Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kysymys markkina-arvomiehille: ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?
Tähän ketjuun olisi kiva saada vastauksia siihen, mitä on tarkoitus tapahtua, kun nainen ymmärtää, että toiset ovat suositumpia kuin toiset (minkä tosin ihmiset oppivat keskimäärin jo lapsina, mutta ei mennä siihen).
Mikä asia konkreettisesti muuttuu, kun naiset ovat samassa ymmärryksessä kanssanne siitä, että osa miehistä on toisia suositumpia?
Lisäksi olisi kiintoisaa kuulla, kumpi on totta seuraavista, molempia on nähty samoissa keskusteluissa:
A) Naisista 90% on miesten 10% perässä. Naiset jäävät vasten tahtoaan sinkuiksi, koska luulevat, että sänkyyn halukas komistus haluaisi myös parisuhteen.
B) Nainen saa parisuhteen lähes koska vain haluaa.
Lisäksi toivon tarkennusta sanaan "nainen": tarkoittaako tämä kaikkia aikuisia naisia, vai esimerkiksi jotakin tiettyä osaa naisista, kuten nuoria naisia? Jos ei ole tarkoitus puhua keski-ikäisistä tai vanhoista naisista vaan nuorista, miksi ei puhuta "nuorista naisista"?
Innolla odotan vastauksia.
Kommentit (2682)
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"
Viitaten kahteen ylempänä olevaan viestiin. Seuraava vaihe on, että yksilö sovittaa oman parinvalintansa oman markkina-arvonsa mukaiseksi, TAI nostaa sitä omaa markkina-arvoaan JA/TAI menee ympäristöön, jossa on itse sellainen, jonka markkina-arvo on korkea.
Hyvä. Mutta miksi sitten pidetään niin tärkeänä, että me naiset ymmärrämme tämän teorian? Miksi sitä toistellaan nimenomaan täällä naisvoittoisella palstalla, missä suuri osa meistä parhaillaankin palstailevista naisista on jo kauan sitten perheensä perustaneita ja siksi netissä viikonloppuiltaa viettäviä (oma puolisoni katsoo parhaillaan televisiota ja minulle siellä taas ei tule yhtään mitään)?
Ymmärrys laaja-alaisesti asioista on aina hyvästä, eikö? Tuskin olet sitä mieltä, ettei sinun tarvitse tietää mitään muuta kuin sellaista, joka koskettaa juuri omaa elämääsi juuri tällä hetkellä?
Tavallisesti naiset ja eliittimiehet ovat erittäin huonoja hahmottamaan markkina-arvoasioita, koska heidän ei ole koskaan tarvinnut sellaisia miettiä. Asiat ovat naisille aina "vain tapahtuneet", ja eliittimies on aikuistuessaan huomannut olevansa sellainen, josta naiset pitävät.
Esimerkki:
Eliittimies: "Miehen pitää olla sellainen pitkä, harteikas, varakas, hyvässä työssä ja käyttäytyä sillei itsevarmasti, vähän ku*ipäämäisesti. Sillei saa hyvin naisia."
Tavallinen mies: "Kiitos. Entä sitten, jos ei ole pitkä, harteikas, varakas ja hyvässä työssä? Ku*ipäisen käytöksen ymmärrän kyllä."
Elittimies: "No tota... emmä tiärä."
=> Tästä käynnistyvät esimerkin tavallisen miehen pohdinnat markkina-arvosta. Toivottavasti hän ei juutu pelkkään valittamiseen, vaan siirtyy siitä nopeasti eteenpäin eli varsinaiseen toimintaan.
Huomauttaisin, että suuri osa naisista ei ole nuorinakaan ollut suosittuja. Miehet ja sitä ennen pojat ovat erittäin suoraan kertoneet, mikä ko. tyttöjen ja naisten arvo on ollut.
Tiedän kokemuksesta. Ei ole jäänyt mitään illuusioita.
Erittäin hieno juttu. Siitä sitten käynnistyivät markkina-arvopohdinnat, ryhdyit kohottamaan omaa arvoasi, ja tekemään muita valintoja sen puolesta, että mahdollisuutesi paranisivat, eikö? Ja lopulta löysit miehen, ja nyt olet onnellinen, eikö?
Öö, ei, en ole pohtinut omaa markkina-arvoani ja tehnyt muutoksia siksi. Kyllä minä olen elämässäni tehnyt valintoja sen perusteella, miten ne vaikuttavat omaan elämääni positiivisesti, en sen perusteella, että tykkäisikö joku mies tai miehet minusta.
Olen kyllä käynyt läpi senkin ajatusketun, jossa mietin, miksi joku mies ei minusta pidä. Mutta, koska miehet on olleet erilaisia, syy siihen, miksi minä en ole heille kelvannut, on aina ollut eri. Joten, lopputulos on se, etten voi joka kerta muuttua toisenlaiseksi jonkun toisen vuoksi. Vaan onnellisen parisuhteen saamiseksi minun oli löydettävä se ihminen, joka pitää minusta tällaisena kuin olen.
Ja minkä neuvon naiset poikkeuksetta antavat miehille jotka eivät löydä parisuhdetta? Ihan tälläkin palstalla?
KEHITÄ ITSEÄSI
pieni ristiriita?
Naiset kehittää itseään lapsesta asti ja ovat valmiita sellaisena kun haluavat olla. Ei se että kehittää itseään esim. Kouluttautumalla toiveammattiinsa tai opettelemalla vuorovaikutustaitoja tarkoita että ihminen muuttuu vähemmän itsekseen. Tarkoitus on olla mahdollisimman hyvä omana itsenään. Ei teeskennellä jotain muuta.
Naisten ja miesten itsensä kehittäminen ei ole ihan verrannollista. Nainen on vapaampi kehittämään itseään omista lähtökohdistaan, koska hänellä on jo valmiiksi korkea status.
