Mietin yksi päivä ettei isäni ole koskaan soittanut mulle

Isäni oli ihan samanlainen. Ja jos itse soitin kotiin ja isä vastasi niin parin lauseen jälkeen antoi puhelimen äidille.

N58

Jep

Mulla sama mutta isäni on kylläkin kuollut eli hyvä syy olla soittamatta

Onko se ostanut joskus lahjan sulle? 

Ehkä hän ei muista että olet olemassa.

Youtubessa oli video missä isiltä kysytiin perusasioita niiden lapsista. Parhaat sentään muistivat lapsensa koko nimen, osa ei sitäkään. Sisäpiirin tiedot, kuten lapsen ikä tai parhaan kaverin nimi oli jo liian vaikeaa.

Kuulostaa ikävältä teidän kokemuksenne 😐

Vierailija kirjoitti:

Onko se ostanut joskus lahjan sulle? 

Ei. Äiti on hoitanut kaikki lahjat lapsille. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama mutta isäni on kylläkin kuollut eli hyvä syy olla soittamatta

Isäni on ollut kuolleena yli kymmenen vuotta mutta soittelee koko ajan. On kuulemma hiostavaa ja lämmintä siellä päin.

T: Urpo

Isä soittaa joka viikko.

N60

Havahduin koska siskoni on usein puhunut kuinka on puhunut isän kanssa puhelimessa. Onko sitten siskoni soittanut isälle, sitä en muistanut kysyä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Havahduin koska siskoni on usein puhunut kuinka on puhunut isän kanssa puhelimessa. Onko sitten siskoni soittanut isälle, sitä en muistanut kysyä. Ap

Lisään vielä, että siskoni on aktiivisempi ottamaan yhteyttä vanhempiimme, joten voi olla että on soittanut. Ap

Mun isä ei myöskään ikinä soita mulle. Eikä kyllä laita viestiäkään. Ei korttia, ei sähköpostia, ei mitään. Mun veljille (kaikki aikuisia hekin) kyllä soittelee ja näkee niitä melkein viikottain. Ens kuussa on viemässä ne laivalle (mua ei tietenkään kysynyt mukaan). En oo nähnytkään isää kun viimeks toukokuussa. Sitä ennen oli 2 vuotta kun ei kuulunut mitään. 

Jos soitan itse niin ei vastaa. Jos laitan viestin, saattaa vastata ehkä viikon päästä, tai sitten unohtaa koko viestin. 

(Väärään sukupuoleen ilmeisesti syntynyt) N34

Sama täällä. Kouluaikoina isä ei tiennyt, millä luokalla kulloinkin olin, eikä hän koskaan ole muistanut synttäreitäni. Erikoiselta tuntuu kyllä nykyään näin äitinä tuollainen suhde omaan lapseen.

Vierailija kirjoitti:

Mun isä ei myöskään ikinä soita mulle. Eikä kyllä laita viestiäkään. Ei korttia, ei sähköpostia, ei mitään. Mun veljille (kaikki aikuisia hekin) kyllä soittelee ja näkee niitä melkein viikottain. Ens kuussa on viemässä ne laivalle (mua ei tietenkään kysynyt mukaan). En oo nähnytkään isää kun viimeks toukokuussa. Sitä ennen oli 2 vuotta kun ei kuulunut mitään. 

Jos soitan itse niin ei vastaa. Jos laitan viestin, saattaa vastata ehkä viikon päästä, tai sitten unohtaa koko viestin. 

(Väärään sukupuoleen ilmeisesti syntynyt) N34

:(((.

Minunkin isäni vihasi puhelimessa puhumista, ja kun äitini soitti, isäni huuteli aina ettei saa puhua niin pitkään kaukopuheluja, tulee kalliiksi. Ei oppinut kirjoittamaan tekstiviestejäkään. Hänellä ei yksinkertaisesti ollut asiaa aikuisille lapsilleen.

Vanhempamme ei kumpikaan puhu kuin omista asioistaa.n Huvittikiun viimeksi kun käytiin katsomassa isää palvelukodissa puhuin paljon omista tapahtumusta. Lapsenlapsista, mitä olen tehnyt jne. Isä hymyili jotenkin pitkästyneen oloisena 😁. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mun isä ei myöskään ikinä soita mulle. Eikä kyllä laita viestiäkään. Ei korttia, ei sähköpostia, ei mitään. Mun veljille (kaikki aikuisia hekin) kyllä soittelee ja näkee niitä melkein viikottain. Ens kuussa on viemässä ne laivalle (mua ei tietenkään kysynyt mukaan). En oo nähnytkään isää kun viimeks toukokuussa. Sitä ennen oli 2 vuotta kun ei kuulunut mitään. 

Jos soitan itse niin ei vastaa. Jos laitan viestin, saattaa vastata ehkä viikon päästä, tai sitten unohtaa koko viestin. 

(Väärään sukupuoleen ilmeisesti syntynyt) N34

Olen pahoillani puolestasi mutta älä sitten sinäkään soita. Ei ole sinun tehtäväsi yrittää pitää yhteyttä isääsi.

Olet samaa ikäluokkaa kuin lapseni. Heidän isänsä keskittyi tyttäremme kuoleman jälkeen lähettelemään yökaudet kännissä pitkiä, vihaisia, uhkaavia tekstiviestejä. Poikani säästi viestit ja sanoi että ainakin ne ovat merkki siitä että isä on elossa. Sitten isä kuoli. Poika ei mennyt hautajaisiin.

Isäni on soittanut minulle monta kertaa ja kirjoittanut pitkiä kirjeitä hienolla käsialallaan. Hän on ostanut minulle monta korua nuoruudessani ja omana elinaikanaan. Muita ostoksia en nyt muista mutta onhan niitä täytynyt ollakin ainakin jotain. En muista mitään varsinaisia turhuuksia nuoruudestani - en muista mistä jotkut kivat tarpeelliset tavarat tulivat ja kuka ne osti. Ehkä minä itse valitsin. Ei siis mitään muistikuvaa tämmöisestä! 

Vierailija kirjoitti:

Mun isä ei myöskään ikinä soita mulle. Eikä kyllä laita viestiäkään. Ei korttia, ei sähköpostia, ei mitään. Mun veljille (kaikki aikuisia hekin) kyllä soittelee ja näkee niitä melkein viikottain. Ens kuussa on viemässä ne laivalle (mua ei tietenkään kysynyt mukaan). En oo nähnytkään isää kun viimeks toukokuussa. Sitä ennen oli 2 vuotta kun ei kuulunut mitään. 

Jos soitan itse niin ei vastaa. Jos laitan viestin, saattaa vastata ehkä viikon päästä, tai sitten unohtaa koko viestin. 

(Väärään sukupuoleen ilmeisesti syntynyt) N34

Laita viesti "kuulin että olette menossa laivalle, voisinko tulla mukaan?" Katso mitä vastaa. 

Vierailija kirjoitti:

Onko se ostanut joskus lahjan sulle? 

Ai että, faija osti aina ihan random joululahjoja koska ei miettinyt yhtään mitä ihmiset tarvitsee. Ainoan kerran kun nuorena pyysin jotain, laskettelulaseja, sain sellaiset tosi nopeet pyöräilylasit. Muuten oli aina r-kioskilta mitä sattui käteen osumaan. Horoskooppikirja tai suklaalevy.