Otatko koronarokotteen - pitää olla "riittävän turvallinen hyötyihin nähden"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin otan. Puolisoni on koronan riskiryhmää ja on todella stressaavaa kun pelkään koko ajan tuovansa taudin kotiin kun on pakko käydä töissä. Puoliso voi olla etätöissä ja eristyksissä, itse en.

Otan itse vaikka sivuvaikutuksia jos vain tiedän että vaimoni on turvassa.

Eikö se riitä että puolisosi ottaa sen? 🤔

Minä otan mielummin ne rokotteen riskit kuin puoliso jolla on jo valmiiksi monenlaisia terveysongelmia. H'n voi ottaa sitten myöhemmin jos rokote osoittautuu kaikin puolin turvalliseksi.

No etkö sä sitten ole vaaraksi puolisollesi kun voit yhä saada sen viruksen mutta et huomaa mitään kun ei tule kunnon oireita?

Vierailija kirjoitti:

Otan. Onneksi on farmasian alan koulutus ja pitkä kokemus lääkekehityksestä, niin on oikeasti edes jotain rahkeita itse arvioida haittojen ja hyötyjen suhde, eikä tarvitse tukeutua muiden kommenteihin suuntaan tai toiseen. Ei käy kateeksi ihmisiä, jotka joutuvat olemattomilla pohjatiedoilla miettimään, kenen levittämää viestiä uskoa ja kenen ei.

Miten farmasian koulutuksella kykenee arvioimaan lääketieteen ja genetiikan alle kuuluvaa asiaa? Kun edes geenitutkijatkaan eivät tiedä, mitkä geenit altistavat eri rokotteiden vakaville haitoille, niin miten sen rivifarmaseutti tietäisi? Onko sinulle edes geenitestiä tehty noin alkajaisiksi?

Ylimieliseltä typerykseltä kuulostat, sori.

Vierailija kirjoitti:

Yleisinä haittavaikutuksina (yli 1 potilaalla sadasta) on raportoitu:

- mustelmataipumuksen tai nenäverenvuotojen lisääntymistä (verihiutaleiden toiminnan heikkenemiseen liittyen)

- mielialan laskua tai uneliaisuutta

- pyörrytystä tai päänsärkyä

- korvien soimista

- sydämen vajaatoiminnan pahenemista (turvotusten tai hengenahdistuksen lisääntymistä)

- kehon ääreisosien, kuten jalkojen ja käsien, turvotusta

- närästystä, ylävatsakipua, pahoinvointia tai ripulia

- nokkosrokkoa, ihon kutinaa tai voimakkaampaa ihon tai limakalvojen turvotusta.

Melko harvinaisina haittavaikutuksina (alle 1 potilaalla sadasta) on raportoitu:

- hermostuneisuutta, sekavuutta, painajaisia, havaintohäiriöitä, harha-aistimuksia, vainoharhaisuushäiriöitä, unettomuutta

- ihon kihelmöintiä tai ”tikkuilua” ilman näkyvää syytä (harhatuntemuksia eli parestesioita)

- suutulehdusta, ruoansulatuskanavan haavaumia ja verenvuotoja tai veriulosteita.

Harvinaisina haittavaikutuksina (alle 1 potilaalla tuhannesta) on raportoitu:

- verihiutaleiden vähenemistä (joka voi ilmetä lisääntyneenä mustelma- tai nenäverenvuototaipumuksena)

- veren valkosolujen vähenemistä tai katoa (johon voi liittyä epäselvää kuumeilua, flunssan kaltaisia oireita tai kurkkukipua)

- veren kaliumpitoisuuden nousua

- näön hämärrytystä tai sarveiskalvomuutoksia

- sekavuustila (potilailla, jotka käyttävät takriinia)

- aivokalvontulehdus (potilailla, joilla on tietyntyyppinen sidekudossairaus)

- kuulonalenemaa

- sepelvaltimotaudin oireiden pahenemista (lisääntynyttä rintakipuilua) tai rytmihäiriöitä