Lähde?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Tuossa on siis kyse siitä, että naiset tavoittelevat 'parempaa' paljon pitempään ja hanakammin kuin miehet.
Koska miehiä on keskeisissä ikäluokissa vähemmän, osa miehistä jäisi yksin silloinkin jos ihmiset kiinnostuisivat oman tasoisistaan, mutta isolle osalle naisista on mahdollista viivyttää totuuden kohtaamista melko pitkään, koska naisten taktiikkaa vaikeuttavat sosiaaliset ja lailliset esteet on poistettu. Nykyään parisuhdetta ei muutenkaan romantisoida ihan samalla tavalla kuin ennen, joten miesmallit ja tavalliset naiset voivat tutustua sähköisesti ja häviäjinä ovat tavalliset miehet. Yksi tavallisten punapillerimiesten ns.cope on kuvitella, että naiset menisivät jotenkin rikki miesmallien kanssa panemisesta, mutta tämä ei ole mitenkään yksiselitteistä ja tavalliset miehet joutuvat joka tapauksessa tyytymään näihin muistonsa miesmallien kanssa luoneisiin naisiin, kun naiset tiedostavat, että hiekka tiimalasissa on laskeutunut ja on aika tutustua omantasoisiin miehiin. Tavallinen nainen voi siis saada helpommin villit muistot ja vakaan keski-iän, kun taas tavalliselle miehelle lähinnä tarjolla on vain tuota vakaa keski-ikä jos sitäkään.
Monesti puhutaan siitä, että miehet syrjäytyvät enemmän ja vihjaillaan, että yksin jäävät miehet ovat jotenkin elämänhallintansa menettäineitä tai muuta tällaista. Tässä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että ihmisen olotila ja asema on jatkuvasti elävä ja muuttuva prosessi, joka kestää koko iän. Parikymppisenä kaikkien sosiaaliset taidot ja peliliikkeet eivät voi olla parasta priimaa ja kun ei kuulu siihen komeimpaan vähemmistöön, vähäinenkin huono tuuri mahdollistaa helposti sen, että vuodet vierivät ja yksinäisyys vie mielenterveyden pala kerrallaan. Sitten katsotaan sitä lopputulosta vaikka 35 vuotiaana ja menee muna ja kana sekaisin ja kuvitellaan, että tilanne ja potentiaali oli sama 18 vuotiaana.
Yksi juttu, mistä en ole paljon nähnyt puhuttavan (ikinä) on sekin, että vaikka tämä ajatus siitä, että miehissä on jollain tavalla enemmän yksinäisyyden "ansaitsevia" (paremminkin vastakappalettaan vaikeammin löytäviä) kuten esim.jotain väkivaltaisia rikollisia, niin näihin alhaisen sosiaalisen aseman miehiin liittyy tosi monenlaisia alaryhmiä, joiden suora niputtaminen yhteen ei ole mielekästä. Esim.omina kouluaikoina suoraan vaarallisia, uhkaavia ja väkivaltaisia poikaoppilaita ei ollut koulussa paljon, mutta yksi tällainen voi viedä terveyden ja kaverit kahdelta lahjakkaalta mutta herkältä ja seurauksena on syrjäytyminen. Joskus väkivalta kohdistuu myös tyttöihin tai naisiin, mutta yleensä nämä rupukulttuurejakin edustavat (suomalaiset ja ulkkikset) pojat ovat sisäistäneet tällaisia kunniakoodeja, joihin kuuluu vastakkaisen sukupuolen säästäminen pahimmalta.
Nainenkin voi menettää terveytensä sekä mielenterveyden ja tätä kautta esim.lihomalla menettää markkina-arvonsa, mikä edelleen pahentaa mielenterveysongelmia. Nuorilla naisilla on kuitenkin yleensä suojaavana tekijänä miesten positiivinen huomio ja "women are wonderful" efektin eri manifestaatiot.
Tunnut unohtavan kokonaan sen, että tänne kirjoittelee suuri määrä nuorten miesten äitejä, joilla on hiukan realistisempi käsitys nykyajan pariutumisesta kuin tasomiehillä. Ihan tavalliset pojat saavat kyllä tyttöystäviä niin kuin ennenkin. Ei tarvitse olla miesmalli.
Tasomiehet ovat myös niitä miehiä, joilla on ollut satoja "tyttöystäviä" eivätkä ainoastaan niitä, joita haukutaan täällä epäviehättäväksi ja inhottavaksi.
Se on kiva jos AV-mamman poikaa on lykästänyt, mutta se ei ole mitään tutkimusta eikä ymmärrystä isommista trendeistä. AV-mammankin poika saa erittäin vähän tykkäyksiä Tinderissä ja todennäköisesti hänet arvioidaan keskivertoa rumemmaksi; nämä on kaikki tutkittuja asioita. AV-mamman pojalla voi olla hyvä olo juuri nyt, mutta mitään vakautta ja varmuutta tulevaisuuden suhteen ei ole; lähes puolella naisista on varamies suhteen aikana ja kun suhde säröilee, naisella on matala kynnys vaihtaa uuteen.
Jos haluat opiskella nykyajan pariutumista ja siihen kuuluvia vaikeuksia, älä kysele miesmalleilta äläkä viranomaisilta tai julkkiksilta, joiden on maineensa takia pakko puhua liibalaabaa. Seuraa sen sijaan vaikka Ylilautaa, missä ihan tavalliset nuoret miehet kaikista yhteiskuntaluokista kirjoittelevat ihmissuhteista.
Jos naiset ovat noin pahoja ja parisuhde noin vaikeaa, niin miksi te miehet edes haluatte parisuhteeseen?
Jos itse ajattelisin miehistä noin negatiivisesti, niin eläisin varmaan edelleen vain koirieni kanssa.
