Lemppaan miehen 2 v aviossa enkö saa mitään???
Voiko olla näin?? Yhteiseloa avoliitossa 7v, Siihen päälle 2 vuotta naimisissa. pari lasta.
En enää jaksa , tunteet kadonneet. Ilmoitin miehelle että haluan eron, meillä ei avioehtoa. miehellä paljon omaisuutta Eri muodoissaan..peltoa , metsiä, tontteja,Liiketiloja, muutama asunto jne. (mulla yks kämänen asunto nuoruudesta jonka jättänyt ns sijoitusasunnoksi)
Väittää että niin vähän oltu naimisissa mikä kumoaa sen etten tule saamaan ositusta.
Miten on onko kellään kokemusta??
Tarkennettuna vielä, olen mahdollistanut kotona olemalla 7 vuotta miehen uran luomisen hoitamalla lapset, kodin. Kai se nyt jotain merkitsee?
Mies on elättänyt meidät eli en ole paljon mistään mitåånmaksanut mutta ei ole tulojakaan ollut.
Kommentit (78)
Ääliölokit kuvittelee että koko omaisuuden arvo vain lasketaan yhteen ja jaetaan tasan puoliksi.
Huomaa kuinka pihalla te olette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan 5 vuotta on se raja. Käytännössä 5 vuoden avoliitossakin voi vaatia kohtuullistamista, mutta jos on alle tuon 5 vuotta ollut tää keissi menee miehen edun mukaiseksi.
Laita linkki väittämääsi.
Viisi vuotta on katsottu olevan raja jolla sovitteluun voidaan vielä lähteä, mutta avioliiton lyhyt kesto ei ole yksinomainen kriteeri, vaan sen lisäksi tarkastellaan muita mahdollisen kohtuuttomuuden edellytyksiä, säännös löytyy kyllä avioliittolaista ja aiheesta on vaikka kuinka oikeuskirjallisuutta, jos haluaa perhehtyä.
Linkkiä ei edelleenkään näy missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan 5 vuotta on se raja. Käytännössä 5 vuoden avoliitossakin voi vaatia kohtuullistamista, mutta jos on alle tuon 5 vuotta ollut tää keissi menee miehen edun mukaiseksi.
Laita linkki väittämääsi.
Viisi vuotta on katsottu olevan raja jolla sovitteluun voidaan vielä lähteä, mutta avioliiton lyhyt kesto ei ole yksinomainen kriteeri, vaan sen lisäksi tarkastellaan muita mahdollisen kohtuuttomuuden edellytyksiä, säännös löytyy kyllä avioliittolaista ja aiheesta on vaikka kuinka oikeuskirjallisuutta, jos haluaa perhehtyä.
Linkkiä ei edelleenkään näy missään.
Tämä on keskustelufoorumi, googlaamalla 'osituksen sovittelu' tai osituksen kohtuullistaminen' löytyy vaikka kuinka, avioliittolaki 103b § ja vastaava hallituksen esitysHE 62/1986 vp.
Ap: voit myös avioerohakemuksen yhteydessä hakea elatusta itsellesi aviopuolisolta. Koska olet hoitanut yhteisestä päätöksestä kotia ja lapsia, ja tulosi ovat nyt nolla, niin miehelläsi jatkuu elatusvelvollisuus avioliiton jälkeenkin, esim. määräaikaisesti.
Täällä juttu aiheesta:
https://www.lrhto.fi/artikkelit/perhe-ja-perinto/puolison-elatusvastuus…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen kans monia ansaintamahdollisuuksista luopuneita. Mistä vois hakee korvausta?
Jos olet tehnyt koti- ja lastenhoitotyötä puolisosi hyväksi, jonka kanssa sinulla on yhteisiä lapsia, niin saat korvauksen erossa. Muutoin et saa korvausta tietenkään.
Eikö ne ole myös itsensä hyväksi? Todella kätevä systeemi tuollainen et toinen voi halutessaan jäädä vuosikymmeniksikin parhaimmillaan ja tehdä samat asiat mitä tekis muutenkin jos olis töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen kans monia ansaintamahdollisuuksista luopuneita. Mistä vois hakee korvausta?
