Lue keskustelun säännöt.
Mahdollisuuden menettäminen adoptiolapseen ja suru
05.01.2014 |
Minulla on tilanne, että menetin (tai siis menetimme miehen kanssa) oikeutemme adoptoida, ei siis tule sitä lasta meille. Olimme hakemassa kotimaista adoptiota.
Pettymys ja suru on todella kova, vaikka tästä päätöksestä on jo kuukausia aikaa. Tulee mieleen, että mitähän nuo jotka jokaisessa ketjussa ovat huutamassa kaikille "adoptoi!" oikein ajattelevat?
Luuletteko että on helppoa, kun se lapsi jonka halusit on todennäköisesti jossakin jo olemassa, ehkä yksin, turvattomuuden tunteen kanssa vailla pysyvää kotia ja rakkautta?
Miten voitte olla vielä niin hyökkääviä, kun kuulostaisi sille kuin kukaan ei yrittäisi eikä toivoisi saavansa lapsia adoptiolla? Adoptio ei sitä paitsi ole vaan tahattomasti lapsettomille, vaikka voisi saada biologisia lapsia, niin silti sen mahdollisuuden menettäminen tuntuu pahalle.
Niin ja sijaisvanhemmuus ei ole sama asia kuin adoptiovanhemmuus. Se sijaislapsi ei ole sinun oma lapsesi, adoptiolapsi on.
Kommentit (51)
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 00:05"]
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 00:01"]
[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 23:58"]
[quote author="Vierailija" time="05.01.2014 klo 23:54"]
Provo? Kotimaisessa adoptiossa hakijoita on paljon enemmän kuin lapsia ja teidän takia kukaan lapsi ei jää ilman kotia.
[/quote]
Ei tietenkään jää ilman kotia, vaan kyse on siitä lapsesta jota me odotimme ja joka oli meille jo olemassa. Tottakai se lapsi saa kodin, mutta kukaan ei tiedä minkälaisen ja milloin.
ap.
[/quote]
Ei, ei ole olemassa lasta juuri teitä varten. Ellei ole köynyt niin, että että adoptio-oikeutenne on jostain syystä peruttu viime metreillä. Se taas tarkoittaa että jotain mätää on ollut ja pahasti.
[/quote]
Kyllä vaan oli "mätää" jos noin haluat sanoa. Eli minun alkanut raskauteni, jonka vuoksi hakemus on jäissä 2 vuotta ja tuo lapsi menee toiselle perheelle.
ap.
[/quote]
Te kuitenkin saatte lapsen. Moni ei lasta saa vuosienkaan jonotuksen jälkeen. Ei kotimaasta eikä ulkomailta.
Itse olen antanut lapsen adoptioon ja minulla oli nimenomaan toivomuksena, että lapsi saisi vanhemmat, joilla ei ole lapsia ennestään. Ihan sen takia, että edes yksi pariskunta saisi kokea vanhemmuuden.
Ymmärrän kyllä, että koette varmasti surua asian takia mutta teillähän on kuitenkin asiat periaatteessa mallillaan. Te saatte lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 00:08"]
Eli sinun pitäisi saada se oma biologinen lapsesi ja viedä joltain täysin lapsettomalta perheeltä heidän adoptiolapsensa?
[/quote]
Juuri näin, jos sen haluaa oikein vääntämällä vääntäen noin ajatella. Koita tajuta, että vaikka tulinkin raskaaksi ja olen iloinen tulevasta biologisesta lapsestani, niin se ei poista sitä surua että tämä olemassa oleva lapsi joutuu taas odottamaan itselleen vanhempia. Meillä olisi riittänyt rakkautta aivan hyvin molemmille ja lapset ovat todellakin tasa-arvoisia, olivatpa adoptoituja tai omia. Mutta sille ei voi mitään että laki on tämä.
ap.
Tietenkään tuossa tilanteessa ette saa adoptiolasta! Järjetön ajatus.
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 00:11"]
Miksi ehkäisy ei ollut kunnossa? Pidättekö lapsen?
[/quote]
Ei ole ollutkaan ehkäisyä 6 vuotta jatkuneen tahattoman lapsettomuuden vuoksi ja lapsettomuushoitojen jälkeen. Koska se oli todella, todella epätodennäköistä jo että jotain tapahtuu. Tottakai pidämme lapsen, mitä järkeä olisi tässä vaiheessa alkaa suunnittelemaan luopumista vielä tästäkin?
ap.
Pakkoko siitä omasta raskaudesta oli kertoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se 2 vuotta väliä biologisen lapsen syntymän ja adoption välissä on ihan perheen oman sopeutumisen ja hyvinvoinnin takia, ei rääkätäkseen tai kiusatakseen adoptiolasta toivovia. Ymmärrän kyllä silti että tuntuu pahalle.
Voisi luulla että teidän tilanteessa huomioidaan tuo tilanne ihan kokonaisuudessaan ja voittekohan saada adoptiolapsen ilman turhia jonoja kun biologinen lapsenne on 2-vuotias?
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 00:15"]
[quote author="Vierailija" time="06.01.2014 klo 00:11"]
Miksi ehkäisy ei ollut kunnossa? Pidättekö lapsen?