Eivät miehet voi lemmikkienkään kanssa pariutua, joten punapillerimiehet hyväksyvät nuo asiat, purevat hammasta ja yrittävät ajatella positiivisesti.
Kysymys olikin, miksi. Miksi he haluavat pariutua, jos parisuhde on pelkkää piinaa ja naiset pahoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Tuossa on siis kyse siitä, että naiset tavoittelevat 'parempaa' paljon pitempään ja hanakammin kuin miehet.
Koska miehiä on keskeisissä ikäluokissa vähemmän, osa miehistä jäisi yksin silloinkin jos ihmiset kiinnostuisivat oman tasoisistaan, mutta isolle osalle naisista on mahdollista viivyttää totuuden kohtaamista melko pitkään, koska naisten taktiikkaa vaikeuttavat sosiaaliset ja lailliset esteet on poistettu. Nykyään parisuhdetta ei muutenkaan romantisoida ihan samalla tavalla kuin ennen, joten miesmallit ja tavalliset naiset voivat tutustua sähköisesti ja häviäjinä ovat tavalliset miehet. Yksi tavallisten punapillerimiesten ns.cope on kuvitella, että naiset menisivät jotenkin rikki miesmallien kanssa panemisesta, mutta tämä ei ole mitenkään yksiselitteistä ja tavalliset miehet joutuvat joka tapauksessa tyytymään näihin muistonsa miesmallien kanssa luoneisiin naisiin, kun naiset tiedostavat, että hiekka tiimalasissa on laskeutunut ja on aika tutustua omantasoisiin miehiin. Tavallinen nainen voi siis saada helpommin villit muistot ja vakaan keski-iän, kun taas tavalliselle miehelle lähinnä tarjolla on vain tuota vakaa keski-ikä jos sitäkään.
Monesti puhutaan siitä, että miehet syrjäytyvät enemmän ja vihjaillaan, että yksin jäävät miehet ovat jotenkin elämänhallintansa menettäineitä tai muuta tällaista. Tässä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että ihmisen olotila ja asema on jatkuvasti elävä ja muuttuva prosessi, joka kestää koko iän. Parikymppisenä kaikkien sosiaaliset taidot ja peliliikkeet eivät voi olla parasta priimaa ja kun ei kuulu siihen komeimpaan vähemmistöön, vähäinenkin huono tuuri mahdollistaa helposti sen, että vuodet vierivät ja yksinäisyys vie mielenterveyden pala kerrallaan. Sitten katsotaan sitä lopputulosta vaikka 35 vuotiaana ja menee muna ja kana sekaisin ja kuvitellaan, että tilanne ja potentiaali oli sama 18 vuotiaana.
Yksi juttu, mistä en ole paljon nähnyt puhuttavan (ikinä) on sekin, että vaikka tämä ajatus siitä, että miehissä on jollain tavalla enemmän yksinäisyyden "ansaitsevia" (paremminkin vastakappalettaan vaikeammin löytäviä) kuten esim.jotain väkivaltaisia rikollisia, niin näihin alhaisen sosiaalisen aseman miehiin liittyy tosi monenlaisia alaryhmiä, joiden suora niputtaminen yhteen ei ole mielekästä. Esim.omina kouluaikoina suoraan vaarallisia, uhkaavia ja väkivaltaisia poikaoppilaita ei ollut koulussa paljon, mutta yksi tällainen voi viedä terveyden ja kaverit kahdelta lahjakkaalta mutta herkältä ja seurauksena on syrjäytyminen. Joskus väkivalta kohdistuu myös tyttöihin tai naisiin, mutta yleensä nämä rupukulttuurejakin edustavat (suomalaiset ja ulkkikset) pojat ovat sisäistäneet tällaisia kunniakoodeja, joihin kuuluu vastakkaisen sukupuolen säästäminen pahimmalta.
Nainenkin voi menettää terveytensä sekä mielenterveyden ja tätä kautta esim.lihomalla menettää markkina-arvonsa, mikä edelleen pahentaa mielenterveysongelmia. Nuorilla naisilla on kuitenkin yleensä suojaavana tekijänä miesten positiivinen huomio ja "women are wonderful" efektin eri manifestaatiot.
Tunnut unohtavan kokonaan sen, että tänne kirjoittelee suuri määrä nuorten miesten äitejä, joilla on hiukan realistisempi käsitys nykyajan pariutumisesta kuin tasomiehillä. Ihan tavalliset pojat saavat kyllä tyttöystäviä niin kuin ennenkin. Ei tarvitse olla miesmalli.
Tasomiehet ovat myös niitä miehiä, joilla on ollut satoja "tyttöystäviä" eivätkä ainoastaan niitä, joita haukutaan täällä epäviehättäväksi ja inhottavaksi.
Se on kiva jos AV-mamman poikaa on lykästänyt, mutta se ei ole mitään tutkimusta eikä ymmärrystä isommista trendeistä. AV-mammankin poika saa erittäin vähän tykkäyksiä Tinderissä ja todennäköisesti hänet arvioidaan keskivertoa rumemmaksi; nämä on kaikki tutkittuja asioita. AV-mamman pojalla voi olla hyvä olo juuri nyt, mutta mitään vakautta ja varmuutta tulevaisuuden suhteen ei ole; lähes puolella naisista on varamies suhteen aikana ja kun suhde säröilee, naisella on matala kynnys vaihtaa uuteen.
Jos haluat opiskella nykyajan pariutumista ja siihen kuuluvia vaikeuksia, älä kysele miesmalleilta äläkä viranomaisilta tai julkkiksilta, joiden on maineensa takia pakko puhua liibalaabaa. Seuraa sen sijaan vaikka Ylilautaa, missä ihan tavalliset nuoret miehet kaikista yhteiskuntaluokista kirjoittelevat ihmissuhteista.
