Ärsyttävän ahne mihen ex-vaimo

Tuli vaan mieleen kun haukut tuota exää. Mistä sä tiedät että exä on kehottanut lasta vaatimaan isältä?

Olemme exän kanssa eronneet ja lapsi käy isällään ja heidän uudessa perheessä joka toinen viikonloppu. Lapsi oli minulta ruikuttanut uutta puhelinta kauan, ja en ostanut koska katsoin että se ei nyt tällä hetkellä ole tarpeellinen. Ajattelin ostaa sen hänelle joululahjaksi.

No sain ex mieheltä puhelin soiton jossa vähän vihaisena kysyttiin miksi minä käsken poikani pyytää isältä. Tätä en ollut tehnnyt, mutta lapsi "fiksuna" yritti.

No, meillä on kuitenkin exän kanssa asialliset välit, ja opimme sen jälkeen aina kysymään toiselta. Yhdessä tehtiin sitten suunitelma joululahjoista ja lapsi sai monta semmoista jota toivo.

Ei eksät aina kehota lapsia kysymään etävanhemmalta lahjoja. Joskus ihan ydinperheessäkin lapsi käyttää tuota, Äiti käski.

Kannattaisiko kysyy äidiltä ensimmäseksi?

No eipä tulis mieleenkään kytätä mitä ex ostaa kellekin. On ostanut esim mopon nykyisensä pojalle, jonka isä ei siis ole, eikä se minua kiinnosta eikä harmita. On minunkin puolisoni ostanut vaikka mitä minun lapsilleni ja hänkin täysin omasta tahdostaan.

No eipä tulis mieleenkään kytätä mitä ex ostaa kellekin. On ostanut esim mopon nykyisensä pojalle, jonka isä ei siis ole, eikä se minua kiinnosta eikä harmita. On minunkin puolisoni ostanut vaikka mitä minun lapsilleni ja hänkin täysin omasta tahdostaan.

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 19:11"]

No jos mun exä makselee nykyisen kersoille tavaroita, niin tasan ostaa silloin myös omalleen samalla rahalla. Tämä lienee sanomattakin selvää ja jos ei tasapuolisesti kykene elättämään sitä kakaralaumaa jonka ympärilleen haalii, niin naps naps piuhat poikki, ettei tule lisää.

Eikä tällä ole mitään tekemistä ahneuden kanssa. Jos minä tein vakavaraisen miehen kanssa lapsen, jonka mies myös mitä suuremmassa määrin halusi, on lapseni oikeutettu siihen elintasoon mihin syntyi. Se, että erosimme ei ole lapsen syy.

[/quote]

Pystytkö sinä omalta osaltasi tarjoamaan lapselle saman elintason, mikä hänellä ennen eroa oli? Vaiko oliko elintason tarjoaminen silloin(kin) pääosin ex-miehesi harteilla? 

Kyllä näitä itsekkäitä naisia vain on olemassa ihan ydinperheissäkin. Monesti tällaiset ensimmäiset vaimot tuntuvat pitävän miestä jonkinlaisena resurssina ja heidän hankintojensa mahdollistajina sekä avioliiton aikana että sen jälkeen. Oma mieheni meni melko nuorena naimisiin ensimmäisen vaimonsa kanssa eikä kilttinä miehenä oikein osannut pitää varaansa. Vaimo saneli hyvin pitkälle, millä ehdoilla taloudessa mennään. Niinpä tilanne lipsui mm. siihen, että vaimo hoiti lapsia kotona 6-7 vuotta ja samaan aikaan määräsi, mihin mies sai käyttää ansaitsemansa rahat. Tilin tuli tietysti olla yhteiskäytössä. Miehellä oli ihan ok tulot jo tuolloin, mutta vaimo oli valmis myöntämään vain tietyn määrän "taskurahaa", muuhun piti sitten olla vaimolta lupa, jollaisen saanti oli usein kiven takana, ellei hankinta koskenut jotain lapsiin tai sisustukseen liittyvää. Raha-asiat ja vaimon yleinen dominointi muissakin asioissa olivat olleet eron päällimmäinen syy aikanaan.

