Mies ei ole valmis naimisiin, mutta lapsi saisi tulla
Tunnen, että olen viimein löytänyt oikean rakkauden. Ja miesystäväni tuntee samoin. Hän kihlasi minut vuoden seurustelun jälkeen ja pian aloimme puhua perheenlisäyksestä, vieläpä miehen aloitteesta. MUTTA. Minä olen sillä tavoin vanhanaikainen, että haluaisin olla naimisissa ennen lapsen syntymää. Tämä olisi minulle TODELLA tärkeää. Miesystäväni sanoo ettei ole siihen vielä valmis. Haluaisi, että olisimme seurustelleen noin 5 vuotta ennen naimisiin menoa. Minulla kuitenkin on jo ikää sen verran, että ei ole viisasta lykätä mahd. raskautta niin pitkän ajan päähän.
Miten voi olla valmis kihloihin, joka on avioliittolupaus, ja perheenlisäykseen, mutta ei naimisiin? En ymmärrä. Lapsi jos mikä kuitenkin sitoo meidät yhteen lopuksi ikää.
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroppas yksikin hyvä peruste sille, että naimisiin ylipäätään pitää mennä ? Kun kaiken voi hoitaa myös keskinäisillä testamenteilla ?
Kaikenko?
Kyllä, ainoastaan leskeneläke jää pois, muuten pystyt hoitamaan keskinäisillä testamenteilla. Onko siis tarkoitus vain hyötyä miehen omaisuudesta ? Vai mikä on idea ? -ohis-
"Haluaisi, että olisimme seurustelleen noin 5 vuotta ennen naimisiin menoa."
Siis että teillä olisi yhteinen lapsi, mutta te _seurustelisitte_???
Oikeasti hei, tuollaisen miehen viiteen vuoteen ei todellakaan kannata luottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroppas yksikin hyvä peruste sille, että naimisiin ylipäätään pitää mennä ? Kun kaiken voi hoitaa myös keskinäisillä testamenteilla ?
Kaikenko?
Kyllä, ainoastaan leskeneläke jää pois, muuten pystyt hoitamaan keskinäisillä testamenteilla. Onko siis tarkoitus vain hyötyä miehen omaisuudesta ? Vai mikä on idea ? -ohis-
Aikanaan näitä vaihtoehtoja pohdittiin ja tultiin siihen tulokseen, että on helpompaa mennä naimisiin, kuin alkaa jotain paperia väsäämään lakimiesten kanssa. Halvempaakin oli, kun käytiin vaan kahdestaan maistraatissa.
Nämä tapaukset on niin nähty.. viiden vuoden päästä voi että kun miehesi juuri vaihtoi työpaikkaa, voidaanko katsoa niitä häitä sitten kun ei tarvitse keskittyä niin täysillä uuteen työhön enää.. ja sitten kun mummo kuoli sen jälkeen, nyt ei ole sopiva aika häille..... ja listahan jatkuu..
Mullekin avioliitto ennen lapsia oli pakollinen, mies tiesi sen kyllä. Ymmärrän siis kantasi.. Tosin, aloitettiin seurustelu niin nuorina että ehdittiin olla n. 6v yhdessä ennen häitä, siitä pari vuotta niin syntyi esikoinen, joka nyt päälle viisi, toinen pari vuotta pienempi.
Tsemppiä haasteeseen, hankala tilanne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomauta, että jos lapsen saatte niin sille tulee sitten sinun sukunimi, ei miehen. Ei ole mitään järkeä että äidillä on eri sukunimi kuin lapsella. Kummankin sukunimi voidaan sitten myöhemmin vaihtaa jos ja kun menette naimisiin.
Suhteessa kannattaakin alkaa kiristämään toista. Sillä saa itselleen nopeasti yhden eksän.
Miten niin kiristämään? Osaatko sinä sanoa miksi äidillä pitäisi olla eri sukunimi kuin lapsella? Mielestäni on ihan ok että ei halua mennä naimisiin, mutta ei sitten pidä yrittää noukkia niitä avioliiton etuja kuin jotain rusinoita pullasta. Se että lapsi saa miehen sukunimen liittyy nimenomaan avioliittoon, eikä avoliitossa ole tuollaiseen mitään syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerroppas yksikin hyvä peruste sille, että naimisiin ylipäätään pitää mennä ? Kun kaiken voi hoitaa myös keskinäisillä testamenteilla ?
Kaikenko?
Kyllä, ainoastaan leskeneläke jää pois, muuten pystyt hoitamaan keskinäisillä testamenteilla. Onko siis tarkoitus vain hyötyä miehen omaisuudesta ? Vai mikä on idea ? -ohis-
Mitenkäs testamentilla päätetään perintöveron suuruudesta, entä lesken tai siis "lesken" asumisoikeudesta?
Jos haluat lapsen, kyllä se kannattaa tehdä silloin, kun on vielä hedelmällisessä iässä riippumatta mistään miehen kosimisista. Itse tosin olisin silloin paljon tarkempi taloudellisista asioista. Testamentit on hyvä tehdä, ettet jää ilman perintöä miehen kuollessa. Myöskään asumisoikeutta omistusasuntoon ei ole, jos ette ole olleet naimisissa.
