Lue keskustelun säännöt.
Alotin masennuslääke sertralin . 3 viikkoa syönyt ja tuli olo että voisin tappaa itseni
16.10.2020 |
3 viikkoa syönyt sertralin ja tuli olo että voisin ajaa ovesta läpi. Eihän lääke tälläistä voi tehdä. Voisin riehua ja huutaa
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Sukulaispoika tappoi itsensä masennuslääkkeet saatuaan. Masennus on siitä kiva, että lamaantuminen suojaa ihmistä ja estää toteuttamasta kaikenlaisia aggressiivisia impulsseja. Vaikkei se kivalta tunnu, sillä on kuitenkin tehtävä.
Vielä useampi masentunut on tappanut itsensä ennen kuin hakeutui hoitoon ja mahdollisesti lääkitykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteyttä lääkäriisi. On mahdollista, että kyse on vaiheesta, joka menee ohi. Tai sitten lääke pitää vaihtaa. Minulle vaihdettiin aikoinaan jonkun perinteisemmän lääkkeen tilalle Cymbalta ja olin valmis tappamaan jonkun muun. Pelkäsin, että oikeasti tuuppaan jonkun metron alle tai käyn kimppuun ihan silmittömän raivon vallassa. En ikinä enää suostuisi syömään Cymbaltaa, jos joutuisin aloittamaan lääkityksen.
Lääkäri ei suostunut tekemään ilmoitusta kokemistani sivuvaikutuksista, vaan mitätöi ne sillä, että "sinulla oli varmaan vain tavallista suurempi stressi". Enkä siinä jamassa jaksanut taistella vastaan. Ei siis ihme, että haittavaikutuksia vähätellään.
Sama kokemus; lääkäri ei edes uskonut, että tietty sivuvaikutus voi tulla lääkkeestä, koska "sitä ei mainita oireluettelossa". Miksi sitten käsketään ilmoittaa lääkärille sivuvaikutuksesta, jos niitä ei voi olla koska niitä ei ole ilmoitettu?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän mömmöjä käytätte. Eikö olis hyvä tuntee tunteet tunteina ja purkaa ne johonkin toimintaan, joka ei vahingoita ketään?
Tarkoitatko että psykiatrian erikoislääkäri ei erota tervettä sairaasta? Mitäs sellaisella lääkärillä sitten tekee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaispoika tappoi itsensä masennuslääkkeet saatuaan. Masennus on siitä kiva, että lamaantuminen suojaa ihmistä ja estää toteuttamasta kaikenlaisia aggressiivisia impulsseja. Vaikkei se kivalta tunnu, sillä on kuitenkin tehtävä.
Masennuslääkkeet lisäävät itsemurhariskiä ihan mieleltään terveillä koehenkilöillä 1.8x kertaisesti. Onko heilläkin jokuäkillinen energiabuusti, joka saa heidät ajattelemaan kuolemaa?
Mikä järki on antaa masennuslääkettä terveelle? Ei ne mitään vitamiineja ole.
Kannattaa kyllä todella pitkään miettiä mitä lääkkeitä syö ja voisiko olla kokonaan ilman niitä. Itse söin montaa erilaista mielialalääkettä (joitain lääkkeitä käytettään myös mm. psykoosin hoidossa), ja oloni oli pska ja meni vaan huonompaan suuntaan. Lääkkeitä vaihdettiin ja annoksia nostettiin. Lopetin lääkkeiden käytön itse ja tästä aikaa 6-7 vuotta enkä ole enää kertaakaan syönyt mitään mielialalääkkeitä ja voin hyvin. En kuitenkaan suosittele lääkkeiden lopettamista itse oma-aloitteisesti ja voi olla, että joillekin lääkkeet sopivat. Itselleni ei sopinut mikään niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota yhteyttä lääkäriisi. On mahdollista, että kyse on vaiheesta, joka menee ohi. Tai sitten lääke pitää vaihtaa. Minulle vaihdettiin aikoinaan jonkun perinteisemmän lääkkeen tilalle Cymbalta ja olin valmis tappamaan jonkun muun. Pelkäsin, että oikeasti tuuppaan jonkun metron alle tai käyn kimppuun ihan silmittömän raivon vallassa. En ikinä enää suostuisi syömään Cymbaltaa, jos joutuisin aloittamaan lääkityksen.
Lääkäri ei suostunut tekemään ilmoitusta kokemistani sivuvaikutuksista, vaan mitätöi ne sillä, että "sinulla oli varmaan vain tavallista suurempi stressi". Enkä siinä jamassa jaksanut taistella vastaan. Ei siis ihme, että haittavaikutuksia vähätellään.
Minusta tuli myös Cymbaltan käytön yhteydessä raivohullu. Psykiatri totesi että puretaan lääkitys. Taitaa tulla näiden lääkkeiden määräämisestä aika kovat sponssit, eikä negatiivisista oireista informoida. Psykiatrit ovat pahimpia lääkefirmojen hu@ria.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä rehellisiä kommentteja masennuslääkkeistä. Toiset tappavat itsensä, toisista tulee välinpitämättömiä muita kohtaan.
