saa usein ottaa sen ensimmäisen ykkösen pois, tai monesti viimeisen nollan...

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 10:33"]

AIka harvalle näyttelijälle tai laulajalle maksetaan 120000-140000 euroa vuodessa. Jos katsot verokalenteria niin tuosta saa usein ottaa sen ensimmäisen ykkösen pois, tai monesti viimeisen nollan...

[/quote]

Onhan noita jotka saa esim Aku Hirviniemi,Jukka Rasila yms

Miten mitataan työn arvokkuus? Palkka on vain yksi arvio työn arvokkuudesta.

Ei ole.

Nykyisin on paljon myös sellaisia juttuja, että "paloin loppuun, hyppäsin pois oravanpyörästä, tein elämänmuutoksen ja ryhdyin life coachiksi/mietiskelyohjaajaksi jne".

Näitä juttuja lukiessa on hyvä muistaa, että jonkun on myös tehtävä ne varsinaiset työt. 

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 10:48"]

Ei ole.

Nykyisin on paljon myös sellaisia juttuja, että "paloin loppuun, hyppäsin pois oravanpyörästä, tein elämänmuutoksen ja ryhdyin life coachiksi/mietiskelyohjaajaksi jne".

Näitä juttuja lukiessa on hyvä muistaa, että jonkun on myös tehtävä ne varsinaiset työt. 

[/quote]

no jaa. Isoa osaa nyky-yhteiskunnassa tehtävistä töistä ei oikeasti tarvita mihinkään. Minä en nyt puhu vain mainostoimittajista ja kampaajista tai edes kynsi- ja ripsitaiteilijoista tai vastaavista erilaisten idealistien tai radikaalien turhina pitämistä ammateista. Meidän firmassa esimerkiksi on työajanseurantajärjestelmä, johon meitä on yksiselitteisesti kielletty merkkaamasta oikeuta tuntejamme, vaan pitää merkitä 37,25 tuntia viikossa tietyllä kaavalla eri momenteille jaettuna. Sama se, miten työaika oikeasti menee. Kuitenkin tämän täysin kuvitteellista "tietoa" keräävän järjestelmän tarkastamiseen on palkattu ainakin 6 henkilöä. Mihin heitä oikeasti tarvitaan?

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 10:55"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 10:48"]

Ei ole.

Nykyisin on paljon myös sellaisia juttuja, että "paloin loppuun, hyppäsin pois oravanpyörästä, tein elämänmuutoksen ja ryhdyin life coachiksi/mietiskelyohjaajaksi jne".

Näitä juttuja lukiessa on hyvä muistaa, että jonkun on myös tehtävä ne varsinaiset työt. 

[/quote]

no jaa. Isoa osaa nyky-yhteiskunnassa tehtävistä töistä ei oikeasti tarvita mihinkään. Minä en nyt puhu vain mainostoimittajista ja kampaajista tai edes kynsi- ja ripsitaiteilijoista tai vastaavista erilaisten idealistien tai radikaalien turhina pitämistä ammateista. Meidän firmassa esimerkiksi on työajanseurantajärjestelmä, johon meitä on yksiselitteisesti kielletty merkkaamasta oikeuta tuntejamme, vaan pitää merkitä 37,25 tuntia viikossa tietyllä kaavalla eri momenteille jaettuna. Sama se, miten työaika oikeasti menee. Kuitenkin tämän täysin kuvitteellista "tietoa" keräävän järjestelmän tarkastamiseen on palkattu ainakin 6 henkilöä. Mihin heitä oikeasti tarvitaan?

[/quote]

Aivan! Voin suositella klassikkotekstiä juurikin näistä asioista:

http://www.anarkismi.net/aivokuume/txt/eroon_tyosta_-_bob_black.htm

Itse haluan ajatella että kaikki työ on tärkeää. Ei me kaikki voida olla presidenttejä tai ap:n viestissä mainittuja laulajia.

Totta kai on tota "turhaa työtä" kuten 7 mainitsee kommentissaan. Monissa paikoissa työntekoa voitaisiin kehittää, nopeuttaa ja ehdottomasti työtä voisi tehdä paljon fiksummin.

Mutta mieluummin tekisin sitä "turhaa työtä", kuin että en tekisi työtä ollenkaan.

