Lue keskustelun säännöt.
Ujo&ujo-ihastumiset ja hukkaan heitetyt mahdollisuudet...
13.01.2014 |
Tarkoitan sitä, kun kaksi ihastuneena tosi ujoa ihmistä eivät uskalla edetä suhteessa. Kumpikaan ei pyydä toista treffeille tai sellaista. Minulla oli tällainen tilanne! En jaksa selittää yksityiskohtia, mutta oon nuori nainen ja aiemmin tutustuin työpaikalla noin samanikäiseen mieheen, joka naisten kanssa ujo. Erittäin söpö ja kivannäköinen mies, jolla huumorintajua. Kelpaisi varmasti monelle, jos ei olisi niin ujo ja syrjäänvetäytyvä. Itsekin olen miesten kanssa ujo ja tunteista kertominen on hankalaa. Eli asia ei edennyt pitkälle meidän välillä, vaikka molemmat oltiin ihastuneita. Aluksi oli vain hymyilyä ja katseita ja jännittynyttä keskustelua. Lopulta hän aina kosketti ohimennen ja jopa halasi rutistaen tai silitti hiuksiani, kun sanoin hänen mielestään jotain hassua ja söpöä. Se, että edettiin tuohon tilanteeseen, vaati paljon aikaa. Itse en olisi ujoudessani häntä uskaltanut koskettaa. Vapaa-ajalla mietin häntä paljon ja riuduin ihastuksessa. Suorastaan huvittava tilanne, kun kumpikaan ei pyytänyt toista treffeille. Viimeisinä hetkinä näin hänen sellaisista koiranpentumaisista katseistaan samanlaista epätoivoista turhautuneisuutta kuin mitä itse tunsin. Ja sitten aika vaan loppui kesken ja työsuhteeni päättyi.
Nyt ei olla nähty pitkään aikaan, mutta tiedän hänen olevan yhä sinkku, niinkuin minäkin. Täysin saamattomia ollaan. :) En käy baareissa ja muutenkin pienet piirit riittää, siksi en tapaa usein kiinnostavia miehiä. Aika hyvin olen viihtynytkin sinkkuna, mutta kyllä nyt on alkanut vähän kaduttaa, kun tietää hänen olevan vielä sinkku. Kai minun olis pitänyt olla se rohkeampi ja pyytää treffeille, niin olisi ehkä kaksi sinkkua vähemmän tässä maassa. Nyt minulla olisi ensi kesänä mahdollisuus nähdä häntä taas pitkän ajan jälkeen yhden jutun merkeissä. Voihan olla, että siihen mennessä jompikumpi ei ole enää sinkku, mutta tavallaan kiehtoo jo ajatus hänen näkemisestään.
Tällaisille ujoille ihmisille on vain helpottavaa tavata joku rohkeampi osapuoli. Onko nuo luontaisia rooleja ja siksi ujona pitäisi vain toivoa kohdalleen sellaista aloitteellisempaa ja rohkeampaa ihmistä? Ongelma vaan on, että ihastun monesti ujoihin miehiin. :) Onko teillä kokemuksia tällaisista hankaluuksista? Onko suhde edennyt vai menikö yksi mahdollisuus hukkaan?
Kommentit (94)
Täällä myös yksi ujo. Ujojen kombossa ongelma on juuri se, että kun näkee toisen jännittävän, se ruokkii itsellä päällä olevaa jännitystä. Noidankehä on valmis. En ole selvinnyt kunnialla noista tilanteista. En ole aivan uskoani menettänyt ja ajattelen edelleen, että voisin pariutua myös ujon miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 01:41"]Aluksi oli vain hymyilyä ja katseita ja jännittynyttä keskustelua. Lopulta hän aina kosketti ohimennen ja jopa halasi rutistaen tai silitti hiuksiani, kun sanoin hänen mielestään jotain hassua ja söpöä. Se, että edettiin tuohon tilanteeseen, vaati paljon aikaa. Itse en olisi ujoudessani häntä uskaltanut koskettaa.[/Quote]
Tuohan on ujolta jo hyvin rohkea aloite. Mutta et vastannut siihen ja ja mies ei uskaltanut jatkaa.