Jos naiset ovat noin pahoja ja parisuhde noin vaikeaa, niin miksi te miehet edes haluatte parisuhteeseen?
Jos itse ajattelisin miehistä noin negatiivisesti, niin eläisin varmaan edelleen vain koirieni kanssa.
Eivät miehet voi lemmikkienkään kanssa pariutua, joten punapillerimiehet hyväksyvät nuo asiat, purevat hammasta ja yrittävät ajatella positiivisesti.
Kysymys olikin, miksi. Miksi he haluavat pariutua, jos parisuhde on pelkkää piinaa ja naiset pahoja.
Kustannustehokas kodinkone on ihan must 👍
"Mutta väite siitä, että naisille tulee ehdotuksia ovista ja ikkunoista, ei kyllä omalla kohdallani pitänyt paikkaansa. Enkä muista kyllä myöskään baarissa kavereittenikaan olleen koskaan miesten piirittäminä. Joten miten voi olla, että mikään palstalla totuutena esitetty ei sitten yhtään toteutunut omassa tuttavapiirissäni?"
Mutta olitteko täydellisen kauniita fitnessbabeja? Jos ette, niin ei teitä lasketa Naisiin. Ne on ne mallitytöt joita pitää riittää joka pojalle, ei mitkään tavikset, phyi!
Jatkettaisiinko asialinjalla, kiitos. Yhden-kahden lauseen asiattomat heitot eivät lisää ymmärrystä puolin eikä toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Tuossa on siis kyse siitä, että naiset tavoittelevat 'parempaa' paljon pitempään ja hanakammin kuin miehet.
Koska miehiä on keskeisissä ikäluokissa vähemmän, osa miehistä jäisi yksin silloinkin jos ihmiset kiinnostuisivat oman tasoisistaan, mutta isolle osalle naisista on mahdollista viivyttää totuuden kohtaamista melko pitkään, koska naisten taktiikkaa vaikeuttavat sosiaaliset ja lailliset esteet on poistettu. Nykyään parisuhdetta ei muutenkaan romantisoida ihan samalla tavalla kuin ennen, joten miesmallit ja tavalliset naiset voivat tutustua sähköisesti ja häviäjinä ovat tavalliset miehet. Yksi tavallisten punapillerimiesten ns.cope on kuvitella, että naiset menisivät jotenkin rikki miesmallien kanssa panemisesta, mutta tämä ei ole mitenkään yksiselitteistä ja tavalliset miehet joutuvat joka tapauksessa tyytymään näihin muistonsa miesmallien kanssa luoneisiin naisiin, kun naiset tiedostavat, että hiekka tiimalasissa on laskeutunut ja on aika tutustua omantasoisiin miehiin. Tavallinen nainen voi siis saada helpommin villit muistot ja vakaan keski-iän, kun taas tavalliselle miehelle lähinnä tarjolla on vain tuota vakaa keski-ikä jos sitäkään.
Monesti puhutaan siitä, että miehet syrjäytyvät enemmän ja vihjaillaan, että yksin jäävät miehet ovat jotenkin elämänhallintansa menettäineitä tai muuta tällaista. Tässä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että ihmisen olotila ja asema on jatkuvasti elävä ja muuttuva prosessi, joka kestää koko iän. Parikymppisenä kaikkien sosiaaliset taidot ja peliliikkeet eivät voi olla parasta priimaa ja kun ei kuulu siihen komeimpaan vähemmistöön, vähäinenkin huono tuuri mahdollistaa helposti sen, että vuodet vierivät ja yksinäisyys vie mielenterveyden pala kerrallaan. Sitten katsotaan sitä lopputulosta vaikka 35 vuotiaana ja menee muna ja kana sekaisin ja kuvitellaan, että tilanne ja potentiaali oli sama 18 vuotiaana.
Yksi juttu, mistä en ole paljon nähnyt puhuttavan (ikinä) on sekin, että vaikka tämä ajatus siitä, että miehissä on jollain tavalla enemmän yksinäisyyden "ansaitsevia" (paremminkin vastakappalettaan vaikeammin löytäviä) kuten esim.jotain väkivaltaisia rikollisia, niin näihin alhaisen sosiaalisen aseman miehiin liittyy tosi monenlaisia alaryhmiä, joiden suora niputtaminen yhteen ei ole mielekästä. Esim.omina kouluaikoina suoraan vaarallisia, uhkaavia ja väkivaltaisia poikaoppilaita ei ollut koulussa paljon, mutta yksi tällainen voi viedä terveyden ja kaverit kahdelta lahjakkaalta mutta herkältä ja seurauksena on syrjäytyminen. Joskus väkivalta kohdistuu myös tyttöihin tai naisiin, mutta yleensä nämä rupukulttuurejakin edustavat (suomalaiset ja ulkkikset) pojat ovat sisäistäneet tällaisia kunniakoodeja, joihin kuuluu vastakkaisen sukupuolen säästäminen pahimmalta.
Nainenkin voi menettää terveytensä sekä mielenterveyden ja tätä kautta esim.lihomalla menettää markkina-arvonsa, mikä edelleen pahentaa mielenterveysongelmia. Nuorilla naisilla on kuitenkin yleensä suojaavana tekijänä miesten positiivinen huomio ja "women are wonderful" efektin eri manifestaatiot.
Tunnut unohtavan kokonaan sen, että tänne kirjoittelee suuri määrä nuorten miesten äitejä, joilla on hiukan realistisempi käsitys nykyajan pariutumisesta kuin tasomiehillä. Ihan tavalliset pojat saavat kyllä tyttöystäviä niin kuin ennenkin. Ei tarvitse olla miesmalli.
