Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten suhtaudut maailman pahuuteen?
11.01.2014 |
Tuli tuosta KIltit ihmiset -ketjusta mieleen oma dilemmani. En tiedä miten suhtautua (minun mielestäni) pahoihin ihmisiin. On ainakin kolme tapaa miten suhtautua:
a) Yritän lisätä heidän tietoisuuttaan siitä mitä pahaa he aiheuttavat ja miten epäreiluja he ovat. Yritän opettaa heitä olemaan parempia ihmisiä.Tämä ei ikinä toimi. Jos heiltä puuttuu kyky myötätuntoon, niin olen näille ihmisille vain rasittava inisijä joka yrittää saada heidät "häviämään pelin". En voi saada heitä haluamaan jotain mitä he eivät halua.
b) Kohtelen heitä samoin kuin he kohtelevat muita ihmisiä. Tässä on se ongelma, että en tiedä missä määrin meillä on vapaa tahto. Olisi typerää esim. lyödä takaisin vammaista joka ei tajua mitä tekee. Ja meillä kaikilla on omat "vammamme" ja sokeat pisteemme. Onko meillä vapaata tahtoa ollenkaan ja mistä sen tietää?
c) Edelliseen kohtaan viitaten: voi tietysti ajatella ettei vapaalla tahdolla ole väliä ja kohdella muita ihmisiä kuten he kohtelevat minua. Tämä tosin johtaa käytännössä siihen, että kohtelen hyvin vain ystäviäni. Jotenkin ajatus hyvydestä kuihtuu jos hyvyyttä (tasavertaisuutta, oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä) ei ulota kuin niihin ihmisiin joiden kanssa on samaa mieltä. Jos kohtelen tasa-arvoisesti vain niitä jotka kohtelevat minua samoin, niin sillonhan se ei ole tasa-arvoa vaan vaihtokauppaa. "Rakasta vihollistasi kuin itseäsi". Ylevät periaatteet lentävät roskiin enkä ole eläintä kummoisempi.
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luin, ja suren kanssasi tätä maailman pahuutta ja ihmisten raakuutta ja empatiakyvyttömyyttä. En voi sitä edes käsittää!
Valitettavasti olemme kumppanin kanssa tätä nykyä vaan kahden, koska niin paljon pahaa on koettu. Olen jo vakavissani ajatellut maalle muuttoa. Ja pahemmaksi menee. Tuntuu, ettei kukaan ole mitenkään huolestunut. Senhän voit todeta vastausten määrästä, eli EVVK. Tätä tämä on, minkäs teet?
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 21:58"]
Mä luin, ja suren kanssasi tätä maailman pahuutta ja ihmisten raakuutta ja empatiakyvyttömyyttä. En voi sitä edes käsittää!
Valitettavasti olemme kumppanin kanssa tätä nykyä vaan kahden, koska niin paljon pahaa on koettu. Olen jo vakavissani ajatellut maalle muuttoa. Ja pahemmaksi menee. Tuntuu, ettei kukaan ole mitenkään huolestunut. Senhän voit todeta vastausten määrästä, eli EVVK. Tätä tämä on, minkäs teet?
[/quote]
Siis olemme kahden, niin ettei ole ystäviä, kun emme halua, huonoja kokemuksia. Lapset on jo maailmalla.
Tottakai maailman pahuus koskettaa, mutta koitan enemmänkin keskittyä siihen kaikkeen hyvään mitä on olemassa. Uskon että meissä kaikissa on sekä hyvää että pahaa, ja toisilla "paha" pääsee enemmän valtaan. Ei sille ole hyväksyttäviä syitä, eli en hyväksy vaikkapa mielisairaan sukulaisen väkivaltaista käytöstä, mutta koitan jollain tasolla ymmärtää.. pidän välimatkaa, mutta kun kohtaamme, en häntä tuomitse. Minulla ei ole energiaa yrittää auttaa tai muuttaa, ellei ole kyse todella läheisestä ihmisestä.
En ole niin enkeli, että ottaisin kaiken paskan vastaan hymyillen, vaan koen että minun tulee pitää puoleni, kuitenkin niin etten hasta riitaa tai lietso negatiivisuutta entisestään. Seläntakana pahan puhuminen on vastenmielistä, joten yritä sitä välttää enkä lähde juttuun yleensä mukaan. Toki joskus hermot itselläkin menee, ja silloin saatan sanoa ihan suoraan tai paasata lähimmille.