Olin itse nuorena ujo mies. Minulla oli suuria vaikeuksia ja miehenä olin valitettavasti siinä osassa, että minun oli vain pakotettava itseni aloitteelliseksi, kun ujot miehet ovat nuorten naisten silmissä yleensä naurettavia idiootteja. Iskin erinäisten yritysten jälkeen ujon tytön ja ratkaisin ne ongelmat ainakin 15 vuodeksi.
Jos todella haluat tuota ujoa miestä, niin suosittelen aloitteen tekemistä. Se mies ei välttämättä uskalla sitä tehdä, tai jos reagoit passiivisesti hänen lähentelyynsä, uskoo, ettet halua häntä. Ujoilla pakit ovat arkipäivää ja harvoin he jäävät piirittämään ketään.
Mutta älä luota, että mies jää poikamieheksi. Ujojen miesten pelastus on lopulta se, kun vauvakuume iskee ujoihin naisiin, jotka usein pelkäävät itsevarmojen miesten röyhkeyttä ja riskihakuisuutta. Minun ujot kaverit pariutuivat viimeistään siinä iässä. Ujoja ja muuten arkoja naisia on enemmän kuin sellaisia miehiä, ja monet myöhässä heränneet naiset sanovat, että pian 30 vuoden iän jälkeen ujot miehet, jotka ovat muuten mukavia, fiksuja ja parisuhdekelpoisia, on aika pitkälle viety markkinoilta ja yleensä lopullisesti.
Sinulla voi olla pelissä elämänkumppani, joten ota nyt hyvä nainen pieni riski ja tee se aloite. Eivät pakit tapa, vaikka kirvelevätkin. Ja muista, että ujo ei välttämättä ymmärrä tai uskalla tulkita kovin hienovaraista vihjettä aloiteeksi, joten tee sitten suorempi aloite, etkä jätä hommaa taas roikkumaan.
Teidän ihanien romantikkojen kannattaa myös muistaa, että pelissä pyörii myös aika paljon ujoja teeskenteleviä miehiä, jotka vedättävät naisia tekemään aloitteita ihan vaan testatakseen omaa viehätysvoimaansa/saadakseen valtaa/aiheuttaakseen pahaa mieltä ja traumoja/kostaakseen omia vastaavia kokemuksiaan. Eli tällaiselta "ujolta" saattaa myös saada julmat ja kylmät pakit, jonka jälkeen hän taas intoutuu piirittämään sinua kun on varma kiinnostyksestasi.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 00:57"]
Täytyy sanoa että säälittää erittäin ujot miehet. Miehiltä yhä odotetaan nykypäivänä että he ovat aloitteentekijöitä suhteissa, se on valitettava tosiasia. Mies joka ei kykene tekemään mitään alotteita naisten suhteen on tuomittu jäämään yksin. Ellei sitten joku rohkea nainen tule ja kaappaa mukaansa, mutta kuinka todennäköistä se on?
[/quote]
Se, kenellä on enemmän testosteronia, aloitteenteon, riskinoton ja ryhtymisen hormonia, ottaa yleensä ensimmäiset askeleet. Aika loogista.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 05:45"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 05:14"]
Vaikkapa sellainen kurssi, jossa ei välittömästi oleteta miehen tekevän ihan kaikkea työtä parisuhteen syntymiseksi. "Naamani ei ole norsunvitulla" voisi olla ensimmäisen kurssin nimi.
[/quote]
Tuskin kukaan mies haluaa, että nainen iskee hänet. Tulee pakostakin vähän epämiehekäs olo sellaiselle miehelle. Lapsilleko sitten kerrotaan, että äiskä toi isukille kukkia ja konvehteja ja pyysi teatteriin.
[/quote]
Joo, mäkin kuolisin häpeästä ja lapset myös, jos tietäisivät, että me tavattiin iskän kanssa niin, että mä pyysin sen oluelle. Mikä häpeä, onneksi suku, naapurit eivätkä työkaverit tiedä, eihän tässä haluaisi enää elää sellaisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:02"]
Teidän ihanien romantikkojen kannattaa myös muistaa, että pelissä pyörii myös aika paljon ujoja teeskenteleviä miehiä, jotka vedättävät naisia tekemään aloitteita ihan vaan testatakseen omaa viehätysvoimaansa/saadakseen valtaa/aiheuttaakseen pahaa mieltä ja traumoja/kostaakseen omia vastaavia kokemuksiaan. Eli tällaiselta "ujolta" saattaa myös saada julmat ja kylmät pakit, jonka jälkeen hän taas intoutuu piirittämään sinua kun on varma kiinnostyksestasi.
