VELA-Nainen! hyväksyisitkö että tapailemallasi miehellä olisi lapsia aikaisemmasta suhteesta?
Olisiko sinulle ok, että joutuisit viettämään aikaa joskus miehen ja hänen lastensa seurassa? Vai etkö edes tapailisi miestä, jolla on lapsia?
Kommentit (123)
Voisin tapailla hetken huvikseen.
Olisi ok, mutta haluaisinkin suhteen, jossa ei asuta yhdessä. En siis alkaisi äitipuoleksi ja seurustelisin miehen kanssa vain lapsivapaina aikoina. Voisi olla hyväkin, että miehellä on muutakin elämää. Kaipaan itse paljon yksinoloa.
En mutta jos minulla olisi lapsia ja mies ei hyväksyisi niitä olisi mies sovinistisika.
Periaatteessa voisin olla parisuhteessa. Jos olisi ihana ihminen ja lapset ei ihan pikku hirviöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksyisi, jos olisin halunnut elää edes osittaista lapsiperhe-elämää, olisin tehnyt omat.
Niin, koska kaikki jotka haluavat lapsia, myös saavat niitä?
Ok, jo kaksi alapeukuttajaa tuolle kommentille ovat sitä mieltä, että jokainen saa biologisia lapsia heti halutessaan.
Vela-naiset ei oikeastaan ole naisia vaan jotain sekaisin olevia friikkeejä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksyisi, jos olisin halunnut elää edes osittaista lapsiperhe-elämää, olisin tehnyt omat.
Niin, koska kaikki jotka haluavat lapsia, myös saavat niitä?
Ok, jo kaksi alapeukuttajaa tuolle kommentille ovat sitä mieltä, että jokainen saa biologisia lapsia heti halutessaan.
Alapeukutin, koska aasinsiltasi oli suoraan sanottuna idioottimainen.
Ei kiinnosta "käytetyt" miehet.
Haluan olla kumppanin kanssa ihan kaksin, ei kenenkään lapsia siihen sekaan.
Lisäksi kun olen itse lapsena elänyt "kahden kodin" kuviossa, ei ole kyllä yhtään halua ryhtyä mihinkään sellaiseen enää aikuisena.
Kyllä, minusta lapset ovat ihan kivoja, kunhan ne eivät ole omia, enkä ole niistä päävastuussa. Jos mies olisi yksinhuoltaja ja lapset koko ajan hänellä, voisi asia olla eri. Mutta esim. viikko-viikko -systeemillä ei häiritsisi.
Vierailija kirjoitti:
Vela-naiset ei oikeastaan ole naisia vaan jotain sekaisin olevia friikkeejä
Ja isäksi haluamattomat ”miehet” eivät ole miehiä ollenkaan, vaan myöskin friikkejä. ”:)”
En haluaisi arjestani lapsikeskeistä joten eihän tuo pidemmällä tähtämellä ainakaan onnistu. Minusta yhteenmuutto kun voisi jossain vaiheessa olla ihan ajankohtaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En hyväksyisi, jos olisin halunnut elää edes osittaista lapsiperhe-elämää, olisin tehnyt omat.
Niin, koska kaikki jotka haluavat lapsia, myös saavat niitä?
Niin, no en ole halunnut lapsia, joten en voi tietää olisinko saanut niitä jos olisin halunnut niitä. Mutta tällähän ei ole mitään väliä, onneksi olen kuitenkin saanut valita.
En tapailisi naista, jolla on lapsia. Mammakehot eivät kiihota, ja äitiys yleensäkin on hyvin epäviehättävä piirre naisessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta "käytetyt" miehet.
Haluan olla kumppanin kanssa ihan kaksin, ei kenenkään lapsia siihen sekaan.Lisäksi kun olen itse lapsena elänyt "kahden kodin" kuviossa, ei ole kyllä yhtään halua ryhtyä mihinkään sellaiseen enää aikuisena.
Minulle ei taas lapsettomana ja itsenäisenä miehenä kelpaisikaan mikään muu kuin "kahden kodin kuvio". En luopuisi omasta asunnostani.
Miehen lapset huomaisivat nopeasti, että en pidä lapsista.
Kärsivällisyyteni ei riitä lasten kanssa eikä ehkä miehenkään. Kotini on linnani, enkä kestä, jos joku sotkee järjestyksen, sotkee keittiön tai kylpyhuoneen.
Lapseton mies, joka asuu omassa asunnossaan olisi paras.
Hyväksyin, sillä mies sopii muutoin täydellisesti itselleni. En vain aio muuttaa yhteen ihan hetkeen ainakaan.
Ei missään tapauksessa. Elämässäni ei ole lainkaan lapsia, ja se on ihan tarkoituksella.
En. Tai ehkä jos ne lapset asuisivat jo omillaan.
Hmm, todennäköisesti en. Pyrin järjestämään elämästäni niin lapsivapaata, etten ole tavannut edes kavereiden lapsia. Edes vauva-aikana en ole käynyt katsomassa kavereiden jälkikasvua.