Ripaus ihmisyyttä kuitenkin jäänyt palstan käyttäjille, eli tunnistetaan olotila eikä ryhdytä toimenpiteisiin.
Kuuluisia kotimaisia masennuslääkkeiden tapauksia ovat Kauhajoen sekä Jokelan kouluammunnat (Pekkis ja Mattis)
Samaa logiikkaa noudattaen, tulipalon aiheuttamat materiaaliset vahingot kasvavat aina sen suhteessa, mitä enemmän tulipalopaikalle on lähetetty sammutuskalustoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän mömmöjä käytätte. Eikö olis hyvä tuntee tunteet tunteina ja purkaa ne johonkin toimintaan, joka ei vahingoita ketään?
Tarkoitatko että psykiatrian erikoislääkäri ei erota tervettä sairaasta? Mitäs sellaisella lääkärillä sitten tekee?
Psykiatria jo ihan itsessään on hyvinkin”arvaustiedettä”. Pitäisi siirtää neurologian alle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän mömmöjä käytätte. Eikö olis hyvä tuntee tunteet tunteina ja purkaa ne johonkin toimintaan, joka ei vahingoita ketään?
Sinulle kliininen depressio = tunne? Minä sairastuin masennukseen vaiheessa, jossa elämäni oli oikein hyvää ja olin onnellinen. Oli hyvä työ, ihana terve lapsi, miesystävä, kaunis koti, kaikki hyvin. Mutta välittäjäaineet aivoissani sekosivat. Ensimmäisenä alkoi huimaus. Sitten kivut, näköhäiriöt, kuulohäiriöt, hikoilukohtaukset, ahdistuskohtaukset. Meni kolme vuotta ennen kuin diagnosoitiin masennukseksi - siinä vaiheessa olin jo niin väsynyt siihen, että ulkona liikkuminen oli stressaavaa jatkuvan huimauksen ja tasapainovaikeuksien vuoksi ja rintakivut pelottivat ja ahdistivat, että lääkärikin alkoi epäillä masennusta. Masennuslääkkeillä somaattiset oireet poistuivat parissa kuukaudessa. Niiden alasajaminen veikin sitten muutaman vuoden.
Olisi hyvä ymmärtää, että masennus ei ole tunne. Se on aivojen välittäjäaineiden häiriö. Siihen liittyy usein tunteita, mutta tunteita voi hoitaa myös terapialla ja muulla vuorovaikutuksella, välittäjäaineiden häiriötä ei. Moniin muihinkin sairauksiin liittyy samankaltaisia oireita kuin masennukseen, esim. kilpirauhasen vajaatoimintaan, silti kukaan ei kehota purkamaan kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia tunteitaan toimintaan. Vain masennuksessa kuulee noin älyttömiä ehdotuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä söin sertralinia kolme vuotta sitten 2 kk ajan. itkin joka päivä pahimmillaan kuusi kertaa ja nyt 3 v myöhemmin en edelleenkään saa orgasmia. hirvein lääke ikinä. good luck.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän mömmöjä käytätte. Eikö olis hyvä tuntee tunteet tunteina ja purkaa ne johonkin toimintaan, joka ei vahingoita ketään?
Tarkoitatko että psykiatrian erikoislääkäri ei erota tervettä sairaasta? Mitäs sellaisella lääkärillä sitten tekee?
Psykiatria jo ihan itsessään on hyvinkin”arvaustiedettä”. Pitäisi siirtää neurologian alle.
No käyppä siirtämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän mömmöjä käytätte. Eikö olis hyvä tuntee tunteet tunteina ja purkaa ne johonkin toimintaan, joka ei vahingoita ketään?
Tarkoitatko että psykiatrian erikoislääkäri ei erota tervettä sairaasta? Mitäs sellaisella lääkärillä sitten tekee?
Psykiatria jo ihan itsessään on hyvinkin”arvaustiedettä”. Pitäisi siirtää neurologian alle.
Herra on hyvä ja siirtää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukulaispoika tappoi itsensä masennuslääkkeet saatuaan. Masennus on siitä kiva, että lamaantuminen suojaa ihmistä ja estää toteuttamasta kaikenlaisia aggressiivisia impulsseja. Vaikkei se kivalta tunnu, sillä on kuitenkin tehtävä.
Masennuslääkkeet lisäävät itsemurhariskiä ihan mieleltään terveillä koehenkilöillä 1.8x kertaisesti. Onko heilläkin jokuäkillinen energiabuusti, joka saa heidät ajattelemaan kuolemaa?
Itse olen kokenut tuon fiiliksen hetkittäin lääkkeiden käytön aikana. Se tuntui sellaiselta että mieli oli niin latistunut tunteiden osalta että kaikki tuntui merkityksettömältä ja alkoi jo tulla ajatuksia ettei haittaa vaikka kuolisi jne. Näitä fiiliksiä tuli ja meni muttei mitenkään supervoimakkaana ja tiedostin että tämä johtuu kyllä lääkkeestä, koska ei normaalisti tuollaisia ole vaikka kuinka huono fiilis ois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Cipralexia käytin pari kuukautta masennukseen. Ei ollut mitään apua. Teki vaan mieli vetäistä tuntemattomia ihmisiä turpaan. Onneksi vaihdettiin Mirtazapiniin.