Eron jälkeenkin ex-rouva on yrittänyt tuota samaa, mutta mies on pitänyt pintansa eikä ostele ylimääräisiä exän saneluyritysten mukaan.Elatusmaksu riittää, lisäksi lapsille ostetaan lomareissuja ja muuta kivaa heidän meillä ollessaan. Mitään sellaista tavaraa lapsille ei kannata exän luo ostaa, jonka hankinta ei ole exästä lähtöisin, sillä ne mystisesti "hajoavat" tai "katoavat" hyvin nopeasti. Lapsilla on sitten meillä omat tavaransa sen mukaan, miten meillä tila antaa myöten.

Lienee sanomattakin selvää, että meillä on omat rahat ja erilliset tilit, mies on vaurastumisensa ansainnut ja minä elän omilla tuloillani. Miehen palkka riittää erittäin hyvin sekä lasten elintason ylläpitoon että omaankin elämiseen, mutta exälle hän ei rahojaan enää halua kylvää.

[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 08:20"]

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 22:20"] Tässäkin tapauksessa ap:tä harmittaa vain ja ainoastaan se ettei hänen rakas miehensä ole hylännyt ensimmäistä (ap:n mielestä virheellistä) lastaan. Ap taisi olettaa että nyt kun vauva syntyy niin mies katkaisee yhteydet entisiin lapsiin täysin ja kun poika vielä pyörii nurkissa niin harmittaa. Olisitte uusperheelliset edes rehellisiä lapsille! 

[/quote]

Vai niin, ihan mukavan tarinan keksit pikku päässäsi! Kerrohan niiden viestien numerot mistä olet saanut tälläisen käsityksen?

Olen kyllä omasta mielestäni selvästi ilmaissut että kohtelemme kaikkia lapsia tasapuolisesti ja voin sanoa vielä senkin että olen tuntenut pojan vaippaiästä asti ja osallistunut hänen kasvatukseen ja elämään, en osaisi elää ilman häntä ja hän on yhtä tärkeä perheenjäsen kuin kaikki muutkin lapset. Ja oma mieheni on kasvattanut minun isättömän poikani jota poika pitää nyt isänään kun ei muista kunnolla omaa isäänsä.

ap

Mitäs se ap sulle oikeastaan kuuluu mitä miehesi ostaa omalle lapselleen. 

Tuollaista se on, kun näitä uusperhekuvioita hommataan. Aina on joku katkera ja kateellinen, vaikka kuorossa huudetaan, että en minä mutta kun exä. Kuka kärsii, omat ja vieraat lapset. 

Kun raha menee ovesta, liihottaa rakkauskin ikkunasta ulos... : -D Eniten sääliksi käy se mies, jota  näköjään tehoimppaa kaksi muijaa, minkä ehtivät. Siis kaiken, mikä irti lähtee.  Ja kaikenlaisessa muksujen kilpavarustelussa ovat niin mustasukkaisia toistensa saamisista, että mies joutuu maksamaan kaiken tuplana tai jopa triplana...No itsepä on petinsä "pedannut".  : -D

Huvittaa, että nyt AP:n poikapuolelle olisi pitänyt hommata se iPad, koska sillä voi harrastaa eli mahdollisesti lukea sieltä kirjoja. Eiköhän ihan normaaleissa uusio- ja ydinperheissä käsketä lapsen painua kirjastoon eikä olla heti ostamassa kalliita laitteita, joilla ei oikeastaan edes tee mitään.

