Lapset 50-50, maksaako toinen vanhemmista elatusmaksuja?

Up

En ymmärrä minäkään miksi eron sattuessa "halutaan viedä tuhkatkin exän pesästä" ja kaikinkeinoin hankaloitetaan jo valmiiksi vaikeaa tilannetta??

Meillä myös mies maksaa exälleen elarit vaikka lapset 50/50 ja exä saa lapsilisät. Exän perustelu oli, että "hän antoi miehelle siistin eron". Eli ei mitään tekemistä asialla lasten elatuksen kanssa, pelkän katkeruuden ja ahneuden takia lypsää elareita. Exä ostaa lapsille vaatteet pääosin (yleensä käytettynä). Me joudumme kuitenkin ostamaan lapsille kaikki meillä tarvittavat harrastusvälineet (polkupyörät, potkulaudat, sukset ym.), sillä niiden kuljettaminen olisi liian hankalaa kahden kodin välillä, kun lasten "vaihto" tapahtuu usein päiväkodin/iltapäiväkerhon kautta. Exä maksaa lasten päivähoito- ja ip-kerhomaksut, mutta eihän niistäkään koostu lähellekään niin suurta summaa mitä mies joutuu hänelle maksamaan. Ja onhan se elatusvelvollisuus exälläkin, työssä käyvä ihminen kyseessä. Ärsyttää, mutta on miehen kanssa nyt sovittu, että kyllä me pärjätään, vaikka hän joutuukin elarit maksamaan. Ei jakseta tapella, kyse on kuitenkin vaan rahasta.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 08:58"]

Meillä myös mies maksaa exälleen elarit vaikka lapset 50/50 ja exä saa lapsilisät. Exän perustelu oli, että "hän antoi miehelle siistin eron". Eli ei mitään tekemistä asialla lasten elatuksen kanssa, pelkän katkeruuden ja ahneuden takia lypsää elareita. Exä ostaa lapsille vaatteet pääosin (yleensä käytettynä). Me joudumme kuitenkin ostamaan lapsille kaikki meillä tarvittavat harrastusvälineet (polkupyörät, potkulaudat, sukset ym.), sillä niiden kuljettaminen olisi liian hankalaa kahden kodin välillä, kun lasten "vaihto" tapahtuu usein päiväkodin/iltapäiväkerhon kautta. Exä maksaa lasten päivähoito- ja ip-kerhomaksut, mutta eihän niistäkään koostu lähellekään niin suurta summaa mitä mies joutuu hänelle maksamaan. Ja onhan se elatusvelvollisuus exälläkin, työssä käyvä ihminen kyseessä. Ärsyttää, mutta on miehen kanssa nyt sovittu, että kyllä me pärjätään, vaikka hän joutuukin elarit maksamaan. Ei jakseta tapella, kyse on kuitenkin vaan rahasta.

[/quote] Nimenomaan, kyse on vaan rahasta ja sen takia mekään ei ihmissuhteita pilata. Tai siis minä en pilaa koska en ala mitään vaatimaankaan ;) AP

Kumpikaan ei maksa mitään toiselle. Lasten harrastukset ja isommat kulut/hankinnat maksetaan puoliksi (tai toinen maksaa toisen ja toinen toisen). Käyttövaatteita, sukkia housuja yms. ostellaan tarpeen mukaan. Kaverisynttäreiden lahjoja vuorotellen. Hyvin toimii.

Meillä ei ole koskaan tehty pojasta tapaamissopimusta. Käytännössä hän on 50-50 minulla ja isällään.

Päätimme eron aikaan melkein 4v. sitten että poika jää kirjoille exän luo ja ex hoitaa paperityöt yms. Neuvolakäynnit jne.

Tämä on toiminut ihan jees.

Mutta. Minä joudun maksamaan elatustukea pojasta exälle vaikka hän on hyvätuloinen ja uusi puoliso myös hyvässä duunissa. Itse olen todella pienituloinen ja yhä yksin (koska haluan olla).

Tuntuu välillä tosi epäreilulle.

