Missä vaiheessa kertoisitte?
Olen 17-vuotiaan nuoren vanhempi. Missä vaiheessa on sopiva aika kertoa, että en halua olla hänen kanssaan missään tekemisissä sen jälkeen kun hän täyttää 18?
Kommentit (40)
Kannattaa kertoa heti. Oma ukkoni oli tosi vihainen kun panttasin häneltä kuuden vuoden ajan tietoa HIV-positiivisuudestani. Nykyään kerron aina kaikki ikävät asiat heti ja kaunistelematta. Virheistäni olen opikseni ottanut.
Kannattaisko opetella käsittelemään omat tunteet eikä pistää omaa lastaan kärsimään omasta kyvyttömyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et halua olla tekemisissä?
Olen osuuteni hoitanut ja haluan keskittyä omaan elämääni.
18-vuotis synttäreille on ilmeisesti tulossa yllätys.
Vierailija kirjoitti:
18-vuotis synttäreille on ilmeisesti tulossa yllätys.
Tähän juuri kaipaisin neuvoja. Kerronko kun hän täyttää 18 vai olisiko hyvä sanoa jo aiemmin?
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen äiti hylkää lapsen?
Nyt ei ole kyseessä äiti vaan isä. Äiti lähti kun lapsi oli pieni, yksin olen kasvattanut. 18 vuotta on tarpeeksi.
Ei millään pahalla, mut siun kaltaisten ei pitäs tehä lapsia. Noin. En voi sanoo tuota kiltimmin. M25
Miksi pitää tehdä lapsen psyyken loppuelämäksi romuttava teatraalinen julistus? Jos on pakko niin kerrotaan lapselle samalla diagnoosistasi mikä se sitten onkin (narsismi, sosiopatia tms) ja pahoittelet että olet päästäsi yksinkertaisesti niin sairas ettet koe pystyväsi muuhun. Jos diagnoosia taas ei ole, toivottavasti hakeudut pikimmiten hoitoon, mielellään ennen kuin tuhoat viattoman ihmisen elämän.
Olet vastuussa lapsesta niin kauan kuin hän opiskelee vaikka olisikin täysi-ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen äiti hylkää lapsen?
Miksi oletat apn olevan nainen? Voi olla yhtä hyvin mies.
Voit kertoa sen heti. Kirjoita hänelle KIRJE, jossa perustelet ,miksi et halua olla tekemisissä. Siinä on kaikki mustaa valkoisella. Tällä vältytte molemmat siltä, ettei tarvitse mälvätä jälkikäteen: ”en minä sitä tarkoittanut” tyyliin. Faktat olet kertonut ja sillä mennään. Parempi kerta rytinä, kuin ainainen kitinä.
Siis kyseessä oli vahinkoraskaus. En halunnut lasta mutta lapsen äiti päätti toisin. Kuitenkin äiti lähti kun lapsi oli 2. Olen kasvattanut siitä lähtien lapsen yksin. Nyt hän on 17 ja täyttää kohta 18. Valmistuu ammattiinkin amiksesta. Enkö ole hommani hoitanut ja ansaitse omankin elämän?
Mitä tuota odottelemaan, heti tietenkin!