[/quote]
Jaha. Oletko peräti tavannut tämän ihmistyypin edustajan vai keksitkö sen just äsken?
Olen kyllä, kaksikin kertaa työpaikalla. Tilanne voi mennä aika rumaksi työpaikkakiusaamistyyppiseksi toiminnaksi. Olen itse varmaan jollakin tavoin "läheisriippuvainen" ja naiivi sekä itsekin ujo, kun olen uskonut näitä tyyppejä ja heidän "ujouttaan" ja sitten tehnyt sen aloitteen vaikka pelottikin. No, ei olisi todellakaan kannattanut.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:15"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:02"]
Teidän ihanien romantikkojen kannattaa myös muistaa, että pelissä pyörii myös aika paljon ujoja teeskenteleviä miehiä, jotka vedättävät naisia tekemään aloitteita ihan vaan testatakseen omaa viehätysvoimaansa/saadakseen valtaa/aiheuttaakseen pahaa mieltä ja traumoja/kostaakseen omia vastaavia kokemuksiaan. Eli tällaiselta "ujolta" saattaa myös saada julmat ja kylmät pakit, jonka jälkeen hän taas intoutuu piirittämään sinua kun on varma kiinnostyksestasi.
[/quote]
Jaha. Oletko peräti tavannut tämän ihmistyypin edustajan vai keksitkö sen just äsken?
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hemmetti. Tätä ketjua lukiessani alan olla yhä varmempi siitä, että yksi mies, johon olen ollut hyvin ihastunut, onkin ujo. Ja tällä välillä olen itse mennyt toiseen suhteeseen ja perustanut perheen. Oikeasti tää on niin julmaa :'(
Se oli juuri sellainen suhde, johon jos kysyisin neuvoa tältä palstalta, niin kaikki vastaisivat, että mies ei ole kiinnostunut. Kuitenkin itse tunsin koko ajan toisin, mutta olen itsekin hyvinarka ja ujo mitä miehiin tulee, niin mähän sitten tulkitsin asian niin, ettei sitä kiinnosta.
Aloittajalle sanoisin sellaisen vinkin, jonka itse olen oppinut. Romanttisessa mielessähän aina ajatellaan, että miehen olisi tehtävä aloitteita ja nainen voi olettaa, ettei mies ole kiinnostunut, jos hän ei tee aloitteita, eikä naisen silloin pidä nolata itseään (mikä on ihan tyhmä ajattelutapa). Minäkin jätin enemmän tekemättä tämän ajatuksen takia (tein kyllä asioita, mutta se ei riittänyt, hyvin sitkeän ujo mies kyseessä). Tapasimme uudestaan 9 vuoden päästä ja mies on edelleen sinkku.
Minua ainakin auttoi, kun tajusin, että jos olisin uudestaan tuossa tilanteessa voisiko se olla niin, että minut on tuotu tämän miehen elämään jostain hyvästä syystä, minä voisin olla hänelle se, joka kiskoo ja pelastaa ulos yksinäisyydestä. Eli siinä on minulle hyvä syy ja lupa ottaa ensimmäisiä askeleita uudestaan ja uudestaan, jos vain en tule torjutuksi.
Aiemmin olin tuon stereotypian sokaisema. Ja odotin prinssiä.
"Olen kyllä, kaksikin kertaa työpaikalla. Tilanne voi mennä aika rumaksi työpaikkakiusaamistyyppiseksi toiminnaksi. Olen itse varmaan jollakin tavoin "läheisriippuvainen" ja naiivi sekä itsekin ujo, kun olen uskonut näitä tyyppejä ja heidän "ujouttaan" ja sitten tehnyt sen aloitteen vaikka pelottikin. No, ei olisi todellakaan kannattanut."
Mäkin vähän ihmettelen tätä. Millä lailla tilanne on mennyt kiusaamiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:02"]
Se, kenellä on enemmän testosteronia, aloitteenteon, riskinoton ja ryhtymisen hormonia, ottaa yleensä ensimmäiset askeleet. Aika loogista.
[/quote]
Niinpä, hormonit sanelee paljon. Ei ole kahta sanaa siitä, että kenen kuuluisi tehdä aloite. Näin siinä tapauksessa, mikäli mies haluaa tuntea itsensä miehekkääksi ja nainen naiselliseksi.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 10:00"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:02"]
Se, kenellä on enemmän testosteronia, aloitteenteon, riskinoton ja ryhtymisen hormonia, ottaa yleensä ensimmäiset askeleet. Aika loogista.