Tasomiehet ovat myös niitä miehiä, joilla on ollut satoja "tyttöystäviä" eivätkä ainoastaan niitä, joita haukutaan täällä epäviehättäväksi ja inhottavaksi.
Se on kiva jos AV-mamman poikaa on lykästänyt, mutta se ei ole mitään tutkimusta eikä ymmärrystä isommista trendeistä. AV-mammankin poika saa erittäin vähän tykkäyksiä Tinderissä ja todennäköisesti hänet arvioidaan keskivertoa rumemmaksi; nämä on kaikki tutkittuja asioita. AV-mamman pojalla voi olla hyvä olo juuri nyt, mutta mitään vakautta ja varmuutta tulevaisuuden suhteen ei ole; lähes puolella naisista on varamies suhteen aikana ja kun suhde säröilee, naisella on matala kynnys vaihtaa uuteen.
Jos haluat opiskella nykyajan pariutumista ja siihen kuuluvia vaikeuksia, älä kysele miesmalleilta äläkä viranomaisilta tai julkkiksilta, joiden on maineensa takia pakko puhua liibalaabaa. Seuraa sen sijaan vaikka Ylilautaa, missä ihan tavalliset nuoret miehet kaikista yhteiskuntaluokista kirjoittelevat ihmissuhteista.
”miehistä noin 50 prosenttia kertoi vuoden 2015 tutkimuksessa olleensa ensimmäisessä yhdynnässään vakituisen seurustelukumppanin kanssa.- - Seurustelun aloittaminen on osaltaan vaikuttanut siihen, minkä ikäisenä ensimmäinen yhdyntä on koettu. Tuoreimpien tietojen mukaan miehet ovat kokeneet ensimmäisen vakituisen seurustelunsa keskimäärin 17,5-vuotiaana ja naiset 16,5-vuotiaana.”
https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/per…
Ylilaudalle kirjoittelevat kuuluvat siihen 10%:iin, joilta tuo ei ole onnistunut. Mitä syytä iloisesti seukkailevalla ja sekstailevalla perushemmolla olisi haukkua naisia yliksellä?
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000007096.html
Kirjailija: Nuoret naiset pakotettava ilotaloihin
Seksin puutteesta kirjan kirjoittanut Timo Hännikäinen, 30, määräisi 18-30-vuotiaat naiset työskentelemään prostituoituina.
Tuollaiselle empatian riemuvoitolle voisi tehdä hyvää joutua dystopiaan, jossa jokainen 18-30 vuotias mies joutuisi yhteiskuntapalvelukseen lääkkeillä aiheutetun pakkoseisokin kanssa.
Hyi helvetti mitä naiset joutuvat kestämään :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkettaisiinko asialinjalla, kiitos. Yhden-kahden lauseen asiattomat heitot eivät lisää ymmärrystä puolin eikä toisin.
Mitä tässä voitaisiin tehdä? Sinkkuiltoja pystyy ajan ja hermojen puitteissa järjestämään työtönkin. Itseasiassa työttömällä voisi olla enemmän rahkeita noiden järkkäämiseen. Vinkkinä annan kuitenkin että pyytäkää ihmisiä tuomaan nyyttäri meiningillä syötävää ja juotavaa niin sekä ottamaan maskit/huivit mukaan.
Iltamia pystyy pitämään kerhohuoneella, kotona, autotallissa missä vaan saa kokoontua.
Sitten ei muuta kuin vain kutsuja viljelemään Facebookin ryhmiin!
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Tuossa on siis kyse siitä, että naiset tavoittelevat 'parempaa' paljon pitempään ja hanakammin kuin miehet.
Koska miehiä on keskeisissä ikäluokissa vähemmän, osa miehistä jäisi yksin silloinkin jos ihmiset kiinnostuisivat oman tasoisistaan, mutta isolle osalle naisista on mahdollista viivyttää totuuden kohtaamista melko pitkään, koska naisten taktiikkaa vaikeuttavat sosiaaliset ja lailliset esteet on poistettu. Nykyään parisuhdetta ei muutenkaan romantisoida ihan samalla tavalla kuin ennen, joten miesmallit ja tavalliset naiset voivat tutustua sähköisesti ja häviäjinä ovat tavalliset miehet. Yksi tavallisten punapillerimiesten ns.cope on kuvitella, että naiset menisivät jotenkin rikki miesmallien kanssa panemisesta, mutta tämä ei ole mitenkään yksiselitteistä ja tavalliset miehet joutuvat joka tapauksessa tyytymään näihin muistonsa miesmallien kanssa luoneisiin naisiin, kun naiset tiedostavat, että hiekka tiimalasissa on laskeutunut ja on aika tutustua omantasoisiin miehiin. Tavallinen nainen voi siis saada helpommin villit muistot ja vakaan keski-iän, kun taas tavalliselle miehelle lähinnä tarjolla on vain tuota vakaa keski-ikä jos sitäkään.
Monesti puhutaan siitä, että miehet syrjäytyvät enemmän ja vihjaillaan, että yksin jäävät miehet ovat jotenkin elämänhallintansa menettäineitä tai muuta tällaista. Tässä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että ihmisen olotila ja asema on jatkuvasti elävä ja muuttuva prosessi, joka kestää koko iän. Parikymppisenä kaikkien sosiaaliset taidot ja peliliikkeet eivät voi olla parasta priimaa ja kun ei kuulu siihen komeimpaan vähemmistöön, vähäinenkin huono tuuri mahdollistaa helposti sen, että vuodet vierivät ja yksinäisyys vie mielenterveyden pala kerrallaan. Sitten katsotaan sitä lopputulosta vaikka 35 vuotiaana ja menee muna ja kana sekaisin ja kuvitellaan, että tilanne ja potentiaali oli sama 18 vuotiaana.