Koska laki katsoo avopuolisoiden taloudet aika lailla erillisiksi, olisin myös tarkempi omista oikeuksistani. Miettikää siis tarkkaan, kumpi jää hoitovapaalle ja miten pitkäksi aikaa ja miten toinen kompensoi ansiomenetyksen, jos vain esim. äiti on kotona lapsen kanssa. Usein käy myös niin, että äiti käyttää rahansa lapsen juokseviin kuluihin ja isä kerryttää samalla omaisuutta. Katso, ettei niin käy.
Jos joudut taipumaan ja haluat silti jatkaa ääliömiehen kanssa ja vielä erehdyt lapsenkin tekemään, niin ehdottomasti lapselle sinun sukunimesi. Muuhun ei ole mitään syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomauta, että jos lapsen saatte niin sille tulee sitten sinun sukunimi, ei miehen. Ei ole mitään järkeä että äidillä on eri sukunimi kuin lapsella. Kummankin sukunimi voidaan sitten myöhemmin vaihtaa jos ja kun menette naimisiin.
Suhteessa kannattaakin alkaa kiristämään toista. Sillä saa itselleen nopeasti yhden eksän.
Miten niin kiristämään? Osaatko sinä sanoa miksi äidillä pitäisi olla eri sukunimi kuin lapsella? Mielestäni on ihan ok että ei halua mennä naimisiin, mutta ei sitten pidä yrittää noukkia niitä avioliiton etuja kuin jotain rusinoita pullasta. Se että lapsi saa miehen sukunimen liittyy nimenomaan avioliittoon, eikä avoliitossa ole tuollaiseen mitään syytä.
Sukunimihullu? Lapsen vanhemmat saavat ihan itse päättää kumman nimi lapselle annetaan sen jälkeen kun lapsi on tunnustettu miehen puolelta omaksi.
Lukekaapa se avioliittolaki niin tajuatte miksi. Löytyy maistraatin sivulta.
Mies on tehnyt vasektomian ja haluaa vaan ns. yrittää lasta oikein kovasti.
Asutte siis erillänne ja aiotte asuakin erillänne, vaikka saisitte lapsen??? Outoa.
Jaa niin sitten oli vielä tämäkin.. yksi niistä asioista siinä listassa miksi en halua olla naisten kanssa missään tekemisissä.
Jos ei halua sun kanssa naimisiin niin miksi sinä haluaisit lapset hänen kanssa
Mikä siinä naimisiin menossa on niin ihmeellistä, että se olisi pakollista?
Avioliiton "edut" katoaa hyvin helposti jos ero tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomauta, että jos lapsen saatte niin sille tulee sitten sinun sukunimi, ei miehen. Ei ole mitään järkeä että äidillä on eri sukunimi kuin lapsella. Kummankin sukunimi voidaan sitten myöhemmin vaihtaa jos ja kun menette naimisiin.
Suhteessa kannattaakin alkaa kiristämään toista. Sillä saa itselleen nopeasti yhden eksän.
Miten niin kiristämään? Osaatko sinä sanoa miksi äidillä pitäisi olla eri sukunimi kuin lapsella? Mielestäni on ihan ok että ei halua mennä naimisiin, mutta ei sitten pidä yrittää noukkia niitä avioliiton etuja kuin jotain rusinoita pullasta. Se että lapsi saa miehen sukunimen liittyy nimenomaan avioliittoon, eikä avoliitossa ole tuollaiseen mitään syytä.
Sukunimihullu? Lapsen vanhemmat saavat ihan itse päättää kumman nimi lapselle annetaan sen jälkeen kun lapsi on tunnustettu miehen puolelta omaksi.
Vanhempia on kaksi, joten mielipiteitäkin voi olla kaksi erilaista. Mitäs luulet, kumman mielipide silloin ratkaisee?
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä naimisiin menossa on niin ihmeellistä, että se olisi pakollista?
Avioliiton "edut" katoaa hyvin helposti jos ero tulee.
Ei kaikki eroa, jolloin eduista saa nauttia myös leskenä. Yleensähän puolisot eivät kuole yhtä aikaa.
ylimääräinen mies kirjoitti:
Jaa niin sitten oli vielä tämäkin.. yksi niistä asioista siinä listassa miksi en halua olla naisten kanssa missään tekemisissä.
Älä huoli, ei sinua kukaan nainen tule väkisin alttarille taluttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä naimisiin menossa on niin ihmeellistä, että se olisi pakollista?
Avioliiton "edut" katoaa hyvin helposti jos ero tulee.
Ei kaikki eroa, jolloin eduista saa nauttia myös leskenä. Yleensähän puolisot eivät kuole yhtä aikaa.
Voihan naimisiin mennä myöhemminkin, jos edelleen kokee tarvetta.
Eipä vaikuttaisi olevan pahakaan menetys...