Täytyykin alkaa jälestäpäin katkeraksi, koska itse jouduin uusiperheeseen. Vanhempien eli äitini ja isäpuoleni rahat olivat yhteiset ja kaikille lapsille ostettiin tarpeenmukaan (tosin kukaan ei saanut juuri mitään, koska oltiin aika kaukana varakkaasta). Kyllä munkin olisi pitänyt saada esim. uusi pyörä olemassa olevan tilalle, kun pikkusiskopuoleni sai ensimmäisensä, jotta olisin tuntenut kuuluvani perheeseen. Tai oikeastaan isäni olisi voinut soitella äidilleni, että nyt sitä uutta pyörää kehiin tai vähintään jotain muuta yhtä kallista, vaikka pari viikkoa sitten ostitte sille uudet stereot. Oma isähän ei sitten tosin ostanut minulle mitään, koska omien sanojensa mukaan maksoi niiiiiin paljon elatusmaksua (selvisi myöhemmin, että maksoi minimin ja sekin perittiin hänen palkastaan, koska ei suostunut sitä vapaaehtoisesti maksamaan).

[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 21:42"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 18:41"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 17:39"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 17:34"]

[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 17:20"]

Ap eikä kukaan muukaan nyxä ole vielä vastannut siihen koko tämän sotkun takana olevaan kysymykseen. Jos olisi tarpeeksi rahaa niin ei riideltäisi siitä vaan ajasta, huomiosta ja rakkaudesta. Sehän se kaivelee kun se entinen lapsikin haluaa miehen aikaa ja välittämistä eikä saisi sitä saada kun se on sitten nyxältä ja uusilta lapsilta jotenkin pois. 

Ihan turhaan haukutte sitten katkeraksi exäksi koska olen ihan tavallisen ydinperheen äiti. 

[/quote]

No minä vastaan. (uudestaan sadannen kerran)

Ensinnäkään ei ole mitään entisiä lapsia, on vaan lapsia joita kohdellaan tasapuolisesti.

Miehen lapsi on aina tervetullut meille kuin omaan kotiinsa ja käykin usein. Se aika minkä viettää äitinsä kanssa on tietysti pois isän ajasta mutta sille emme voi mitään.

Meillä on ihan kohtuullisesti rahaa elättää kaikki kolme lasta tasapuolisesti mutta ei kuitenkaan niin paljon että voisimme joka toinen viikko ostaa uusia juttuja kaikille lapsille vain siksi että he niin tahtovat tai että joku lapsista sai jotain.

ap

[/quote]

Kiertelykaartelu eli et vastaa vaan toistat aiempia kiertelyitä. Etkö muka olisi tyytyväinen jos miehesi sanoisi sinulle että sinun ja uuden lapsenne vuoksi lupaa katkaista välit entiseen lapseensa täysin? 

[/quote]

Tästäkö homma nyt siis kiikastaa? Kun ap ei vaikutakaan ihan niin veemäiseltä ämmältä kuin sinä olisit halunnut, niin siksi sinä täällä häntä haukut? Tuoko olisi se toive, mikä aloittajan pitäisi esittää, jotta sinä voisit olla tyytyväinen? Sittenkö vasta sinä olisit valmis uskomaan toista, jos hän sinun mieliksesi valehtelisi jotain, mitä sinä haluaisit kuulla, mutta mikä ei oikeasti edes paikkaansa pitäisi?

Onko sinun ex-miehesi nykyinen noin ilkeä nainen, vai miksi edes kysyt aloittajalta tällaista? En voi käsittää...

T: taas se nrolla 194 kirjoittanut exä

[/quote]

Eikun ap vaikuttaa ihan oikeesti todella veemäiseltä henkilöltä, mitä ei muuta ne 6 alapeukkuttajaa täällä. On vaikuttanut ihan aloituksesta lähtien. Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, sanotaan. Ap haukkuu jotain ahneeksi, vaikka itsehän hän niistä rahoista eniten murehtii kuin kukaan muu.

