Oliko teistä noloa, laivalla pyysin pöydän kauas lapsiperheistä
Olimme neljän aikuisen kanssa reissulla, ravintolassa oli pöytiinohjaus. Huomasin äänekkäitä lapsiperheitä ravintolan etuosassa ja halusimme olla rauhassa. Oliko mielestänne kohtuullinen pyyntö. Minusta toimin erittäin järkevästi kaikkien edun kannalta.
Kommentit (48)
No noin minäkin teen usein, tai ainakin valitsen paikan kaukaa leikkipaikoista ja minulla on lapsia, tosin ei enää pieniä. Kun vielä pystyisi pyytämään pöydän kauaksi humalaisista tai isoista naisporukoista.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 16:40"]
Niin minäkin tekisin. Laivalla varsinkin lapsiperheet saavat aikaan hirveän sirkuksen, kukaan ei istu pöydässä kahta sekuntia kauempaa, joltain aina jotain puuttuu, järjetöntä sähläämistä. Minullakin on lapsia, mutta ikinä ei olla ravintolassa kuin sekopäät pallomeressä.
[/quote]
miksi se on muka sähläämistä? Mennään pöytään, istutaan alas, tarjoilija kysyy, mitäs syödään, ruoka tulee ja syödään ja lähdetään pois. Jos mukana pienempiä lapsia, ota viihdykettä mukaan. Vaikkapa värikynät ja paperia.
näin se meillä on toiminut, yleensä ilman sirkusta, lapset nyt 5 ja 7. Katastrofikertoja ei ole ollut koskaan, joskus menee paremmin joskus vähemmän paremmin, mutta ei se mikään sirkus ole
Sattui tuttu samaan laivaan. Enste kertoi että heidän 2 vee oli riekkunut edellisiltana yhteen ennen kuin oli simahtanut kun laivalla oli niin jännää. Sitten myöhemmin juoksi intoa puhkuen perään, että hän oli saanut hienon ajatuksen, he tulee syömään samaan pöytään iltakattaukseen kun siellä oli vielä vapaata. No ne paikat oli sitten onneksi menneet.
Mun mielestä ei ollut lainkaan nolo eikä kohtuuton vaatimus.
Muistan itse, miten pienenä häpesin meidän perheen meluamista. Muistan elävästi varsinkin ennen murrosiän kynnystä miten se häpeä kasvoi ihan mittaviin summiin. Aikuiset marmattivat meille, että meidän pitää käyttäytyä ja vika oli aina mussa, vaikka olin se rauhallisin. Kerrankin ravintolassa kun suutuin kiemurtelevalle ja äänekkäästi nirsoilevalle veljelleni, otin häntä hiuksista ja käskin istua paikallaan. Äitini löi minua lusikalla päähän ja se oli noloa jos mikä.
Sen lisäksi häpesin sitä, miten isäpuoleni ja äitini tappelivat avoimesti ja erittäin kovaäänisesti keskenään sen lisäksi että he yrittivät hillitä kahta nuorempaa. Miksei äitimme opettanut meille mitään tapoja ja oli koko ajan mun kimpussani, vaikka kaksi nuorempaa sotkivat, mekastivat ja melkein leikkivät pöydässä. Halusin vajota maan alle.
26 jatkaa..
eli siis en ihmettele että haluatte istua erillään lapsiperheistä. Niin mäkin tekisin.
26 jatkaa..
eli siis en ihmettele että haluatte istua erillään lapsiperheistä. Niin mäkin tekisin.
No noin minäkin teen usein, tai ainakin valitsen paikan kaukaa leikkipaikoista ja minulla on lapsia, tosin ei enää pieniä. Kun vielä pystyisi pyytämään pöydän kauaksi humalaisista tai isoista naisporukoista.
Lisätäiskö tähän listaan vielä vaikka lihavat, liian laihat, huonosti pukeutuneet, liian hienosti pukeutuneet... Kaikkein paras olisi tietysti ravintola, jossa vain yksi pöytä, ei olisi muita asiakkaita.
Kyllä taas näkee tästäkin ketjusta miten toisten elämä voi olla vaikeeta...
"Ei tuossa ollut mitään muuta noloa, kuin laivalla oleminen. Junttipaikkojen numero 1."
Siis mikähän "parempi" tyyppi on tämänkin laittanut...
T. Ei mikään laivamatkustaja
"Ei tuossa ollut mitään muuta noloa, kuin laivalla oleminen. Junttipaikkojen numero 1."
Siis mikähän "parempi" tyyppi on tämänkin laittanut...
T. Ei mikään laivamatkustaja
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 16:40"]
Niin pyytäisin minäkin, jopa omien teinieni kanssa, he eivät möykkää.
[/quote]
Meillä teini itse selvästi katselee pöytiä sillä silmällä, vaikka ei ääneen kehtaakaan sanoa. Huomaa selvästi että hakeutuu kauas leikkipaikasta ja melupöydistä.