Toki ex maksaa esim. vakuutukset yms. mutta minä maksan hyvin pitkälti pojan vaatteet jne. Nyt vähän kaduttaa tämä ratkaisu :/

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:09"]

Kumpikaan ei maksa mitään toiselle. Lasten harrastukset ja isommat kulut/hankinnat maksetaan puoliksi (tai toinen maksaa toisen ja toinen toisen). Käyttövaatteita, sukkia housuja yms. ostellaan tarpeen mukaan. Kaverisynttäreiden lahjoja vuorotellen. Hyvin toimii.

[/quote] Hienoa! Mukava lukea välillä myös näitä onnistumis tarinoita :)  AP

Ap, eikö teille tule koskaan erimielisyyksiä siitä, tarvitseeko lapsi uuden kännykän ja millainen kännykkä ostetaan? Entä tabletin osto, merkkivaatteet, harrastusvälineiden hintaluokka tai esimerkiksi läppärin hankinta, eivätkö nämäkään aiheuta erimielisyyksiä?

Mitäs tästä sanotte: exä maksaa elarit, urheiluvälineet, päällysvaatteet, matkaliput, viikkorahan. Lapset ei tosin koskaan ole hänellä, eivät ole edes käyneet exän uudessa kodissa, joten lähes nollatason hoito on sitten kompensoitu rahallisesti. Ja ihan oma on valintansa.

Me maksamme molemmat "elareita" lapsillemme, koska haluamme sijoittaa niihin aikoihin, kun he ovat aikuisuuden kynnyksellä. Eli lapsilisät, isän+äidin osuus laitetaan lasten tileille.

Nyt kun toinen lapsista täyttää 15-vuotta hän saa tilin käyttöönsä ja harjoitellaan rahan käyttöä, säästämistä ja sijoittamista.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:31"]

Mitäs tästä sanotte: exä maksaa elarit, urheiluvälineet, päällysvaatteet, matkaliput, viikkorahan. Lapset ei tosin koskaan ole hänellä, eivät ole edes käyneet exän uudessa kodissa, joten lähes nollatason hoito on sitten kompensoitu rahallisesti. Ja ihan oma on valintansa.

[/quote]

Noh...se on hän valintansa ja niin se vaan menee, että on juridisesti säädetty, että muualla asuvan ainoa velvollisuus on maksaa. Eikä lapsen kanssa asuvalla vanhemmalla ole mitään oikeutta määritellä millaista se vanhemmuus on.

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:18"]

Ap, eikö teille tule koskaan erimielisyyksiä siitä, tarvitseeko lapsi uuden kännykän ja millainen kännykkä ostetaan? Entä tabletin osto, merkkivaatteet, harrastusvälineiden hintaluokka tai esimerkiksi läppärin hankinta, eivätkö nämäkään aiheuta erimielisyyksiä?

[/quote] Asioista voi aina keskustella eli ei aiheuta erimielisyyksiä. AP

Meillä mies maksaa elarit exän luona asuvasta lapsesta ja exä maksaa toisesta, joka asuu meillä. Toisaalta, kannattaisiko kummankaan ylipäätään maksaa, mutta kun ovat näin sopineet ja homma toimii niin sama kai tuo on...

kumpikaan lapsista ei oikeastaan harrasta enää  mitään, tosin kerran viikossa kuskaan meillä asuvaa lasta yhteen harrastukseen, mutta sekään ei maksa mitään, mitä nyt kulkemiseen menee...

Tämä asumisjärjestely on ollut näin vasta hetken, joten mitään isompia hankintoja ei oo tarvinnu vielä tehdä. Uskoisin että homma menee kuitenkin niin että me ostamme meillä asuvalle kaiken tarpeellisen ja exä taas toiselle...

[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:14"]

Meillä ei ole koskaan tehty pojasta tapaamissopimusta. Käytännössä hän on 50-50 minulla ja isällään.

Päätimme eron aikaan melkein 4v. sitten että poika jää kirjoille exän luo ja ex hoitaa paperityöt yms. Neuvolakäynnit jne.

Tämä on toiminut ihan jees.