Yksi juttu, mistä en ole paljon nähnyt puhuttavan (ikinä) on sekin, että vaikka tämä ajatus siitä, että miehissä on jollain tavalla enemmän yksinäisyyden "ansaitsevia" (paremminkin vastakappalettaan vaikeammin löytäviä) kuten esim.jotain väkivaltaisia rikollisia, niin näihin alhaisen sosiaalisen aseman miehiin liittyy tosi monenlaisia alaryhmiä, joiden suora niputtaminen yhteen ei ole mielekästä. Esim.omina kouluaikoina suoraan vaarallisia, uhkaavia ja väkivaltaisia poikaoppilaita ei ollut koulussa paljon, mutta yksi tällainen voi viedä terveyden ja kaverit kahdelta lahjakkaalta mutta herkältä ja seurauksena on syrjäytyminen. Joskus väkivalta kohdistuu myös tyttöihin tai naisiin, mutta yleensä nämä rupukulttuurejakin edustavat (suomalaiset ja ulkkikset) pojat ovat sisäistäneet tällaisia kunniakoodeja, joihin kuuluu vastakkaisen sukupuolen säästäminen pahimmalta.
Nainenkin voi menettää terveytensä sekä mielenterveyden ja tätä kautta esim.lihomalla menettää markkina-arvonsa, mikä edelleen pahentaa mielenterveysongelmia. Nuorilla naisilla on kuitenkin yleensä suojaavana tekijänä miesten positiivinen huomio ja "women are wonderful" efektin eri manifestaatiot.
Tunnut unohtavan kokonaan sen, että tänne kirjoittelee suuri määrä nuorten miesten äitejä, joilla on hiukan realistisempi käsitys nykyajan pariutumisesta kuin tasomiehillä. Ihan tavalliset pojat saavat kyllä tyttöystäviä niin kuin ennenkin. Ei tarvitse olla miesmalli.
Tasomiehet ovat myös niitä miehiä, joilla on ollut satoja "tyttöystäviä" eivätkä ainoastaan niitä, joita haukutaan täällä epäviehättäväksi ja inhottavaksi.
Se on kiva jos AV-mamman poikaa on lykästänyt, mutta se ei ole mitään tutkimusta eikä ymmärrystä isommista trendeistä. AV-mammankin poika saa erittäin vähän tykkäyksiä Tinderissä ja todennäköisesti hänet arvioidaan keskivertoa rumemmaksi; nämä on kaikki tutkittuja asioita. AV-mamman pojalla voi olla hyvä olo juuri nyt, mutta mitään vakautta ja varmuutta tulevaisuuden suhteen ei ole; lähes puolella naisista on varamies suhteen aikana ja kun suhde säröilee, naisella on matala kynnys vaihtaa uuteen.
Jos haluat opiskella nykyajan pariutumista ja siihen kuuluvia vaikeuksia, älä kysele miesmalleilta äläkä viranomaisilta tai julkkiksilta, joiden on maineensa takia pakko puhua liibalaabaa. Seuraa sen sijaan vaikka Ylilautaa, missä ihan tavalliset nuoret miehet kaikista yhteiskuntaluokista kirjoittelevat ihmissuhteista.
Annappa vielä linkki näihin "tutkimuksiin".
Täällä on useampikin av mamma, jonka jälkikasvu on pariutunut aivan tavallisesti ilman Tindereitä ja angstia.
Väestöliitolla on myös ihan oikeasti tutkittua tietoa asiasta. Suurin osa nuorista, niin tytöistä (90%) kuin pojista(80%) aloittaa seksielämän ennen 20 ikävuotta oman tyttö- tai poikakaverin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"
Viitaten kahteen ylempänä olevaan viestiin. Seuraava vaihe on, että yksilö sovittaa oman parinvalintansa oman markkina-arvonsa mukaiseksi, TAI nostaa sitä omaa markkina-arvoaan JA/TAI menee ympäristöön, jossa on itse sellainen, jonka markkina-arvo on korkea.
Hyvä. Mutta miksi sitten pidetään niin tärkeänä, että me naiset ymmärrämme tämän teorian? Miksi sitä toistellaan nimenomaan täällä naisvoittoisella palstalla, missä suuri osa meistä parhaillaankin palstailevista naisista on jo kauan sitten perheensä perustaneita ja siksi netissä viikonloppuiltaa viettäviä (oma puolisoni katsoo parhaillaan televisiota ja minulle siellä taas ei tule yhtään mitään)?
Ymmärrys laaja-alaisesti asioista on aina hyvästä, eikö? Tuskin olet sitä mieltä, ettei sinun tarvitse tietää mitään muuta kuin sellaista, joka koskettaa juuri omaa elämääsi juuri tällä hetkellä?
Tavallisesti naiset ja eliittimiehet ovat erittäin huonoja hahmottamaan markkina-arvoasioita, koska heidän ei ole koskaan tarvinnut sellaisia miettiä. Asiat ovat naisille aina "vain tapahtuneet", ja eliittimies on aikuistuessaan huomannut olevansa sellainen, josta naiset pitävät.
Esimerkki:
Eliittimies: "Miehen pitää olla sellainen pitkä, harteikas, varakas, hyvässä työssä ja käyttäytyä sillei itsevarmasti, vähän ku*ipäämäisesti. Sillei saa hyvin naisia."
Tavallinen mies: "Kiitos. Entä sitten, jos ei ole pitkä, harteikas, varakas ja hyvässä työssä? Ku*ipäisen käytöksen ymmärrän kyllä."
Elittimies: "No tota... emmä tiärä."
=> Tästä käynnistyvät esimerkin tavallisen miehen pohdinnat markkina-arvosta. Toivottavasti hän ei juutu pelkkään valittamiseen, vaan siirtyy siitä nopeasti eteenpäin eli varsinaiseen toimintaan.
