Nykytrendi: n. 2-vuotiaat päiväkodissa kun äiti hoitaa vauvaa

Yhden lapsen äiti siellä huutelee. Kerro miten itse toimit sitten kun sulla on se toinenkin lapsi.

Kun ajattelen tätä asiaa, niin ihan pakko sanoa, että  mulle on aivan yksi lysti, miten kukakin vanhempi tällaisen asian ratkaisee.

Noin se oli jo 15 vuotta sitten. Ja nythän se painostus laittaa isompi lapsi hoitoon on vain kasvanut.

Vierailija kirjoitti:

Yhden lapsen äiti siellä huutelee. Kerro miten itse toimit sitten kun sulla on se toinenkin lapsi.

Oikeastiko nykyäidit luulee että kahden lapsen hoitaminen on järisyttävän vaikeaa rakettitiedettä?

Ainakin kaverille suositeltiin ihan kaikkien ammattilaisten toimesta tuota järjestelyä kun nuorempi syntyi.

Mutta onhan se toki kamalaa jos äitien taakkaa helpotetaan ihan yhteiskunnan toimesta, niin etteivät ole stressitilassa 24/7 ja paahda itseään loppuun. Lapsetkin saattavat oppia jotain sosiaalisia taitoja ja saada kavereita, herranjestas sentään.

Mites muuten se isä, mikä se tehtävä on lasten hoidossa?

Ei Suomessa ole kotiäitejä, elleivät ole pakosta työttöminä. Et vaikuta kovin kivalta kaverilta äitiryhmällesi. Keskity omaan eläämäsi ja anna muiden tehdä omat valinnat. Sinulla ei ole tietoa, mitä muiden elämässä tapahtuu.

Itse pidin esikoisen kotona, kun toinen lapsi syntyi ja nyt kun kolmas syntyi, niin jälleen ovat kaikki kotona. Lapset ovat nyt 4kk, 2,5v ja 4v. Kyllä ymmärrän helposti, miksi jotkut laittaa isomman lapsen päiväkotiin vauvan syntyessä. Kun kaikki lapset ovat kotihoidossa, niin se vaatii huomattavasti enemmän vaivaa ja jaksamista. Se kun ei varsinaisesti riitä, että niitä isompia lapsia vain säilöö kotona, vaan heillekin tulee antaa aikaa, ulkoiluttaa, askarrella yhdessä, opettaa arjen askareita, ylläpitää rutiineja yms. Ja kuitenkin samalla vauvaakin pitäisi huomioida ja pitää huolta. Tällainen kokonaisuus voi olla liian haasteellinen, jos esim. joku lapsista ei vaikka nuku hyvin, on jotain terveydellistä vaivaa tai vanhemmalla itsellään on jaksamisen kanssa ongelmia yms. On helppo huudella sen yhden vauvan äitinä ja ihmetellä, että miksi joku ei pidä taaperoaan kotihoidossa. Voit arvostella vasta, kun olet kokeillut itse vauva+taaperon kokoaikaista kotihoitoa.

Meillä esikoinen aloitti 2-vuotiaana pienten ryhmässä, ja oli yllätys tajuta, että suurin osa pienehkön ryhmän lapsista oli osa-päivähoidossa ja oli se pikkusisarus kotona. Pieni ryhmä ja lapsia tuotiin ja haettiin sen vauvan kanssa. Perjantai oli ryhmässä tosi hiljainen päivä, kun monet olivat kotona. Monilla oli myös lyhyt päivä. Meidän lapsi haettiin usein neljältä, eikä siellä ollut usein juuri muita kuin toinen tuttu lapsi, jonka vanhemmat molemmat myös töissä.

Oliko tässä minun lapseni voittaja vai häviäjä, en tiedä?

Saatiin toinen lapsi joitakin vuosia myöhemmin ja esikoinen jatkoi osa-aikahoidossa, oli jo viisivuotias. Kotipäivinä ei oikein ollut kavereita leikkipuistossa tai missään, kun yleensä ne kotona olevat esikoisetkin olivat korkeintaan kolme. Kaksi lasta ja pieni ikäero näyttää olevan kyllä se normi.

Kyllä kaksivuotiaalle on ihan mukavaa saada hieman toimintaa ja virikkeitä, mitä ei kotona välttämättä saa kun äiti hoitaa vauvaa ja on tylsää. Ei välttämättä joka päivä, mutta esim 2-3 kertaa viikossa. Päiväkodissa on kuitenkin vähän erilaiset resurssit järjestää mielekästä touhua, ja sosiaalistaminen sujuu siinä samalla.