- hengenahdistusta tai astman pahenemista

- ruoansulatuskanavan puhkeamisia, haavaisen paksusuolentulehduksen pahenemista,

- sylkirauhastulehdusta tai haimatulehdusta

- maksaentsyymien kohoamista, keltaisuutta tai maksatulehdusta (voi ilmetä ylävatsakipuna)

- voimakkaita hilsehtiviä tai rakkuloita muodostavia iho- tai limakalvoreaktioita, valoyliherkkyyttä, aknen pahenemista tai psoriaasin pahenemista, hiustenlähtöä, SLE-tautia (systeeminen lupus erythematosus)

- munuaistoiminnan heikkenemistä

- voimakkaita allergiaoireita (anafylaksiaa).

Ottaisitko ap kyseistä lääkettä, jos ainoa vaivasi oli pieni päänsärky tai vähän kuumetta tai vähän kipeytyneet hartiat, jotka saisit kyllä kuntoon hieronnallakin? Olisiko hyöty tuossa tapauksessa mielestäsi mahdollisia haittoja suurempi, kuten kyseisellä lääkkeellä myyntilupaa myönnettäessä on arvioitu olevan?

Eli ottaisitko Buranan, jos päätä särkee tai lihaksi kolottaa?

Tää buranavertaus on aika huono ja kulunut...

Buranasta ei ole IKINÄ raportoitu yhtä paljon ja vakavia haittoja, mitä rokotteista. Varsinkaan kerta-annoksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä joskus halutaan edes jotenkin päästä eroon, niin ei taida ihmisillä olla muita vaihtoehtoa kuin vain kiltisti ottaa. Jos ei ole valmis ottamaan, on mielestäni turha vaatia enää muita pitämään mitään turvavälejä tai noudattamaan rajoituksia.

Vähintään 80% kansasta pitäisi rokote ottaa jotta se toimisi viruksen pysäyttäjänä.

Itse en rokotteen otettuani kyllä varo enää mitään, enkä todellakaan ala kuuntelemaan ihmisiä jotka eivät rokotetta uskalla ottaa, mutta silti vaativat muilta varovaisuutta. Koska rokotehan voi olla sellainen että virus kyllä tarttuu, mutta ei vain aiheuta rokotteen ottajalle oireita. Silloinhan virus tarttuisi myös edelleen niihin jotka eivät rokotetta suostu/uskalla ottaa.

Minäminäminä? Eli et aio enää välittää niistä riskiryhmäläisistä, jotka eivät voi ottaa, tai niistä ihmisistä, joille rokotetta ei ole mahdollisesti riittänyt? Eikä se turvavälin pitäminen oikeastaan ole sinulta pois mitenkään, ei ole kovin vaikeaa tai paljon vaaditu pitää parin metrin väli muihiin ihmisiin. Muut varotoimet, kuten käsienpesut saisitte hoitaa normaalistikin, niin ei olisi esim. niitä influenssoja jylläämässä yhtä pahasti. 

Kyllä monelle ihmiselle se oma terveys menee random-sairaan edelle. Ikävä totuus, mutta jokainen ihminen on itsekäs.

Vierailija kirjoitti:

Eli rokotteen turvallisuus tarkoittaa sitä että hyödyt ylittää haitat. Tämä on hyvä muistaa.

On myös hyvä muistaa, että sikainfluessa rokote Pandremixin hyödyt ylittivät haitat. Ja 44 kuoli sen aiheuttamaan tautiin vuosina 2009-2010 . Rokote myötävaikutti narkolepsian puhkeamisen parilla sadalla lapsella ja nuorella.

(https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…)

Narkolepsiaepidemia on ollut surullinen niille perheille, joita se on kohdannut....Vasta vuosien tutkimusten jälkeen on selvinnyt, mikä rokotteessa oli taudin laukaisija. Tapahtumat lähtivät liikkeelle kiireestä, jolla rokote oli saatava valmiiksi. (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tästä joskus halutaan edes jotenkin päästä eroon, niin ei taida ihmisillä olla muita vaihtoehtoa kuin vain kiltisti ottaa. Jos ei ole valmis ottamaan, on mielestäni turha vaatia enää muita pitämään mitään turvavälejä tai noudattamaan rajoituksia.