Huomauttaisin, että suuri osa naisista ei ole nuorinakaan ollut suosittuja. Miehet ja sitä ennen pojat ovat erittäin suoraan kertoneet, mikä ko. tyttöjen ja naisten arvo on ollut.
Tiedän kokemuksesta. Ei ole jäänyt mitään illuusioita.
Erittäin hieno juttu. Siitä sitten käynnistyivät markkina-arvopohdinnat, ryhdyit kohottamaan omaa arvoasi, ja tekemään muita valintoja sen puolesta, että mahdollisuutesi paranisivat, eikö? Ja lopulta löysit miehen, ja nyt olet onnellinen, eikö?
Öö, ei, en ole pohtinut omaa markkina-arvoani ja tehnyt muutoksia siksi. Kyllä minä olen elämässäni tehnyt valintoja sen perusteella, miten ne vaikuttavat omaan elämääni positiivisesti, en sen perusteella, että tykkäisikö joku mies tai miehet minusta.
Olen kyllä käynyt läpi senkin ajatusketun, jossa mietin, miksi joku mies ei minusta pidä. Mutta, koska miehet on olleet erilaisia, syy siihen, miksi minä en ole heille kelvannut, on aina ollut eri. Joten, lopputulos on se, etten voi joka kerta muuttua toisenlaiseksi jonkun toisen vuoksi. Vaan onnellisen parisuhteen saamiseksi minun oli löydettävä se ihminen, joka pitää minusta tällaisena kuin olen.
Ja minkä neuvon naiset poikkeuksetta antavat miehille jotka eivät löydä parisuhdetta? Ihan tälläkin palstalla?
KEHITÄ ITSEÄSI
pieni ristiriita?
Naiset kehittää itseään lapsesta asti ja ovat valmiita sellaisena kun haluavat olla. Ei se että kehittää itseään esim. Kouluttautumalla toiveammattiinsa tai opettelemalla vuorovaikutustaitoja tarkoita että ihminen muuttuu vähemmän itsekseen. Tarkoitus on olla mahdollisimman hyvä omana itsenään. Ei teeskennellä jotain muuta.
Naisten ja miesten itsensä kehittäminen ei ole ihan verrannollista. Nainen on vapaampi kehittämään itseään omista lähtökohdistaan, koska hänellä on jo valmiiksi korkea status.
Mies joutuu miettimään pitäisikö sittenkin valita vähemmän kiinnostava, mutta rahakkaampi ammatti, koska se parantaisi viehättävyyttä enemmän tai alempaa keskiluokkaa edustavana mennä sittenkin poliisiksi tai palomieheksi eikä sairaanhoitajaksi, jotta voisi ammatin tuomalla maskuliinisuudella kompensoida palkkaa tai asemaa?
Moni mies harrastaa jotain vastenmielistä kamppailulajia tai bodausta kelvatakseen. Lähes kaikilla miehillä se on takaraivossa; kompensoidaan geneettistä ulkonäköä maskuliinisilla statussymboleilla. Kuinka moni naisporukka lyö kädet yhteen ja päättää, että "nyt ruvetaan kaikki harrastamaan nykytanssia, jotta saadaan miestä?! Eiks jea?" Tansseja harrastavat naiset eivät edes ole kiinnostuneita edes niistä miehistä, jotka sinne tulevat sekaan harrastamaan.
MAM miehet muutenkin suosii ostovaimoja. Mitä modernille naiselle kuuluu pienen liikkeen ajatukset?
Ihmettelinkin miksi he haluaa pakkoavioliittoja tai avata pakotettujen naisten bordelleja kerta ostovaimoja saa muutenkin. Mä en tajua tämän ryhmän järjenjuoksua..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Tuossa on siis kyse siitä, että naiset tavoittelevat 'parempaa' paljon pitempään ja hanakammin kuin miehet.
Koska miehiä on keskeisissä ikäluokissa vähemmän, osa miehistä jäisi yksin silloinkin jos ihmiset kiinnostuisivat oman tasoisistaan, mutta isolle osalle naisista on mahdollista viivyttää totuuden kohtaamista melko pitkään, koska naisten taktiikkaa vaikeuttavat sosiaaliset ja lailliset esteet on poistettu. Nykyään parisuhdetta ei muutenkaan romantisoida ihan samalla tavalla kuin ennen, joten miesmallit ja tavalliset naiset voivat tutustua sähköisesti ja häviäjinä ovat tavalliset miehet. Yksi tavallisten punapillerimiesten ns.cope on kuvitella, että naiset menisivät jotenkin rikki miesmallien kanssa panemisesta, mutta tämä ei ole mitenkään yksiselitteistä ja tavalliset miehet joutuvat joka tapauksessa tyytymään näihin muistonsa miesmallien kanssa luoneisiin naisiin, kun naiset tiedostavat, että hiekka tiimalasissa on laskeutunut ja on aika tutustua omantasoisiin miehiin. Tavallinen nainen voi siis saada helpommin villit muistot ja vakaan keski-iän, kun taas tavalliselle miehelle lähinnä tarjolla on vain tuota vakaa keski-ikä jos sitäkään.
Monesti puhutaan siitä, että miehet syrjäytyvät enemmän ja vihjaillaan, että yksin jäävät miehet ovat jotenkin elämänhallintansa menettäineitä tai muuta tällaista. Tässä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että ihmisen olotila ja asema on jatkuvasti elävä ja muuttuva prosessi, joka kestää koko iän. Parikymppisenä kaikkien sosiaaliset taidot ja peliliikkeet eivät voi olla parasta priimaa ja kun ei kuulu siihen komeimpaan vähemmistöön, vähäinenkin huono tuuri mahdollistaa helposti sen, että vuodet vierivät ja yksinäisyys vie mielenterveyden pala kerrallaan. Sitten katsotaan sitä lopputulosta vaikka 35 vuotiaana ja menee muna ja kana sekaisin ja kuvitellaan, että tilanne ja potentiaali oli sama 18 vuotiaana.