Vierailija kirjoitti:

Ainakin kaverille suositeltiin ihan kaikkien ammattilaisten toimesta tuota järjestelyä kun nuorempi syntyi.

Mutta onhan se toki kamalaa jos äitien taakkaa helpotetaan ihan yhteiskunnan toimesta, niin etteivät ole stressitilassa 24/7 ja paahda itseään loppuun. Lapsetkin saattavat oppia jotain sosiaalisia taitoja ja saada kavereita, herranjestas sentään.

Mites muuten se isä, mikä se tehtävä on lasten hoidossa?

Ei nämä äidit vaikuta lainkaan stressaantuneilta ja jaksavat vaikka mitä tehdä vauvan kanssa. 2-vuotias on vielä todella pieni lapsi. Minusta on surullista, että KOKOpäivähoito nähdään parempana vaihtoehtona ja normaalimpana kuin se, että äiti huolehtisi itse molemmista lapsista. Isommalla äitiporukalla voisi nähdä siltikin ja nämä 2-vuotiaat voisi leikkiä keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden lapsen äiti siellä huutelee. Kerro miten itse toimit sitten kun sulla on se toinenkin lapsi.

Oikeastiko nykyäidit luulee että kahden lapsen hoitaminen on järisyttävän vaikeaa rakettitiedettä?

Miksi tehdä omasta elämästään vaikeampaa kuin sen tarvitsee olla? Jos lapsi menee mieluusti päiväkotiin ja äitille jää näin energiaa ja aikaa enemmän, niin miksi ei? Miksi ihmeessä ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden lapsen äiti siellä huutelee. Kerro miten itse toimit sitten kun sulla on se toinenkin lapsi.

Oikeastiko nykyäidit luulee että kahden lapsen hoitaminen on järisyttävän vaikeaa rakettitiedettä?

Nykyäänhän jo sen yhden lapsen hoitamisesta on tehty rakettitiedettä. Mikään ei riitä. Aina joku rääkymässä lisää vaatimuksia. Ja kytätään ja lytätään joka suunnalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin kaverille suositeltiin ihan kaikkien ammattilaisten toimesta tuota järjestelyä kun nuorempi syntyi.

Mutta onhan se toki kamalaa jos äitien taakkaa helpotetaan ihan yhteiskunnan toimesta, niin etteivät ole stressitilassa 24/7 ja paahda itseään loppuun. Lapsetkin saattavat oppia jotain sosiaalisia taitoja ja saada kavereita, herranjestas sentään.

Mites muuten se isä, mikä se tehtävä on lasten hoidossa?

Ei nämä äidit vaikuta lainkaan stressaantuneilta ja jaksavat vaikka mitä tehdä vauvan kanssa. 2-vuotias on vielä todella pieni lapsi. Minusta on surullista, että KOKOpäivähoito nähdään parempana vaihtoehtona ja normaalimpana kuin se, että äiti huolehtisi itse molemmista lapsista. Isommalla äitiporukalla voisi nähdä siltikin ja nämä 2-vuotiaat voisi leikkiä keskenään.

Tuskin nämä kaikki pitää lapsia joka päivä koko päivää hoidossa vaan esim. 3-4 päivää viikossa. Tuskin kymmenet mammat muutenkaan avaa sulle kaikkia elämänsä asioita.

Kommentoidaan trollia mutta...

Eli oletus on että päiväkoti on se huonompi vaihtoehto? Kenen kannalta? Varmaan paras ratkaisu on kuitenkin se missä ajatellaan lapsen etua ja samalla myös vanhempi hyötyy. Ja jos lapsi on päiväkodissa niin lapsi hyötyy siitä muiden kanssa olemisesta ja samalla äiti jaksaa paremmin hoitaa vauvaa ja itseään. Keneltä tämä skenaario on pois? Ainiin, mutta kun tärkeintähän on olla loppuun palanut marttyyri ja vaan laiskat huonot äidit laittaa lapsen päivähoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin kaverille suositeltiin ihan kaikkien ammattilaisten toimesta tuota järjestelyä kun nuorempi syntyi.

Mutta onhan se toki kamalaa jos äitien taakkaa helpotetaan ihan yhteiskunnan toimesta, niin etteivät ole stressitilassa 24/7 ja paahda itseään loppuun. Lapsetkin saattavat oppia jotain sosiaalisia taitoja ja saada kavereita, herranjestas sentään.