Vähintään 80% kansasta pitäisi rokote ottaa jotta se toimisi viruksen pysäyttäjänä.

Itse en rokotteen otettuani kyllä varo enää mitään, enkä todellakaan ala kuuntelemaan ihmisiä jotka eivät rokotetta uskalla ottaa, mutta silti vaativat muilta varovaisuutta. Koska rokotehan voi olla sellainen että virus kyllä tarttuu, mutta ei vain aiheuta rokotteen ottajalle oireita. Silloinhan virus tarttuisi myös edelleen niihin jotka eivät rokotetta suostu/uskalla ottaa.

Minäminäminä? Eli et aio enää välittää niistä riskiryhmäläisistä, jotka eivät voi ottaa, tai niistä ihmisistä, joille rokotetta ei ole mahdollisesti riittänyt? Eikä se turvavälin pitäminen oikeastaan ole sinulta pois mitenkään, ei ole kovin vaikeaa tai paljon vaaditu pitää parin metrin väli muihiin ihmisiin. Muut varotoimet, kuten käsienpesut saisitte hoitaa normaalistikin, niin ei olisi esim. niitä influenssoja jylläämässä yhtä pahasti. 

Kyllä monelle ihmiselle se oma terveys menee random-sairaan edelle. Ikävä totuus, mutta jokainen ihminen on itsekäs.

Rokote ei estä saamasta koronaa, vaan saamasta koronaan sairastuttua vakavat oireet. Siksi on tärkeintä, että jokainen riskiryhmäläinen on ottanut rokotteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää nyt, miksi se ei riitä että riskiryhmäläiset sen ottaa. Sen jälkeen ihan sama onko sitä vai ei, kun vakavat oireet on todella harvinaisia. Eihän sitä edes riitä kaikille.

Koska mikään rokote ei suojaa 100%. Ja on olemasa riskiryhmäläisiä jotka eivät voi ottaa rokotetta. Siksi roketekattavuuden pitää olla riittävän iso jotta tauti käytännössä katoaa. Silloin ei haittaa vaikka kaikilla ei ole täydellistä suojaa.

Kun tuo rokote ei estä saamasta koronaa, vaan ainoastaan estää vakavat oireet. Pfizerin suitsutettu koronarokote estää oireiden syntymisen, mutta ei välttämättä tartuntoja. rokoteuutiset ovat saattaneet antaa virheellisen kuvan, että käsillä olisi rokote, joka estäisi koronavirustartunnan 90-prosenttisesti, arvioi ulkoministeriön terveyden ja hyvinvoinnin suurlähettiläs Päivi Sillanaukee. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pfizerin-suitsutettu-koronarokote-e…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää nyt, miksi se ei riitä että riskiryhmäläiset sen ottaa. Sen jälkeen ihan sama onko sitä vai ei, kun vakavat oireet on todella harvinaisia. Eihän sitä edes riitä kaikille.

Niin onhan vakavat oireet terveellä harvinaisia, mutta eivät mahdottomia. Tutkimuksetkin näyttävät huolestuttavaa merkkiä siitä että myös lievä muoto voisi rasittaa kehoa, erityisesti aivoja ja sydäntä, pahasti.

Ja sitä paitsi, ei riskiryhmäläisestä voi tulla milloin tahansa riskiryhmäläinen. Tai hän voi olla jo riskiryhmäläinen tietämättään. Tässäkin maassa on monia joilla on joku perussairaus mutta eivät tiedä siitä. Tai synnynnäinen sydänvika mutta eivät tiedä siitä.

On myös laumaimmuniteetin syntymisen kannalta erittäin tärkeää että suurin osa ottaisi rokotteen.

Mielestäni on välinpitämättömyyttä omaa terveyttä kohtaan ajatella että voi turvallisesti kyllä sairastaa koska "ei kuulu riskiryhmään". Todennäköisesti selviää vähällä, mutta kun voi käydä huono tuuri.