[/quote]

mielelläni kuuluisin perusteita jos vittumaiseksi haukut, olen sentään vastannut melkein jokaiseen viestiin perusteluiden kera. Sanoin eksää ahneeksi koska mitä muuta sellainen nainen on joka kyttää mitä ex-mies ostaa toisille lapsille ja laittaa viestin perään että pitää ostaa myös omalle lapselle samalla rahalla?

voitko väittää että tuollainen käytös ei ole ahneutta ? ps. Jos oikeasti olisit lukenut EDES aloitusviestin niin huomaisit kuka siitä rahasta murehtii;)

ap

Hienoa että joku ydinperheen mamma tulee joka väliin hehkuttamaan ydinperhettään... Oikeesti mikä vitun idea hehkuttaa tässä ketjussa ydinperheitä!!

Seuraavaksi kun joku kirjoittaa työttömyydestä menen joka helvetin väliin hehkuttamaan että on se jumalauta hienoa olla töissä, onneks oon töissä lallati lallati laa.

"Vastaus ei ollut "Olla vähän vähemmän marttyyri." vaan "Olla vähän vähemmän marttyyri?" Kysymysmerkki kuului vastaukseen."

Suo anteeksi, että unohdin sen.

"Se on yksi mahdollisuus muiden joukossa. Sinä kuvailit tietynlaisen isän, ja minä kuvailin yhden epämiellyttävän piirteen, jota olen joissain kuvailemasi kaltaisissa isissä havainnut: uhrimentaliteetin."

Ei, vaan minä kuvasin sitä isää, jollaiseksi ap on tässä ketjussa miestään kuvannut. Sinä siis näemmä tosiaan puhuit yleisellä tasolla, vaikka otat osaa keskusteluun, jossa nimenomaisesti puhuttiin  juuri aloittajan tapauksesta. Sinä itse lainasit tekstiä, jossa puhuttiin aloittajan tilanteesta ja vastasit lainaamaasi teksiin!!!

Miksi näin teet, jollet edes tarkoita puhua juuri siitä tilanteesta, mitä ihan itse valitsit lainata???

"Tunnetko sinä tämän miehen henkilökohtaisesti? Jos et, on käsittämätöntä, että noin intohimoisesti puolustat hänen kunniaansa."

En tunne tätä miestä. Miten jotenkin käsittämättömästi puolustan hänen kunniaansa, kun vain ja ainoastaan toista juuri niitä asioita, mitä aloittaja on ihan itse kertonut?

"Sinä et tiedä sen enempää kuin minäkään, onko hän hyvä isä vai ei, vaikka ap kertookin että mies maksaa hyvät elarit, kustantaa harrastukset, on tehnyt pojalle kotiinsa oman huoneen, etc. etc."

En tiedäkään! Minä katsos lähtökohtaisesti luotan siihen, mitä ketjussa on miehestä kerrottu. Sinä näemmä lähtökohtaisesti uskot ketjussa kerrotun olevan valhetta. Minulla ei tällaista ennakkoasennetta ole, enkä tajua, miksi sellainen pitäisi ollakaan. Minullakin on kuitenkin henkilökohtaisia kokemuksia siitä, kuinka isä voi olla oikeasti hyvä ja rakastava isä, vaikkei lähihuoltaja olisikaan. Miksi siis lähtökohtaisesti luulisin aloittajan valehtelevan?

Kerrohan sinä minulle, että miksi sinä niin  intohimoisesti haluat uskoa ko. miehestä muuta, kuin olet itse lukenut hänestä kerrottavan? Sekö sinusta on oikeutus moittia, kun susta vaan tuntuu siltä, että aloittaja valehtelee?

"Jos nyt totta puhutaan, nuo ovat hyvän etäisän perusedellytyksiä. Mies voi tehdä tuon kaiken tunnollisesti ja silti saada lapsen tuntemaan olonsa epätervetulleeksi. Ei välttämättä edes tahallaan."

Mitä sen isän sitten pitäisi tehdä, jollei tuo riitä? Oikeasti? Kerro ihan konkreettisia asioita, mitä vielä enemmän etäisän pitäisi tehdä?