[/quote]
Niinpä, hormonit sanelee paljon. Ei ole kahta sanaa siitä, että kenen kuuluisi tehdä aloite. Näin siinä tapauksessa, mikäli mies haluaa tuntea itsensä miehekkääksi ja nainen naiselliseksi.
[/quote]
Hyvä pointti! Minulle ei ole koskaan ollut mikään oleellinen juttu, että varmasti tunnen itseni naiselliseksi. Melkein päin vastoin. Samoin miehestä en hae miehekkäinä perinteisesti pidettyjä asioita. Vellihousuus on minusta eri asia, kuin ei-perinteinen miehekkyys. Eli en pidä miestä vellihousuna, vaikkei olisi perinteisesti miehekäs, en ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana ketju! Kiitos aloittajalle!
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 10:10"]
Ihana ketju! Kiitos aloittajalle!
[/quote]
Niinpä, näistä ujojen kohtaamista probleemista suhteessa toisiinsa ja parinmuodostuksen odotuksiin saisi aikaan vaikka kuinka laajan keskustelun. Tutkielmankin siitä voisi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:25"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:15"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:02"]
Teidän ihanien romantikkojen kannattaa myös muistaa, että pelissä pyörii myös aika paljon ujoja teeskenteleviä miehiä, jotka vedättävät naisia tekemään aloitteita ihan vaan testatakseen omaa viehätysvoimaansa/saadakseen valtaa/aiheuttaakseen pahaa mieltä ja traumoja/kostaakseen omia vastaavia kokemuksiaan. Eli tällaiselta "ujolta" saattaa myös saada julmat ja kylmät pakit, jonka jälkeen hän taas intoutuu piirittämään sinua kun on varma kiinnostyksestasi.
[/quote]
Jaha. Oletko peräti tavannut tämän ihmistyypin edustajan vai keksitkö sen just äsken?
[/quote]
Olen kyllä, kaksikin kertaa työpaikalla. Tilanne voi mennä aika rumaksi työpaikkakiusaamistyyppiseksi toiminnaksi. Olen itse varmaan jollakin tavoin "läheisriippuvainen" ja naiivi sekä itsekin ujo, kun olen uskonut näitä tyyppejä ja heidän "ujouttaan" ja sitten tehnyt sen aloitteen vaikka pelottikin. No, ei olisi todellakaan kannattanut.
[/quote]
Onpa erikoista. Esiintyivätkö ne miehet ujoina? Vaikea kuvitella, että joku ujo mies kohtelisi huonosti naista, joka on ihastunut häneen. Ja nimenomaan kuulostaa uskomattomalle, että kostaa viattomalle naiselle joidenkin toisten naisten pakkeja.
Minä en ainakaan kärsi yhdenkään miehen takia. Jos jokin suhde jää puolitiehen, niin eikun uutta kokeilua putkeen. Menneisyyttä ei tule haikailla.
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 10:36"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:25"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:15"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 09:02"]
Teidän ihanien romantikkojen kannattaa myös muistaa, että pelissä pyörii myös aika paljon ujoja teeskenteleviä miehiä, jotka vedättävät naisia tekemään aloitteita ihan vaan testatakseen omaa viehätysvoimaansa/saadakseen valtaa/aiheuttaakseen pahaa mieltä ja traumoja/kostaakseen omia vastaavia kokemuksiaan. Eli tällaiselta "ujolta" saattaa myös saada julmat ja kylmät pakit, jonka jälkeen hän taas intoutuu piirittämään sinua kun on varma kiinnostyksestasi.
[/quote]
Jaha. Oletko peräti tavannut tämän ihmistyypin edustajan vai keksitkö sen just äsken?
[/quote]
Olen kyllä, kaksikin kertaa työpaikalla. Tilanne voi mennä aika rumaksi työpaikkakiusaamistyyppiseksi toiminnaksi. Olen itse varmaan jollakin tavoin "läheisriippuvainen" ja naiivi sekä itsekin ujo, kun olen uskonut näitä tyyppejä ja heidän "ujouttaan" ja sitten tehnyt sen aloitteen vaikka pelottikin. No, ei olisi todellakaan kannattanut.