Tilannetta pahentaa se ettei viruksesta tunnuta vieläkään tietävän juuri mitään.

Myöskään uudesta rokotteesta ei tiedetä vielä aiheuttaako se jotain mekanismeja saadeen rokotteen ottaneen sairastumaan johonkin vakavaan tautiin.  Kuten Pandremix -rokote aikoinaan. Juuri tänään selvisi rokotteen aiheuttamat vakavat allergiset reaktiot.  

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää nyt, miksi se ei riitä että riskiryhmäläiset sen ottaa. Sen jälkeen ihan sama onko sitä vai ei, kun vakavat oireet on todella harvinaisia. Eihän sitä edes riitä kaikille.

Ei taida riskiryhmäläiset yksistään maata teholla tällä hetkellä...

Lääketieteen pohjakoulutuksella sanon, että en ota ennen kuin näen kunnolla dataa ja kliinistä kokemusta olevan ko. rokotteesta. Eli n. 1-2 vuoden päästä ehkä otan, jos silloin on tuote/tuotteet vielä markkinoilla.

Ehkä joskus vuoden päästä mikäli Korona edelleen on vakavasti otettava pandemia ja rokotteesta ei ole tullut mainittavia haittoja. Silloin voin harkita.

Luotatko lääkejätin tiedotteeseen vai odotatko, että riippumattomat tiedemiehet saavat tutkimusdatan analysoitavaksi? Kyse on miljardivoitoista rokotteella, joka kehitettiin kahdessa päivässä. Tutkimuksen vaiheessa 4 olet sinä koekaniinina. Kaikki tämä on tarkastettua faktaa.

www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00908

Narkolepsiaepidemia

Suurin osa Pandemrix®-rokotuksista tehtiin Suomessa helmikuun 2010 loppuun mennessä. Jälkikäteen on selvinnyt, että jo helmikuussa oli tehty lisääntynyt määrä lähetteitä erikoislääkärille lasten nukahtelutaipumuksen takia. Sama sairauksien lisääntyminen todettiin muissa Pandemrixiä® käyttäneissä maissa; Ruotsissa samaan aikaan Suomen kanssa ja myöhemmin Norjassa, Ranskassa ja Islannissa. Suomessa lastenneurologit ja unitutkijat alkoivat selvittää asiaa heti kevään 2009 kuluessa. Alkuun epäiltyjä syyllisiä oli kaksi; itse sikainfluenssavirus ja rokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) perusti asiantuntijaryhmän tutkimaan ongelmaa. Viiden THL:sta riippumattoman lastenneurologin ja unitutkijan ryhmä tunnisti tautitapaukset sairauskertomuksista. Selvitysten jälkeen rokotuksen ja narkolepsian yhteys tiedettiin ilmeiseksi jo kesällä 2010. Pandemrix®-rokotukset lopetettiin elokuussa 2010. Ongelman havaitsemisesta lähtien ilmiötä ja sen syytä on tutkittu, ja edelleen tutkitaan, tieteellisesti epidemiologian, genetiikan ja immunologian keinoin.

Valtaosa sairastuneista on ollut 4–19-vuotiaita (kuva 1). Jokusen (vuoteen 2016 mennessä 16:n) vanhemmankin henkilön narkolepsia on kuitenkin tulkittu rokotuksen aiheuttamaksi. Puolella sairastuneista oire on alkanut 4 kuukauden kuluessa rokotuksesta, mutta joka kuudennella viive on ollut yli 8 kuukautta. Enimmillään se on ollut kaksi vuotta. Kesäkuuhun 2018 mennessä korvausta oli hakenut 323 henkilöä ja 235 oli saanut myönteisen päätöksen. Myöntämisperusteita muutettiin siten, että korvauksen voi saada, jos oire on alkanut kahden vuoden (aiemmin 8 kuukauden) kuluessa rokottamisesta. Korvaukset maksettiiin lain säätämästä ja lääkeyritysten ylläpitämästä Lääkevahinkopoolin korvausrahasta.