Mainittakoon, että minä olen avioerolapsi, joka sai käydä isän luona säännöllisesti, vaikka vanhempani erosivatkin. Minä en koskaan kokenut menettäneeni isääni, vaan koin että minulla on ollut kaksi ihanaa perhettä: äitini ja minä, ja sitten se, johon minun lisäkseni kuului isäni, hänen vaimonsa ja heidän kaksi lastaan eli MINUN SISARUKSENI!! Minun isäni ei koskaan hylännyt minua, vaikkei äidilleni tosiaan maailman paras mies ollutkaan.

Minä olen myöskin "se exä", siis minun ja ex-mieheni lapsi oli kolmen vanha kun me erosimme. Kun lapsi oli kuuden, mies tapasi nykyisen vaimonsa, jolla oli samanikäinen tytär edellisestä liitostaan kuin meidänkin tyttö oli. Vielä he yhdessä ovat, olen tavannut kyseisen naisen moneen kertaan ja hän on minusta erinomaisen kunnollinen ja mukava nainen. Toivon, että oma lapseni saa tästä väistämättömästä ja välttämättömästä perhetilanteestaan samanlaisen mielikuvan, kuin itse aikanaan sain omastani: toivon, että hän kokee omaavansa kaksi kokonaista ja täydellistä perhettä, eikä vain yhden rikkonaisen.

194

"Vastaus ei ollut "Olla vähän vähemmän marttyyri." vaan "Olla vähän vähemmän marttyyri?" Kysymysmerkki kuului vastaukseen."

Suo anteeksi, että unohdin sen.

"Se on yksi mahdollisuus muiden joukossa. Sinä kuvailit tietynlaisen isän, ja minä kuvailin yhden epämiellyttävän piirteen, jota olen joissain kuvailemasi kaltaisissa isissä havainnut: uhrimentaliteetin."

Ei, vaan minä kuvasin sitä isää, jollaiseksi ap on tässä ketjussa miestään kuvannut. Sinä siis näemmä tosiaan puhuit yleisellä tasolla, vaikka otat osaa keskusteluun, jossa nimenomaisesti puhuttiin  juuri aloittajan tapauksesta. Sinä itse lainasit tekstiä, jossa puhuttiin aloittajan tilanteesta ja vastasit lainaamaasi teksiin!!!

Miksi näin teet, jollet edes tarkoita puhua juuri siitä tilanteesta, mitä ihan itse valitsit lainata???

"Tunnetko sinä tämän miehen henkilökohtaisesti? Jos et, on käsittämätöntä, että noin intohimoisesti puolustat hänen kunniaansa."

En tunne tätä miestä. Miten jotenkin käsittämättömästi puolustan hänen kunniaansa, kun vain ja ainoastaan toista juuri niitä asioita, mitä aloittaja on ihan itse kertonut?

"Sinä et tiedä sen enempää kuin minäkään, onko hän hyvä isä vai ei, vaikka ap kertookin että mies maksaa hyvät elarit, kustantaa harrastukset, on tehnyt pojalle kotiinsa oman huoneen, etc. etc."

En tiedäkään! Minä katsos lähtökohtaisesti luotan siihen, mitä ketjussa on miehestä kerrottu. Sinä näemmä lähtökohtaisesti uskot ketjussa kerrotun olevan valhetta. Minulla ei tällaista ennakkoasennetta ole, enkä tajua, miksi sellainen pitäisi ollakaan. Minullakin on kuitenkin henkilökohtaisia kokemuksia siitä, kuinka isä voi olla oikeasti hyvä ja rakastava isä, vaikkei lähihuoltaja olisikaan. Miksi siis lähtökohtaisesti luulisin aloittajan valehtelevan?