Jos olet tehnyt koti- ja lastenhoitotyötä puolisosi hyväksi, jonka kanssa sinulla on yhteisiä lapsia, niin saat korvauksen erossa. Muutoin et saa korvausta tietenkään.
Eikö ne ole myös itsensä hyväksi? Todella kätevä systeemi tuollainen et toinen voi halutessaan jäädä vuosikymmeniksikin parhaimmillaan ja tehdä samat asiat mitä tekis muutenkin jos olis töissä.
Jos kumpikin puoliso on töissä, niin myös kotityöt ja lastenhoito puolitetaan. Sinä oletat, että ne on aina toisen osapuolen hommina olipa hän kotona tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et vienyt lapsia päivähoitoon ja mennyt itse töihin. Kuka käski jäädä kotiin?
Mies olisi voinut uraa ihan samalla tavalla olit sitten kotona tai et.
Paitsi jos on yhdessä sovittu, että ap on kotona, niin silloin se on ollut miehenkin päätös. Käytännössä voi olla mahdotonta, että molemmat vanhemmat panostaisivat uraan, jos siihen kuuluu esim. työmatkoja, pitkiä työpäiviä jne. Vai ajattelitko, että lapset olisivat vaikka viikon siellä päivähoidossa/yöhoidossa, jos molemmat vanhemmat työmatkoilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen kans monia ansaintamahdollisuuksista luopuneita. Mistä vois hakee korvausta?
Jos olet tehnyt koti- ja lastenhoitotyötä puolisosi hyväksi, jonka kanssa sinulla on yhteisiä lapsia, niin saat korvauksen erossa. Muutoin et saa korvausta tietenkään.
Eikö ne ole myös itsensä hyväksi? Todella kätevä systeemi tuollainen et toinen voi halutessaan jäädä vuosikymmeniksikin parhaimmillaan ja tehdä samat asiat mitä tekis muutenkin jos olis töissä.
Jos kumpikin puoliso on töissä, niin myös kotityöt ja lastenhoito puolitetaan. Sinä oletat, että ne on aina toisen osapuolen hommina olipa hän kotona tai ei.
Ei vaan et ap ei mahdollistanut yhtään mitään. Mies olis voinut laittaa lapset hoitoon ja siivota itse, tai vaikka palkata siivoajan. Sekin olisi tullut halvemmaksi. Ap tuossa kuviossa on se hyötyjä.
Vierailija kirjoitti:
Omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan kahteen osaan sulle toinen puoli.
Kaikki muu on pötyä.
Omaisuudet lasketaan, siis myös ap:n kämänen sijoitusasunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen kans monia ansaintamahdollisuuksista luopuneita. Mistä vois hakee korvausta?
Jos olet tehnyt koti- ja lastenhoitotyötä puolisosi hyväksi, jonka kanssa sinulla on yhteisiä lapsia, niin saat korvauksen erossa. Muutoin et saa korvausta tietenkään.
Eikö ne ole myös itsensä hyväksi? Todella kätevä systeemi tuollainen et toinen voi halutessaan jäädä vuosikymmeniksikin parhaimmillaan ja tehdä samat asiat mitä tekis muutenkin jos olis töissä.
Jos kumpikin puoliso on töissä, niin myös kotityöt ja lastenhoito puolitetaan. Sinä oletat, että ne on aina toisen osapuolen hommina olipa hän kotona tai ei.
Ap joutuis joka tapauksessa kotinsa siivoamaan, lapsensa hoitamaan ja ruokansa laittamaan, vaikka puoliso niistä hyötyykin nyt samalla. Mutta hyötyy apkin taloudellisesti erittäin paljon. Hyöty-haitta -suhde on selvästi ap:n eduksi.
Hyi vttú miten alhainen on tuo sukupuoli nimeltä nainen.
Totta kai saat osituksen ap. Tai siis ositus tehdään joka tapauksessa. Periaatteessa mies voi vedota avioliiton lyheen kestoon (Alle 5v) ja vaatia osituksen kohtuullistamista. Teidän tapauksessa vaatimus tuskin menee läpi. Jos menisi, niin kohtuullistaminen ei tarkoita sitä ettei ositusta tehtäisi ja ettet saisi tasinkoa. Mahdollista on ettet saa täyttä puolikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lakimies avuksesi. Miehesi on väärässä.