[/quote]
Onpa erikoista. Esiintyivätkö ne miehet ujoina? Vaikea kuvitella, että joku ujo mies kohtelisi huonosti naista, joka on ihastunut häneen. Ja nimenomaan kuulostaa uskomattomalle, että kostaa viattomalle naiselle joidenkin toisten naisten pakkeja.
[/quote]
Tietenkin katkeroituneita ihmisiä löytyy, mutta itse puhunkin naisena ja olin itse aikoinaan katkera yksinäisyydestäni ja sanoin varmaan vähän rumasti minulle puhumaan tuleville rumille miehille. Häpeän tätä hölmöyttäni. En tiedä, ovatko ujot miehet tällälailla katkeria? Miehet? Mutta en kyllä osaa kuvitella, että olisin jatkanut minua lähestyneen miehen kiusaamista : O
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 10:25"]
[quote author="Vierailija" time="14.01.2014 klo 10:10"]
Ihana ketju! Kiitos aloittajalle!
[/quote]
Niinpä, näistä ujojen kohtaamista probleemista suhteessa toisiinsa ja parinmuodostuksen odotuksiin saisi aikaan vaikka kuinka laajan keskustelun. Tutkielmankin siitä voisi tehdä.
[/quote]
Todellakin. Kuinka paljon sellaisten asioiden avartaminen auttaisikin varmasti monia. Inhoan yli kaiken sitä mantraa, että ei mies ole sinusta kiinnostunut, koska ei tee aloitteita!! Sitä haluaisi vain luottaa omaan naisen vaistoonsa, mutta kun on ihan yksin ajatuksensa kanssa, se meinaa olla tooodella vaikeaa. Tällainenkin jakaminen toisten kanssa auttaa.
Alkuperäistä kehottaisin etenemään askel kerrallaan. Ensin pyyntö facekaveriksi, sitten kysely, että mitä kuuluu. Omaa ihastumista ei ole pakko heti tuoda esille. Sitten siitä etenemään tilanteen mukaan. Esim. näkemisen ehdottamista esim. jonkun tekosyyn varjolla. Mitään et häviä, jos kaveripyynnön pistät. Ja jos suhde ei etene, niin hengissä selviät siitäkin. ihastuminen on aina imartelevaa.
Olen itse ollut lapsesta saakka suht sosiaalinen, mutta ihastumisasioissa järkyttävän ujo. Mieheni on perustemperamentiltaan paljon kokonaisvaltaisemmin ujo.Ensimmäisiä kertoja tavatessamme tulkitsin voimakkaan ujouden ylimielisyydeksi, mitä se ei ollut. Meidät pelasti (suhde käynnistyi) lopun perin humalatila ja sen myötä ajautuminen yhteiseen yöpaikkaan. Molemmille epätyypillistä käytöstä.Nyt olemme olleet yhdessä kymmenkunta vuotta. Meillä on kolme lasta. Parisuhteemme pulmakohtina pidän tässäkin ketjussa esiin tullutta tunteiden kätkemistä ja ikävien tunteiden purkamista äkkiseltään. Suurempia riehumisia ei ole ollut, mitä nyt välillä ääni noussut ja tyyny lentänyt. Mieheni on kuitenkin oppinut avautumaan paremmin ja osaa purkaa jälkikäteen tilanteet sanallisesti. Ennen kaikkea mieheni on myös ihana perheenisä jolla on aikaa ja rakkautta lapsilleen ja joka on lojaali puolisolleen.
Meidän ujojen pitäisi kyllä pitää yhtä ja pariutua toistemme kanssa. ;) Meitä on eri luonteisia/persoonallisuuksia, kaikille löytyisi varmaan puolisko. Ainoa mikä meitä kaikkia yhdistää on kykenemättömyys toimia itsevarmasti/määrätietoisesti tuolla sinkkumarkkinoilla. Minuakin huolestuttaa erityisesti ujojen miesten tilanne.
Terv. yks sinkkunainen
Hei ap, pyydä mies Fb-kaveriksi!! Et voi ainakaan menettää mitään, ja jos mies hylkää kaveripyynnön niin tiedätpähän ainakin heti ettei hän ole kiinnostunut. :) Minä "iskin" ujohkon aviomieheni pyytämällä häntä Fb-kaveriksi ja aloittamalla chat-keskustelun ("moi, mitä kuuluu?").