[/quote]
Ei ole ollutkaan ehkäisyä 6 vuotta jatkuneen tahattoman lapsettomuuden vuoksi ja lapsettomuushoitojen jälkeen. Koska se oli todella, todella epätodennäköistä jo että jotain tapahtuu. Tottakai pidämme lapsen, mitä järkeä olisi tässä vaiheessa alkaa suunnittelemaan luopumista vielä tästäkin?
ap.
[/quote]
Ok. Pidättekö lapsen oli lähinnä kiertelevä tapa kysyä, että eihän tullut keskenmenoa. Ajattelin, että ehkä olit tullut raskaaksi, prosessi siksi keskeytetty, mutta sitten tulikin keskenmeno ja juuri siksi tilanne surettaa erityisesti.
Ymmärrän kyllä surusi joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotimaisissa adoptioissa suositaan lapsettomia. Kv. adoptioon vaaditaan neuvonta, lupa jne. eli se on vuosien urakka, joka alkaa aikaisintaan 2 vuoden päästä.
Kotimaisessa adoptiossa adoptiolasta ei anneta mielellään/ollenkaan perheeseen, missä on jo biologinen lapsi, koska on havaittu, että se lisää adoptiolasten psyykkistä oireilua (tilastollisesti).
Tietenkään raskaana olevat eivät voi jatkaa adoptioprosessia, eniten tässä surettaa se adoptiolapsi, jonka pääsy adoptiovanhemmille voi nyt viivästyä suositeltavasta aikataulusta (alle 4 kk iässä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei millään pahalla, mutta minä en ymmärrä miksi adoptiolapsi annettaisiin perheeseen, jossa on oma biologinen lapsi. On niin paljon perheitä, joissa ei ole yhtäkään lasta ja tyhjä syli odottaa! On se lapsellekin kivempi, että perheessä ei ole toista, biologista, lasta. Harvoin ihmiset todellisuudessa osaavat olla täysin johdonmukaisia kahden lapsen välillä, joista toinen adoptoitu ja toinen biologinen, vaikka rakkautta olisi. Jos adoptiolapsella olisikin vakavia psyykkisiä ongelmia tai hän tarvitsisi vuosien hoitoja, voisi suhde mennä ikävään suuntaan, kun se oma biologinen kullannuppu olisikin täysin terve ja ihannelapsi.
Kyllä se biolapsikin voi olla erityistarpeinen... Valtaosa erityislapsista on nimenomaan biolapsia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Prosentuaalisesti enemmän psyykkisiä ongelmia on kyllä adoptoiduilla kuin biolapsilla. Todella pieni osa adoptiolapsista tulee uusille vanhemmille vauvaiässä. Suuri osaa odottaa sen pari vuotta laitoksissa, jossa väistämättäkin tulee kiintymyssuhteen häiriöitä, tms. Adolapsilla ON paljon ongelmia, ja tämän voi ihan googlettaa, löytyy aika paljon tietoa :) käytösongelmista uni- ja syömisongelmiin.
Kotimaisissa adoptioissa lapset tulee aina ihan pieninä vauvoina. Omat kv. lapseni tulivat myös vauvoina! Kuten heidän kotimaastaan (suurimpia luovuttajamaita) valtaosa tulee. Tuota propagandaa ja roskaa kuuntelin kuusi vuotta prosesseissa, kiitos vaan. Meidän lapset on terveitä menestyjiä. Kouluongelmqt yms on biolapsilla. Ei kannattaisi levittää ennakkoluuloja ja nettisoopaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis millä perusteella biolapsilla on enemmän ongelmia kuin adoptiolapsilla? Valtaosa kaikista adoptiolapsista tulee Suomeen vanhempina kuin vauvaikäisinä. Adoptiolasten vanhemmilla on usein ollut vaikeita elämäntilanteita, kouluttamattomuutta, päihteiden käyttöä ja elämänhallinnan ongelmia, köyhyyttä, miksi eivät ole voineet lapsesta huolehtia. Miksi nämä eivät vaikuttaisi adoptioplapseen siinä missä biolapseenkin? Lisänä varhaislapsuuden laitosmainen ympäristö. Totuus on, että hyvin harvoin adoptiolapset tulevat mistään pullantuoksuisesta akateemisesti kouluttautuneelta vanhemmalta adoptioon. Kaikki tutkimukset (googleta!) puhuvat sanomani puolesta.
Melkein kaikissa maissa terveet vauvaikäisenä adoptioon tulevat annetaan adoptioon maan omille kansalaisille. Sen varmaan tiesitkin :)
Suosittelen että lopetat tuon netin penkomisen. Törkeää ennakkoluuloista herjaamista!
Ja väite 36:kaan ei pidä paikkaansa. Lienee jälleen nettiviisaus. Tunnetko edes yhtäkään adoptioperhettä???
"Toisaalta on kliinisiä havaintoja siitä, että jotkut lapsista ovat niin vaativia ja monin tavoin vaurioituneita, että vanhemmat uupuvat ja joutuvat miettimään lapsesta luopumista. Viiden viime vuoden aikana lapsia on tullut Suomeen noin 150 vuodessa (noin 750kpl), heistä noin 400 yli 4-vuotiaina". Jari Sinkkonen, Pelastakaa lapset http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo92114.pdf
Niin, JOTKUT. Jotkut.
Ihan kuule yhtä vaurioituneita JOITAKUITA löytyy biolapsistakin.
Jestas mikä aivokääpä tuota nettiä penkoo.
Miksi ehkäisy ei ollut kunnossa? Pidättekö lapsen?