Mutta. Minä joudun maksamaan elatustukea pojasta exälle vaikka hän on hyvätuloinen ja uusi puoliso myös hyvässä duunissa. Itse olen todella pienituloinen ja yhä yksin (koska haluan olla).

Tuntuu välillä tosi epäreilulle.

Toki ex maksaa esim. vakuutukset yms. mutta minä maksan hyvin pitkälti pojan vaatteet jne. Nyt vähän kaduttaa tämä ratkaisu :/

[/quote] Olisko ihan mahdoton ajatus lastenvalvojalla tehdä virallinen tapaamissopimus niin sitten menisi virallisesti kaikki oikein? AP

Miehen ex ei maksa elareita meillä kirjoilla olevista lapsistaan. Vuoroviikkosysteemi. Mies saa lapsilisät ja hoitaa lasten hankinnat pääsääntöisesti. Päivähoitomaksut asuinkunnan mukaan, meidän ei tarvitse maksaa niiltä viikoilta kun lapset on täällä, ex maksaa niiltä omilta viikoiltaan.

Meillä ei kumpikaan maksa. lapsilisät menevät tilille, jonne molemmilla on pääsy. Niistä veloitetaan mm. Lapsen harrastukset. Jos raha ei siellä riitä, niin sitten maksetaan loput puoliksi.

isällä on tosin ehkä tonnin verran parempi palkka kuin minulla...

Up!

Mulla muksut 50/50 maksan exälle elarit, harrastus toiminnasta koituvia kuluja vielä puoliksi (leirimaksuja, varuste hankintoja) omat vaatteen meille, kaveri synttärilahjat yms yms.. Ex saa lapsilisät ja on vahvasti sitä mieltä että pääsen oikein kohtuullisilla maksuilla. Välillä vaan tulee se fiilis et kyllä apinaa koijataa ja ihan lasten kustannuksella.. Eikö perkele mikään riitä, varmaan tälläkin hetkellä hykertelee rantatuolissa pallon toisella puolella ja suunnittelee seuraavaa matkaa...

Minä saan lapsilisät ja vastaan lähestulkoon kaikista kuluista. Exällä ei vain taida olla hajuakaan siitä miten paljon kaikkeen menee rahaa, tänäkin talvena olen ostanut monoja, luistimia, toppavaatteita, talvikenkiä, sisävaatteita, kännykät kahdelle lapselle... Sisävaatteet exän pitäisi ostaa lapsille itse omaan kotiinsa, mutta käytännössä lapset vievät minun luotani sinne vaatetta kun siellä on liian pieniä tai rikkinäisiä (jotka exän mielestä ovat vielä ok, mutta minä olen kieltänyt lapsia menemästä rikkinäisissä vaatteissa kouluun, sanoin että heittävät vaikka sitten salaa ne roskiin).

Meillä on muutenkin valitettavasti hyvin erilainen näkemys lasten tarpeista, exän mielestä moni vaate ja harrastusväline kelpaa vielä, minä en halua kaikessa mennä niin että "kelpaa se vielä". Enkä siis halua lapsille Jopoja ja merkkivaatteita, vaan sopivan pyörän tai sukset ja sopivia, ehjiä vaatteita.

Lapsilisistä menee kolmannes eskarilaisen hoitomaksuun, ja tuntuu ettei se jäljellejäävä parisataa ihan riitä kaikkiin muihin kuluihin (vaatteet, harrastusvälineet ja -maksut, kännykkälaskut ym., ruokaa en laske tähän koska sen toki ex maksaa omalla viikollaan). Mutta kulujen jakaminen ei vain tunnu onnistuvan kun exälle kelpaa että vaatteet ovat rikki ja pyörä aivan liian pieni. Mihinkään ylimääräiseen ex ei myöskään lapsia vie (esim. huvipuistot, elokuvat, kylpylässä uiminen, risteilyt - ulkomaanmatkoille ei meilläkään ole varaa tällä hetkellä). Jos haluan että lapset saavat edes jotain vaihtelua arkeen, niin minun pussistani sekin on pois. Argh! Alkoipa ketuttaa entistä enemmän kun tämän kirjoitin!

[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 18:59"]

edellinen siis ap

[/quote]