Kerrohan sinä minulle, että miksi sinä niin  intohimoisesti haluat uskoa ko. miehestä muuta, kuin olet itse lukenut hänestä kerrottavan? Sekö sinusta on oikeutus moittia, kun susta vaan tuntuu siltä, että aloittaja valehtelee?

"Jos nyt totta puhutaan, nuo ovat hyvän etäisän perusedellytyksiä. Mies voi tehdä tuon kaiken tunnollisesti ja silti saada lapsen tuntemaan olonsa epätervetulleeksi. Ei välttämättä edes tahallaan."

Mitä sen isän sitten pitäisi tehdä, jollei tuo riitä? Oikeasti? Kerro ihan konkreettisia asioita, mitä vielä enemmän etäisän pitäisi tehdä?

Mainittakoon, että minä olen avioerolapsi, joka sai käydä isän luona säännöllisesti, vaikka vanhempani erosivatkin. Minä en koskaan kokenut menettäneeni isääni, vaan koin että minulla on ollut kaksi ihanaa perhettä: äitini ja minä, ja sitten se, johon minun lisäkseni kuului isäni, hänen vaimonsa ja heidän kaksi lastaan eli MINUN SISARUKSENI!! Minun isäni ei koskaan hylännyt minua, vaikkei äidilleni tosiaan maailman paras mies ollutkaan.

Minä olen myöskin "se exä", siis minun ja ex-mieheni lapsi oli kolmen vanha kun me erosimme. Kun lapsi oli kuuden, mies tapasi nykyisen vaimonsa, jolla oli samanikäinen tytär edellisestä liitostaan kuin meidänkin tyttö oli. Vielä he yhdessä ovat, olen tavannut kyseisen naisen moneen kertaan ja hän on minusta erinomaisen kunnollinen ja mukava nainen. Toivon, että oma lapseni saa tästä väistämättömästä ja välttämättömästä perhetilanteestaan samanlaisen mielikuvan, kuin itse aikanaan sain omastani: toivon, että hän kokee omaavansa kaksi kokonaista ja täydellistä perhettä, eikä vain yhden rikkonaisen.

194

Anteeksipyyntöni tuplasta Kone herjasi ettei ymmärtänyt antamaani numerosarjaa, joten annoin sen toistamiseen, ja siitä sit kai nää tuplat...

194

Ap, et ole vastannut siihen viestiinkun kysyttiin että mistä tiedät että ex on käskennyt isältä vaatimaan rahaa. 

Minulla myös heräsi se kysymys, kun kerroit että kävitte ulkomailla ilman miehesi poikaa. . ..

Se on sitte mennyt ohi, mihin viestiin viittaat? Ap

[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 22:38"]

"Sinä et tiedä sen enempää kuin minäkään, onko hän hyvä isä vai ei, vaikka ap kertookin että mies maksaa hyvät elarit, kustantaa harrastukset, on tehnyt pojalle kotiinsa oman huoneen, etc. etc."

En tiedäkään! Minä katsos lähtökohtaisesti luotan siihen, mitä ketjussa on miehestä kerrottu. Sinä näemmä lähtökohtaisesti uskot ketjussa kerrotun olevan valhetta. Minulla ei tällaista ennakkoasennetta ole, enkä tajua, miksi sellainen pitäisi ollakaan. Minullakin on kuitenkin henkilökohtaisia kokemuksia siitä, kuinka isä voi olla oikeasti hyvä ja rakastava isä, vaikkei lähihuoltaja olisikaan. Miksi siis lähtökohtaisesti luulisin aloittajan valehtelevan?

Kerrohan sinä minulle, että miksi sinä niin  intohimoisesti haluat uskoa ko. miehestä muuta, kuin olet itse lukenut hänestä kerrottavan? Sekö sinusta on oikeutus moittia, kun susta vaan tuntuu siltä, että aloittaja valehtelee?