Totta kai lääke voi aiheuttaa tuota, se on siinä käyttöohjeessakin mainittu. Etkö ole lukenut sitä?
Ohje pitää AINA lukea. Löytyy netistäkin:
https://laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=5550&i=ORION+PHARMA_SERTRALIN+ORION
"Itsemurha-ajatukset ja masennuksen tai ahdistuneisuushäiriön paheneminen
Jos sinulla on todettu masennus ja/tai ahdistuneisuushäiriö, sinulla saattaa joskus olla ajatuksia vahingoittaa itseäsi tai jopa tehdä itsemurha. Tällaiset ajatukset voivat voimistua masennuslääkitystä aloitettaessa, koska näiden lääkkeiden vaikutuksen alkaminen vie jonkin aikaa, yleensä noin kaksi viikkoa, mutta joskus vieläkin kauemmin.
Saatat olla alttiimpi tällaisille ajatuksille,
jos sinulla on aiemmin ollut ajatuksia, että tekisit itsemurhan tai vahingoittaisit itseäsi
jos olet nuori aikuinen. Kliinisissä tutkimuksissa on todettu, että alle 25-vuotiailla psykiatrisilla aikuispotilailla, jotka saavat masennuslääkettä, on lisääntynyt alttius itsemurhakäyttäytymiseen.
Jos sinulla on ajatuksia, että voisit vahingoittaa itseäsi tai tehdä itsemurhan, ota heti yhteyttä lääkäriin tai mene heti sairaalaan.
Sinun voi olla hyvä kertoa jollekin sukulaiselle tai läheiselle ystävälle, että sairastat masennusta tai ahdistuneisuushäiriötä ja pyytää häntä lukemaan tämä pakkausseloste. Voit pyytää häntä sanomaan, jos hänen mielestään masennuksesi tai ahdistuneisuutesi pahenee tai jos hän on huolissaan käyttäytymisessäsi tapahtuneesta muutoksesta."
Ota yhteyttä lääkäriin, kannattaa vaihtaa lääkitystä. Mun tytär syö sertraliinia ahdistukseen ja hänelle se sopii erittäin hyvin, mutta jokainen on yksilö, ei ole olemassa kaikille sopivaa lääkettä. Vaihtoehtoja on kyllä, ja voi viedä aikaa löytää juuri sinulle sopivin. Tytärkin kokeili ensin kolmea muuta lääkettä, jotka eivät toimineet - hänellä ei tullut itsemurha-ajatuksia, mutta eivät ne lääkkeet auttaneetkaan.
Kaikki kemikaali liikaa saatuna tappaa eli muuttuu myrkyksi.Kun te menette lääkäristä toiseen ja valitatte vaivoja niin jokainen lääkäri riippuen minkä tehtaan edustaja on määrää lääkettä lisää ja lisää ja lisää ja lisää!Ryöstäjät on vapaalla ja ryöstetty syö kemikaaleja noin niinkuin vertauksena. Jos on tehnyt itse jotain lain vastaista pahaa niin sen voi korjata kun tunnustaa tai palauttaa varastettua.Omatunto kevenee ja ahdistus helpottaa.Voit ahneuden voittaa antamalla vaikka omastani,tee leipiä jollekin evääksi tai leivo vaikka.
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeen idea on viedä tunteet. Tyypistä kiinni, mitä se tarkoittaa.
Mulle tuli masennuslääkkeistä sellainen olo, että muilla ihmisillä ei ole mitään arvoa/väliä. Onneksi tajusin ajoissa lopettaa lääkityksen. Lääkäri olisi vain nostanut annosta...
Ei ole sattumaa, että myös kouluampujat ovat olleet näiden masennuslääkkeiden käyttäjiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeen idea on viedä tunteet. Tyypistä kiinni, mitä se tarkoittaa.
Mulle tuli masennuslääkkeistä sellainen olo, että muilla ihmisillä ei ole mitään arvoa/väliä. Onneksi tajusin ajoissa lopettaa lääkityksen. Lääkäri olisi vain nostanut annosta...
Ei ole sattumaa, että myös kouluampujat ovat olleet näiden masennuslääkkeiden käyttäjiä
Niin parantavat lääkkeet monilla toimintakykyä ja latistavat tunteita, helpottaa tällaisten ikävien projektien läpiviemistä, pienellä joukolla myös lisääntyvät viha ja muut negatiiviset tunteet.
Mutta pelkkä lääke tuskin kenestäkään tekee tappajaa.
Minulla tuli myös samanlainen tunne kun olin jonkun aikaa syönyt masennuslääkettä. Säikähdyttihän se mutta meni kyllä sitten ohi.
Masennuslääkkeet lisäävät itsemurhariskiä ihan mieleltään terveillä koehenkilöillä 1.8x kertaisesti. Onko heilläkin jokuäkillinen energiabuusti, joka saa heidät ajattelemaan kuolemaa?
https://www.bmj.com/content/358/bmj.j3697/rr-4