Kyllä taiteilijan työ on arvokkaampaa. Näin se vaan on. Myös taiteilijoiden ja muiden kylttyrellien ihmisarvo on korkeampi kuin duunarilla. Oikeastaan duunarilla ei edes ole ihmisarvoa, koska duunari voidaan aina korvata toisella.

Olipas APn kysymys dorka. Taisi olla trolli.

PS. Moni putkimies tienaa vuodessa 60 000, kun taas suuri osa taiteilijoista elää toimeentulotuella.

Showbisneksessä nyt vaan yksinkertaisesti liikkuu isommat rahat kuin jossain Toiminimi Sähkömies Virtasen toiminnassa. Kyllä siitä pystyy huippuesiintyjälle maksamaan hyvän palkan ja kuuluukin maksaa, koska johonkinhan se raha työnnetään niin eikö ennemmin sen varsinaisen esiintyjän tilille.

On täysin typerää vielä nykyäänkin panna ammatteja ja töitä jonkinlaiseen arvojärjestykseen. Jokainen työ on juuri niin arvokasta, millaiseksi sen tekijä sen tekee. Jos et arvosta omaa työtäsi, se ei sinun mielestäsi ole niin hyvä kuin joku muu. Joka työssä on kuitenkin hyvät ja huonot puolensa.

Kannattaa käydä Näyttelijäliiton sivuilla, jos siellä näkyisi palkat. Tampereen teatteri lomauttaa henkilökuntansa kuukaudeksi tänä vuonna, myös Kotkan teatterilla on suuria taloudellisia vaikeuksia.

Esim. Putouksen näyttelijät tahkoavat rahaa aikansa. Kun ohjelman suosio hiipuu voi olla vaikea löytää töitä kun on leimautunut "viihdetaiteilijaksi" ja naama on kulunut.  

Monilla freelancereilla on pitkiä työttömyysjaksoja, teatterit kiinnittävät näyttelijöitä vakisopimuksilla todella nihkeästi. 

Minusta hyvän taiteilijan työ on arvokkaampaa kuin huonon duunarin ja päinvastoin. En mittaa työn arvoa rahalla vaan esim. työn jäljellä. 

Viihdetaiteilijoiden tulonmuodostus on aivan erilainen kuin duunarin - kulttuuriväki rinnastuu ennemmin vaikka urheilijoihin. Pieni kapea kärki leipoo satumaista hilloa ja 99% porukasta tekee joko pientä kituliksaa tai suoraan tappiota.

Duunareilla on helpompaa, kun kaikki saa säällisen liksat. Siitä on huiput ja pohjat leikattu veks. Jos duunari haluaa paremmat tulot, hänen on perustettava oma firma ja otettava riski pärjäämisen kanssa.

Esimerkiksi musiikilla on voimakas vaikutus ihmisiin. Moni voi löytää lohtua sanoituksista, ja moni itsemurha voi jäädä musiikin takia vain ajatukseksi. Täälöin muusikko on ansainnut joka senttinsä.

No, mulla on näyttelijäystäviä; töissä kaks kertaa päivässä, kuus päivää viikossa, vuositulot varmaan jotain 30.000. Monelle duunarille maksetaan enemmän. vähemmästä työstä. Jos joku on hetken huipulla ja tienaa hyvin niin silti moninkertainen määrä ihmisiä tekee työtä paljon ja ihan toimeentulon rajamailla. Luovilla aloilla usein on myös työttömyysjaksoja. Ja tärkeydestä; ilman näyttelijöitä tai laulajia musiikki, elokuvat, tv-sarjat, kaikki mitä sinäkin tod. näk kulutat olisi tositv-tuotantoa, karaokea ja kotivideoita. Saattais jäädä aika paljon itsestäänselviä kokemuksia kokematta. Onko se sitten tärkeää, en tiedä.

ei se näyttelijä näyttelis eikä laulaja paljon laulelis ilman duunaria joka tekee ne lavat ja lavasteet tai asentaa mikrofonit :)

jotkut näyttelijät elää ihan kädestä suuhun, toiset tienaa "hitokseen" ihan niinkuin duunaritkin.

en yleensä jaksa realityjä mutta tykästyin kun tositeeveetä tulee nyttemmin esim roudareista jne..ne noubadit jotka on siellä sen tähden takana ja tekee ihan yhtä kovaa duunia kuin se superstarakin ja mahdollistaa sen superstaran starailun!

kun sulla on vessanputki tukossa tai roskapönttö tursuaa täynnä ja houkuttelee rottia, kumman kutsut paikalle, näyttelijän vai duunarin? :D ehkä se koomikko saisi unohtamaan murheet ja rotat, että mikäs siinä!