"Jos nyt totta puhutaan, nuo ovat hyvän etäisän perusedellytyksiä. Mies voi tehdä tuon kaiken tunnollisesti ja silti saada lapsen tuntemaan olonsa epätervetulleeksi. Ei välttämättä edes tahallaan."

Mitä sen isän sitten pitäisi tehdä, jollei tuo riitä? Oikeasti? Kerro ihan konkreettisia asioita, mitä vielä enemmän etäisän pitäisi tehdä?

[/quote]

Siis mitä ihmettä? Minulla ei ole syytä olettaa, että ap valehtelee (mutta silti, yllättävän paljon tämän ap:n subjektiivisia näkemyksiä uskotaan, kun miettii sitä, miten av:llä yleensä aloittajaa haukutaan jo alusta alkaen provoilusta ja valehtelusta...). Mutta meillä ei ole tietoa tästä asiasta suuntaan eikä toiseen! Siis me tiedämme että mies maksaa elarinsa ja kustantaa kaikkien lasten harrastukset, niin omiensa kuin uuden vaimonsakin lapsen... eihän sen perusteella voi mitään hirveän kattavaa luonneanalyysiä tehdä?

"Mitä sen isän pitäisi sitten tehdä, jollei tuo riitä"? Öö... olla isä? Hyvänen aika, eihän nuo asiat - elarit, harrastusten maksamiset, säännölliset tapaamiset, jne. - kerro kuin perusasioista. Se, että taloudellinen puoli on kunnossa ja sopimusasiat toimivat ei vielä mitenkään takaa, että isä ottaa lapsensa emotionaaliset tarpeet niin hyvin huomioon kuin pitäisi. On läsnä, on läheinen, välittää ja kuuntelee. Ihan yhtä hyvin voi lähi-isäkin olla huono isä, kuten me kaikki varmasti tiedämme. Vaikka kustantaisikin iPadit sun muut lapselleen.

Minullakin on omia kokemuksia hyvästä etäisästä, mutta myös huonoista puolista. (Sekä huonoista äitipuolista.) Hyväkin isä voi ymmärtää vasta myöhemmin toimineensa väärin.

Minun sympatiat menee kyllä täysin ap:n puolelle. Tänne sivuille missä höyrypäiset jätetyt yh:t vauhkoaa, ei kannata kirjoittaa mitään elatusmaksuihin tai miehen entiseen vaimoon liittyvää, pahoittaa vain turhaan mielensä. Ihan omasta kokemuksesta voin sanoa, koska kerran erehdyin pyytämään apua miehen elareihin liittyvässä asiassa, sain satoja raivoisia viestejä vastaukseksi. Vieläkin järkyttää se, kuinka aikuiset ihmiset, lasten vanhemmat, voivat niin solvata täysin tuntematonta ihmistä. Vaikea arvata mistä kaikki lasten ja nuorten ongelmat tulevat, kun aikuiset itse käyttäytyvät kuin pahaiset kakarat, vailla mitään empatiaa toisia kohtaan. Ja kyllä, mieheni ex kuuluu tähän samaan kategoriaan kuin ap:n, mutta saanut rikottua välit jo niin perusteellisesti, että mies ja lapset eivät ole kohta viiteen vuoteen olleet missään tekemisissä, muuta kuin oikeuden läpi. 

[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 23:50"]

Ja kyllä, mieheni ex kuuluu tähän samaan kategoriaan kuin ap:n, mutta saanut rikottua välit jo niin perusteellisesti, että mies ja lapset eivät ole kohta viiteen vuoteen olleet missään tekemisissä, muuta kuin oikeuden läpi. 

[/quote]

Jaahas. Sanotaanko niin, että yksi vuosi menisi hullun exän piikkiin, kaksi vuotta ei ole enää vahinko, ja viisi vuotta... noh. Kauniisti sanottuna, miehellä on peiliinkatsomisen paikka.

Erään kuolemattoman kirjailijan (köh) sanoin, "Jonakin päivänä kaduttaa"... ehkä.

t: ei-yh