Kun luen jostain järkyttävästä asiasta, viimeksi kun katsoin dokumenttia "Syyrian lasten hätä" , tuli tarve rukoilla niiden ihmisten puolesta. Ehkä voisin auttaa laittamalla muutaman euron katastrofikeräyksiin, niinkuin laitankin, mutta uskon että myös rukoilu auttaa. On helpottavaa huomata ettei vihantunne saa valtaa kun rukoilen sekä uhrien että syyllisten puolesta. Rukoilen että Jeesus suojelisi viattomia, auttaisi heitä kestämään kauheudet ja estäisi pahat teot.
Olen siivonnut pikku hiljaa elämästäni pois pahat ihmiset, jotka ovat ilkeitä tai ylipäätään asenteeltaan elämän ankeuttajia. Ei ole mikään pakko olla sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Toisaalta taas panostan ystävyys- ym ihmissuhteisiin, joista tulee hyvä olo, ja joissa positiviset tunteet ovat molemminpuoleisia. Tällä varmistan sen, että lähelläni on hyviä ja empatiakykyisiä ihmisiä.
Sitten taas se koko maailman pahuus, jota on lähielinpiirini ulkopuolella.. Olen päättänyt, että en murehdi asioita, joihin en pysty vaikuttamaan. Siitä murehtimisesta ei ole mitään hyötyä. Se ei muuta mitään mutta se huonontaa minun ja esim lasteni elämänlaatua, jos olen jatkuvasti murheissani jostain epämääräisestä "koko maailman pahuudesta". Olen myös päättänyt aloittaa hyväntekeväisyystyön, jolla autan lähellä olevia ihmisiä. Koko maailmaa ei voi muuttaa mutta voi tehdä pientä hyvää omassa lähipiirissään. Jos on oikeasti kauhean huolissaan, kannattaa tehdä itse jotain positiivistä muille.
Lisäksi muistutan itseäni aktiivisesti myös siitä, että maailmassa on valtavasti hyvää, ihanaa ja kaunista. Asiat pitää osata suhteuttaa oikeisiin mittakaavoihin. Jos perustaa maailmankuvansa lööpeille ja uutisille, jää näkemättä se suurempi massa, joka on positiivista. Usein asenne, että "voi kun maailma on paha paikka", heijastaa omaa masennusta tms kun keskittyy vain kaikkeen negatiiviseen mitä vain voi lehdistä, netistä tai muualta bongata ja jää niiden pauloihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä te oikein tapaatte noita "pahoja" ihmisiä? Minusta suurin osa ihmisistä on hyviä; sivistymättömiä, kateellisia ja ihan sekopäisiäkin toki löytyy, mutta harvemmin sentään pahoja. Pahoja on vaikkapa murhaajat ja muut sadistit, mutta eipä heihin onneksi tavallinen ihminen yleensä törmää.
Minäkin välillä oikein itken maailman epäoikeudenmukaisuutta, mutta se tulee läheiseksi lähinnä uutisten kautta.
Minua ällöttää pahuus. Välillä tuntuu, että olen ainoa jonka sen huomaa, mutta onneksi on muutama muukin sentään!(: Yritän pysytellä erossa pahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5jatkaa, että lauantai-iltana on ihmisillä ehkä muuta mielessä kuin kirjoitella maailman pahuudesta..?!
Tuolle edelliselle pariskunnalle haluan toivottaa hyvää mieltä ja uusia ystäviä. Uskon että suurin osa ihmisistä on vilpittömiä ja hyväntahtoisia, mutta toki joukkoon mahtuu muitakin. En ole ehkä tarpeeksi ikäviä ihmisiä kohdannut, kun tuollainen erakoituminen ja turvallisen kuplan sisällä eläminen tuntuisi todella vieraalta. -entä sitten jos ainoa turva, mies jättäisi tai kuolisi, eikä olisi mitään muita ystäviä tai läheisiä? Itselleni on tärkeää että minulla onnmyös naisystäviä, sukulaisia ja muita, jotka tuntuu läheisiltä, vaikkei kovin usein tavattaisikaan.
Välillä tulee itsellenikin ajatus että ehkä eräs naistuttava on kateellinen, mutten jaksa sen antaa vaivata... Yritän olla lukematta mitään rivien välistä, ja keskityn omiin juttuihini. Joskus se latistaa tunnelmaa, esim. kun joku ei osaa kehua tai kannustaa kun esittelen innokkaana omia ideoitani...mutta joo, täytyy vain löytää se ilo ja usko itsestään, eikä muista. Täytyy olla sellaisten ihmisten seurassa, joiden kanssa on hyvä olla, ja jättää vähemmälle ne muut...
Mä luulin et tässä ketjussa on ne pahat jotka tappaa,silpoo,turmelee,murhaa,joukkoraiskaa,pommittaa jne. Mutta tais olla kyseessä vain "pahat" poskelle nippuria antavat..
Alue: Aihe vapaa
Onneksi jokaisella on vapaus luulla sitä, mitä itse haluaa...