Ihan normaalia. Melusaastetta on nykyään nin paljon kun ihmiset ovat suomessa ahtautuneet asumaan lähemmäs toisiaan.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 17:26"]
No noin minäkin teen usein, tai ainakin valitsen paikan kaukaa leikkipaikoista ja minulla on lapsia, tosin ei enää pieniä. Kun vielä pystyisi pyytämään pöydän kauaksi humalaisista tai isoista naisporukoista.
Lisätäiskö tähän listaan vielä vaikka lihavat, liian laihat, huonosti pukeutuneet, liian hienosti pukeutuneet... Kaikkein paras olisi tietysti ravintola, jossa vain yksi pöytä, ei olisi muita asiakkaita.
Kyllä taas näkee tästäkin ketjusta miten toisten elämä voi olla vaikeeta...
[/quote]
Lihavat tai laihat ei metelöi noiden ominaisuuksiensa vuoksi. isot naisporukat ja humalaiset metelöivät.
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 19:38"]
[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 16:40"]
Niin pyytäisin minäkin, jopa omien teinieni kanssa, he eivät möykkää.
[/quote]
Meillä teini itse selvästi katselee pöytiä sillä silmällä, vaikka ei ääneen kehtaakaan sanoa. Huomaa selvästi että hakeutuu kauas leikkipaikasta ja melupöydistä.
Ihan normaalia. Melusaastetta on nykyään nin paljon kun ihmiset ovat suomessa ahtautuneet asumaan lähemmäs toisiaan.
[/quote]
Niin ja ei ole saanut hän meluta pienenäkään.
Ei millään lailla noloa, vaan ihan järkevää ja asiallista. Miksi pitäisi väkisin kärsiä?
t. 3:n toisinaan kovaäänisen lapsen äiti.
Pitkästä aikaa laivalla kun piti Ruotsiin päästä ja poukkoilevia lapsia oli joka paikassa. tyypillisesti kolme lasta kerralla liikkeellä, säntäilivät sinne tänne, yhdellä lautanen jossa oli muutama murohiutale ja muffinssi. Sormilla tökittiin susheja ja katkarapuja. Pienempien pöydissä perinteinen MÄENSYÖ ÄÄÄÄÄ-huutoa ja nukkumaanmenoajan ohituksesta johtuvaa väsymölinää. Meidän lapset eivät ole ikinä käyttäytyneet noin.
Jos asian esittää asiallisesti niin tuossa ei ole mitään vikaa, etenkin jos ravintolassa on tilaa.
Kävimme miehemme kanssa syksyllä viikkarilla Tukholmassa. Fiilis vähän laski, kun en tajunnut ettei Buffassa ollut kahdenhengen pöytiä laisinkaan. Ne oli sellaisia kuuden hengen pöytiä, joihin oli kaikkiin istutettu sitten toiseen päähän neljän hengen rääkyvät lapsiperheet ja pöydän päätyyn pariskunnat. Emme olleet ainoita jotka joutuivat nauttimaan buffetista kiljuvien lasten istuessa vieressä. Hieman harmitti, olisi ollut edes kymmenen sentin hajurako, mutta ehei. Onneksi vieruskaverimme söivät nopeasti alle tunnissa ja lähtivät pois.
Mäkin olen tehnyt niin, ei mitään noloa!
Jos kerran elämässä pääsee ravintolaan syömään ilman omia lapsia...oli se laivalla tai ei...niin en kyllä halua istua sellaisen lapsiperheen vieressä jossa kullanmurut ei osaa käyttäytyä ja syödä rauhassa.
Varsinkin kun omien lasten kanssa on aina ollut helppo mennä ravintolaan vaikka hienoonkin kun istuvat rauhassa ja nätisti ja varsinkin poika on ollut "ruokasnobi" jo pienestä pitäen eli syö aikuisten listalta erikoisempia ruokia kuin me vanhemmat.
Muistan elävästi, kun lapsettomana parina oltiin lapsiperheen kanssa lomamatkalla Etelä-Euroopassa. Ekana aamuna perheen äiti kiljuu henkilökunnalle, kun 1-vuotiaalle ei löydy puuroa, isompi itkee ja heittää ruokaa lattialle, pienempi vetää jugurtit pitkin pöytäliinaa. Show oli ihan karmea. Toki tajusin, etteivät ne vanhemmatkaan nauttineet lainkaan tästä, mutta omaakin käyttäytymistä voisi miettiä. Lasta voi ojentaa eikä teeskennellä, että sirkus on aivan normaalia eikä lapsi tee mitään väärää. Hyvä keino on myös poistua paikalta, kun meno käy liian villiksi.
Me söimme lomalla aamiaisen sitten eri aikaan kuin tämä tuttavaperhe, kun emme kestäneet sitä sotkua ja huutoa.
Miksi niitä lapsia pitää lainkaan tuoda julkisille paikoille. Eikö niitä lapsia voisi pitää päiväkodissa tai vaikka isovanhempien luona sillä aikaa kun vanhemmat käyvät kaupassa, ravintolassa tai ylipäätään ihmisten ilmoilla?
Ihan kohtuullinen pyyntö. Itse kun matkustan lomalle välillä ilman lasta, niin menen aina näihin "vain aikuisille" hotelleihin. En halua lapsivapaalla lomalla kuunnella pentujen huutoa.