Mites muuten se isä, mikä se tehtävä on lasten hoidossa?

Ei nämä äidit vaikuta lainkaan stressaantuneilta ja jaksavat vaikka mitä tehdä vauvan kanssa. 2-vuotias on vielä todella pieni lapsi. Minusta on surullista, että KOKOpäivähoito nähdään parempana vaihtoehtona ja normaalimpana kuin se, että äiti huolehtisi itse molemmista lapsista. Isommalla äitiporukalla voisi nähdä siltikin ja nämä 2-vuotiaat voisi leikkiä keskenään.

Niin, eivät ole stressaantuneita kun se toinen lapsi on välillä päivähoidossa.

Yleensä nämä isommat lapset ovat kyllä osapäivähoidossa tai vajaata viikkoa. En tiedä ketään, jolla olisi lapsi kokopäivähoidossa kun ollaan vauvan kanssa kotona. Mutta sivusta olen seurannut miten raskasta on olla käytännössä yksin vastuussa vilkkaasta 2-vuotiaasta ja vauvasta 24h/vrk.  Vastenmielistä miten ihmiset tuomitsevat olematta itse samassa veneessä. Mullakin on helppo ja rauhallinen lapsi mutta tiedostan ettei kaikilla ole. 

Kyllä mä toimin noin jo 15 vuotta sitten. Mulla oli kolmevuotias kolme päivää viikossa pkodissa kun olin vastasyntyneen kanssa kotona. Toki kesällä hän oli kotona pitempään kuin miehen neljän viikon keäsloman, ehkä joku 6-7 viikkoa. Ja sama homma sitten kun kuopus syntyi 2,5v myöhemmin. Syy tähän oli se, että tuolloin ei ollut hoitotakuuta, eli jos olisin ottanut lapset kokonaan pois pkodista, he todennäköisesti eivät olisi päässeet samaan tuttuun pkotiin kun palaan töihin ja tuskin olisivat päässeet samaan pkotiin keskenään, kun sisarusperustetta ei olisi ollut. Eli siinä tehtiin päätöksiä tulevaisuudesta, ei niinkään nykypäivästä. 

Tämä on itseänikin järkyttänyt etenkin Helsingissä, missä niille kotona hoidettaville 2-vuotiaille olisi paljon erilaisia kerhoja, joissa saisivat PARI tuntia päivässä (2-4 krt/vko) tällaista ohjattua ryhmätoimintaa yms. ja sitten saisivat muuten olla perheensä parissa.

Omassanikin puistotuttujen tmv. kautta olen ainoa äiti, joka pitää sen 2-vuotiaan kotona, vaikka on vauvakin. Muilla on isompi lapsi päiväkodissa 6-8 tuntia päivässä? Sitten ihmettelevät isomman lapsen mustasukkaisuutta ja huonoa iltakäytöstä yms. ja pahimmillaan toisilla 2-3-vuotiaat itkevät päiväkotiin jättäessä vanhempiensa perään paljon ja pitkin päivääkin ovat ikävöineet eikä silti vanhemmilla tule mieleen pitää esikoistaan kotona.

Välillä tekisi mieli kysyä, että miksi edes hankkivat niitä lapsia lisää, kun eivät ensimmäisenkään kanssa jaksa/ halua/ viitsi olla? Minäkin aikoinaan luulin, että tällaista päivähoito-oikeutta käyttävät vain ne perheet, joissa on todellista tarvetta erilaisille tukitoimille yms.

Se teidän maksama päivähoitomaksu ei kata niitä kuluja. Ihan sama kuin sairaskuluissa. Tämäkin on yhteisten verorahojen väärinkäyttöä, joista tosin ei esimerkkejä yhteiskunnassamme puutu.

Elämme ja syömme valtiona velaksi (!) joten olisihan se mukavaa, jos joku aina jossain ajattelisi kokonaisuutta ja tekisi sen verran ja niillä välein lapsia, että pystyy itse 24/7 kotona (!) ollessaan ilman työn paineita ne edes hoitamaan.

Nyt ampukaa viestintuoja. Mutta totuus ei pala tulessakaan. En kuitenkaan pidä juuri tätä maamme suurimpana enkä edes suurena ongelmana. Mutta ratkaisut lähtevät pienistä valinnoista.

Ai niin mutta nyt "kuuluu" kouhottaa jostain tofusoijanakeista ja paperipilleistä.

On ainakin 20 vuotta vanha trendi.