Täällä onkin jo oleellinen sanottu. Enimmäkseen taidealojen ihmiset tekevät töitään pienillä, jopa hyvin pienillä palkoilla. Me näyttelijät esimerkiksi tienaamme teatterissa aika vaatimattomasti ja jossain Maikkarin sarjassa paremmin, koska Maikkarilla nyt vaan liikuu rahaa (mainoseuroja) enemmän kuin teatterissa. Toinen juttu on sitten se, että  vaikka tekisit suht isonkin roolin jossain tv-sarjassa, ei niitä hyväpalkkaisia kuvauspäiviä ole välttämättä kovin paljoa. Jollain pitää elää myös koko loppuvuosi.   

Joten rahan takia ei todellakaan kannata tähdätä taidealalle. (Ja tuskinpa pääseekään, jos raha on ainoa motiivi.) On hyvin epätodennäköistä, että onnistuu pääsemään parhaiten palkattujen asemaan. 

Putkimiehet ja siivoojat tekevät tärkeää työtä. Minulle ja monille muille myös taide (miksei viihdekin) on hyvin tärkeä asia, jota ilman maailma olisi tosi ankea paikka. Monia muita ammattikuntia ilman kokisin pärjääväni ihan mainosti.  Tärkeysjärjestykseen en kuitenkaan ryhdy ammatteja laittamaan. 

Terveisin näyttelijä, joka miettii miten pärjäilee kun keikkapalkka ei tullutkaan vielä toissapäivänä vaikka sen piti...

Täällä onkin jo oleellinen sanottu. Enimmäkseen taidealojen ihmiset tekevät töitään pienillä, jopa hyvin pienillä palkoilla. Me näyttelijät esimerkiksi tienaamme teatterissa aika vaatimattomasti ja jossain Maikkarin sarjassa paremmin, koska Maikkarilla nyt vaan liikuu rahaa (mainoseuroja) enemmän kuin teatterissa. Toinen juttu on sitten se, että  vaikka tekisit suht isonkin roolin jossain tv-sarjassa, ei niitä hyväpalkkaisia kuvauspäiviä ole välttämättä kovin paljoa. Jollain pitää elää myös koko loppuvuosi.   

Joten rahan takia ei todellakaan kannata tähdätä taidealalle. (Ja tuskinpa pääseekään, jos raha on ainoa motiivi.) On hyvin epätodennäköistä, että onnistuu pääsemään parhaiten palkattujen asemaan. 

Putkimiehet ja siivoojat tekevät tärkeää työtä. Minulle ja monille muille myös taide (miksei viihdekin) on hyvin tärkeä asia, jota ilman maailma olisi tosi ankea paikka. Monia muita ammattikuntia ilman kokisin pärjääväni ihan mainosti.  Tärkeysjärjestykseen en kuitenkaan ryhdy ammatteja laittamaan. 

Terveisin näyttelijä, joka miettii miten pärjäilee kun keikkapalkka ei tullutkaan vielä toissapäivänä vaikka sen piti...

Kyllä duunarit tienaa huomattavasti paremmin ja tasaisemmin kuin me taiteilijat. Voisin olla tuo nro:17 ystävä, sillä noin elämäni menee.

Muistakaa myös, että joku voi saada leffasta jonakin vuonna hyvin ja päästä verolistoissa korkeale. Suomessa on vaan niin vähän tuotantoja, että sitten voi olla muutama työttömyysvuosikin välissä.

Se, että on pinnalla nyt, ei tarkoita sitä, että olisit sitä kolmen vuoden päästä.

Mutta mikä on tärkeämpää? Siihen minulla ei ole vastausta, sillä pidän kaikkea työtä tärkeänä. Jopa niitä kynsienlaittajia, sillä he tuovat iloa joidenkin elämään.