Kyllä mies ihan oikeassa on, eikös alle 5 vuotta naimisissa lasketa jotenkin rajaksi että onko oikeuksia vai ei, ja varsinkaan tällaisessa tilanteessa jos mies on tuonut tulot.
Tietysti jos haluaa rikastuttaa lakimiestä niin siitä vaan.
Puhut paskaa.
Vaikka te palstalokit olettekin vain miesten lompakkojen perässä, niin alle 5 vuoden avioliitoissa ositusta kohtuullistetaan, juuri aloittajan kaltaisten loisten vuoksi
Sinulla taitaa mennä sekaisin avoliitto ja avioliitto. Ap ollut avoliitossa 7 vuotta ja aviossa 2. Lapsiakin on. Ap on oikeutettu kunnon ositukseen erossa. Hankkiin vain asianajajan avukseen.
Noniin kiitos kaikille vastauksistanne
Tarkennuksena lompakkoloisimis ja lokkeilu kommentteihinne;
Ensimmäinen lapsemme on erityislapsi, olisi ollut mahdotonta laittaa häntä hoitoon vieraalle.
Ennen lapsien syntymää sovimme yhteisesti, että jään työelämästä pois (ennen lapsia kerkesin olemaan työelämässä 13 vuotta)
Ja kyllä elämäni silti on työn täytteistä, huolehtinut kaikista kodinhoidollisista asioista, lasten asioista, mieheni tekee paljon työmatkoja suomessa ja ulkomailla, näidenkään syiden takia lasten hoidattaminen olisi ollut haastavaa.
Itse olen ihan tietoisena ryhtynyt tähän elämäntyyliin, paluu työelämään olisi ollut mahdollista sitten kun nuorempi lapsemme olisi kouluikäinen ja olen ammattikoulun käynyt ihan ok ammatti hoitoalalla tietty palkkaus mikään erikoinen.
Emme tehneet avioehtoa, koska mies oli sitä mieltä ettei se olisi oikein mua kohtaan koska ollaan menty hänen ura edellä.
Nyt kun on riitaisampaa niin on pyörtänyt puheensa. En halua hänen sukutilaa mutta haluaisin sellaisen osituksen joka mahdollistaa minulle ja lapsille kodin, auton, perus asiat. En koe että olisi kohtuutonta kun miehellä miljoona omaisuus .
Mies jäi kiinni pettämisestä työreissuillansa maksullisten naisten kanssa ja mielestäni se on tarpeaksi pätevä syy erota ja myös syy sille että tunteeni häntä kohtaan ei ole enää sitä mitä ollut ennen. Rakkaudesta hänet nain, ja hän ei sillon ollut mikään erityisen varakas, ihan sellainen ns perus hyvin tienaava ihminen , jollainen minäkin olen ollut. Meidän yhteiselon aikana hän on uransa luonut ja pärjännyt hyvin.
Minä olen tukenut,kannustanut, mahdollistanut
T. Ap.
Onko teillä yhteisiä lapsia? Jopa avoliitossa voidaan ottaa huomioon se, että käytännössä on oltu ikään kuin avioliitossa, kun on lapsia.
Kohtuullistaminen koskee vain tilanteita, joissa avioliitto on ollut lyhyt EIKÄ ole yhteisiä lapsia. Ap on oikeutettu ihan normaalisti puoleen miehen omaisuudesta, koska kyse on ollut miehen omaisuuden kartuttamisesta yhteisiä lapsia hoitamalla. Mutta hyvä asianajaja kannattaa hankkia.
Olet ollut kotona monta vuotta, kun ei ole kiinnostanut lähteä töihin. Lapset ovat hyvä syy jäädä kotiin, mutta he olivat kuitenin voineet mennä päivähoitoon. Todennäköisesti olisivat saaneet paljon enemmän virikkeitä siellä kuin kotona.
Onneksi mulla on kaiken poissulkeva avioehto...