Alotin masennuslääke sertralin . 3 viikkoa syönyt ja tuli olo että voisin tappaa itseni
3 viikkoa syönyt sertralin ja tuli olo että voisin ajaa ovesta läpi. Eihän lääke tälläistä voi tehdä. Voisin riehua ja huutaa
Kommentit (43)
Asiasta pitäisi varmaan puhua lääkärin kanssa että josko toista lääkettä kokeiltais
Ota yhteyttä lääkäriin. Tosi usein masennuslääkkeiden sivuvaikutuksena voi olla kohonnut riski itsemurhaan. Mä syön Medikinetiä ADHD:een ja kun annostus kasvoi liian suureksi, musta tuli supermasentunut ja heittelin kaikkea tavaraa kotona. Mulle tulee välillä masennuskausia muutenkin, mutta en yleensä heittele tavaroita eikä masennus ole ollut niin voimakasta. Katsoin sitä neljä päivää ja sitten itse laskin annostusta edelliselle tasolle, kun mulla oli puhelinaika varattu lääkärille parin päivän päähän siitä. Mieliala parantui samantien, kun annostus laski.
Uuden lääkkeen aloittaessa voi tulla kohonnut ahdistuneisuus ja masennus, kun aivot yrittävät totuttautua lääkkeeseen. Pitäisi mennä joissakin viikoissa ohi. Jos kuitenkin kulunut jo 3 viikkoa eikä olo yhtään kohene, niin juttelisin lääkärin kanssa. Sivuhuomiona: syvässä masennuksessa voi olla hankala huomata pientäkään olon kohenemista, joten voi olla että siksi paranemisprosessi tulee "viivästyneenä".
Kyllä lääkkeen sivuoireena voi tuolla tuollaistakin. Se on kyllä kamalaa. Ota yhteys lääkäriin (joo, helpommin sanottu kuin tehty! mutta toivottavasti sinulla on toimiva hoitokontakti) ja pyydä vaihtamaan lääke toiseen.
Masennuslääkkeen idea on viedä tunteet. Tyypistä kiinni, mitä se tarkoittaa.
Mulle tuli masennuslääkkeistä sellainen olo, että muilla ihmisillä ei ole mitään arvoa/väliä. Onneksi tajusin ajoissa lopettaa lääkityksen. Lääkäri olisi vain nostanut annosta...
Lopeta hyvä ihminen se lääke... Mutta HYVIN hitaasti. Eli vähennät pienen murun per viikko. Tai mikä tuntuu sopivalta.
Monilla masennuslääkkeillä on kohonnut itsemurhariski. En kyllä itse uskaltaisi käyttää, ellei olisi ihan pakko. Eli kaikki muut keinot kokeiltu ja olisin sittenkin vakavasti masentunut vuodepotilas. Itse sain avun keskivaikeaan masennukseen kun tein täydellisen elämäntaparemontin. Olihan se vaikeaa, mutta onneksi apu tuli. Suolistolla on usein ratkaiseva merkitys koko terveydelle, siitä kannattaisi aloittaa. Ja joo, tiedän, että voi olla ollut kamalia kokemuksia elämässä, jotka masentaa.
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeen idea on viedä tunteet. Tyypistä kiinni, mitä se tarkoittaa.
Mulle tuli masennuslääkkeistä sellainen olo, että muilla ihmisillä ei ole mitään arvoa/väliä. Onneksi tajusin ajoissa lopettaa lääkityksen. Lääkäri olisi vain nostanut annosta...
Mulle tuli tuollainen olo Optipar-lääkkeestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeen idea on viedä tunteet. Tyypistä kiinni, mitä se tarkoittaa.
Mulle tuli masennuslääkkeistä sellainen olo, että muilla ihmisillä ei ole mitään arvoa/väliä. Onneksi tajusin ajoissa lopettaa lääkityksen. Lääkäri olisi vain nostanut annosta...
Mulle tuli tuollainen olo Optipar-lääkkeestä.
Mulle tuli siis Sepramista tuo. Cipralex taas aiheutti jäsenten tunnottomuutta, halvauskohtauksia ja voimakkaita näköhäiriöitä.
#8
Ota yhteyttä lääkäriisi. On mahdollista, että kyse on vaiheesta, joka menee ohi. Tai sitten lääke pitää vaihtaa. Minulle vaihdettiin aikoinaan jonkun perinteisemmän lääkkeen tilalle Cymbalta ja olin valmis tappamaan jonkun muun. Pelkäsin, että oikeasti tuuppaan jonkun metron alle tai käyn kimppuun ihan silmittömän raivon vallassa. En ikinä enää suostuisi syömään Cymbaltaa, jos joutuisin aloittamaan lääkityksen.
Lääkäri ei suostunut tekemään ilmoitusta kokemistani sivuvaikutuksista, vaan mitätöi ne sillä, että "sinulla oli varmaan vain tavallista suurempi stressi". Enkä siinä jamassa jaksanut taistella vastaan. Ei siis ihme, että haittavaikutuksia vähätellään.
Vierailija kirjoitti:
Vienyt myös tunteet täysin
Niin, täysin tunteettomia raivokohtauksia....
Sukulaispoika tappoi itsensä masennuslääkkeet saatuaan. Masennus on siitä kiva, että lamaantuminen suojaa ihmistä ja estää toteuttamasta kaikenlaisia aggressiivisia impulsseja. Vaikkei se kivalta tunnu, sillä on kuitenkin tehtävä.
Se kuuluu tuohon alkuvaiheeseen. Menee ohi. Älä tee mitään itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Voi se tehdä. Yritä ottaa ihan rauhassa vaan 🙂
Ihan älyttömän huono ohje. Vaikka ap:lla vielä on rationaalista ajattelua ja itsehillintää, niin ne voi pian olla mennyttä. Parasta hakeutua heti psykiatriseen päivystykseen puhumaan noista itsetuhoajatuksista.
Hyviä rehellisiä kommentteja masennuslääkkeistä. Toiset tappavat itsensä, toisista tulee välinpitämättömiä muita kohtaan.
Ripaus ihmisyyttä kuitenkin jäänyt palstan käyttäjille, eli tunnistetaan olotila eikä ryhdytä toimenpiteisiin.
Kuuluisia kotimaisia masennuslääkkeiden tapauksia ovat Kauhajoen sekä Jokelan kouluammunnat (Pekkis ja Mattis)
Kyllähän mömmöjä käytätte. Eikö olis hyvä tuntee tunteet tunteina ja purkaa ne johonkin toimintaan, joka ei vahingoita ketään?
Sivuvaikutukset tuntuvat varmasti voimakkailta, jos alunperin lääkitykselle ei oikeastaan ollutkaan tarvetta.
Tätä ei ole varmaan tutkittu, mutta voisin sanoa miltei 100%:n varmuudella, ettö henkilöt, joilla on diagnosoitu syöpä, kestävät psyykkisesti paremmin kemoterapiaan liittyviä oireita, kuin ne, joilla ei ole syöpää.
Voi se tehdä. Yritä ottaa ihan rauhassa vaan 🙂