Yksi juttu, mistä en ole paljon nähnyt puhuttavan (ikinä) on sekin, että vaikka tämä ajatus siitä, että miehissä on jollain tavalla enemmän yksinäisyyden "ansaitsevia" (paremminkin vastakappalettaan vaikeammin löytäviä) kuten esim.jotain väkivaltaisia rikollisia, niin näihin alhaisen sosiaalisen aseman miehiin liittyy tosi monenlaisia alaryhmiä, joiden suora niputtaminen yhteen ei ole mielekästä. Esim.omina kouluaikoina suoraan vaarallisia, uhkaavia ja väkivaltaisia poikaoppilaita ei ollut koulussa paljon, mutta yksi tällainen voi viedä terveyden ja kaverit kahdelta lahjakkaalta mutta herkältä ja seurauksena on syrjäytyminen. Joskus väkivalta kohdistuu myös tyttöihin tai naisiin, mutta yleensä nämä rupukulttuurejakin edustavat (suomalaiset ja ulkkikset) pojat ovat sisäistäneet tällaisia kunniakoodeja, joihin kuuluu vastakkaisen sukupuolen säästäminen pahimmalta.
Nainenkin voi menettää terveytensä sekä mielenterveyden ja tätä kautta esim.lihomalla menettää markkina-arvonsa, mikä edelleen pahentaa mielenterveysongelmia. Nuorilla naisilla on kuitenkin yleensä suojaavana tekijänä miesten positiivinen huomio ja "women are wonderful" efektin eri manifestaatiot.
Tunnut unohtavan kokonaan sen, että tänne kirjoittelee suuri määrä nuorten miesten äitejä, joilla on hiukan realistisempi käsitys nykyajan pariutumisesta kuin tasomiehillä. Ihan tavalliset pojat saavat kyllä tyttöystäviä niin kuin ennenkin. Ei tarvitse olla miesmalli.
Tasomiehet ovat myös niitä miehiä, joilla on ollut satoja "tyttöystäviä" eivätkä ainoastaan niitä, joita haukutaan täällä epäviehättäväksi ja inhottavaksi.
Se on kiva jos AV-mamman poikaa on lykästänyt, mutta se ei ole mitään tutkimusta eikä ymmärrystä isommista trendeistä. AV-mammankin poika saa erittäin vähän tykkäyksiä Tinderissä ja todennäköisesti hänet arvioidaan keskivertoa rumemmaksi; nämä on kaikki tutkittuja asioita. AV-mamman pojalla voi olla hyvä olo juuri nyt, mutta mitään vakautta ja varmuutta tulevaisuuden suhteen ei ole; lähes puolella naisista on varamies suhteen aikana ja kun suhde säröilee, naisella on matala kynnys vaihtaa uuteen.
Jos haluat opiskella nykyajan pariutumista ja siihen kuuluvia vaikeuksia, älä kysele miesmalleilta äläkä viranomaisilta tai julkkiksilta, joiden on maineensa takia pakko puhua liibalaabaa. Seuraa sen sijaan vaikka Ylilautaa, missä ihan tavalliset nuoret miehet kaikista yhteiskuntaluokista kirjoittelevat ihmissuhteista.
Jos naiset ovat noin pahoja ja parisuhde noin vaikeaa, niin miksi te miehet edes haluatte parisuhteeseen?
Jos itse ajattelisin miehistä noin negatiivisesti, niin eläisin varmaan edelleen vain koirieni kanssa.
Eivät miehet voi lemmikkienkään kanssa pariutua, joten punapillerimiehet hyväksyvät nuo asiat, purevat hammasta ja yrittävät ajatella positiivisesti.
Kysymys olikin, miksi. Miksi he haluavat pariutua, jos parisuhde on pelkkää piinaa ja naiset pahoja.
Kustannustehokas kodinkone on ihan must 👍
Eikö miehet ole palstalla usein valittaneet, miten nainen loisii miehen lompakolla ja tulee ihan älyttömän kalliiksi? Palkkaa siivooja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kuule ihan sama juttu miksi esim. köyhät pitää meteliä siitä köyhyydestä. Seksuaalisesti köyhä eli parisuhdemarkkinoilta pois syrjitty vastaa taloudellisesti köyhää yhteiskunnan jäsentä. Kysyppä ap itseltäsi, miksei köyhät vaan ole hiljaa asiasta tai "tee asialle jotain"? Sama vastaus hieman sovellettuna parisuhdemarkkinoille talousmarkkinoiden sijaan sopii alkuperäiseen kysymykseesi vastaukseksi.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ymmärrän teorian pointin. Mitä nyt olisi tarkoitus tapahtua?"
Viitaten kahteen ylempänä olevaan viestiin. Seuraava vaihe on, että yksilö sovittaa oman parinvalintansa oman markkina-arvonsa mukaiseksi, TAI nostaa sitä omaa markkina-arvoaan JA/TAI menee ympäristöön, jossa on itse sellainen, jonka markkina-arvo on korkea.
Hyvä. Mutta miksi sitten pidetään niin tärkeänä, että me naiset ymmärrämme tämän teorian? Miksi sitä toistellaan nimenomaan täällä naisvoittoisella palstalla, missä suuri osa meistä parhaillaankin palstailevista naisista on jo kauan sitten perheensä perustaneita ja siksi netissä viikonloppuiltaa viettäviä (oma puolisoni katsoo parhaillaan televisiota ja minulle siellä taas ei tule yhtään mitään)?
Ymmärrys laaja-alaisesti asioista on aina hyvästä, eikö? Tuskin olet sitä mieltä, ettei sinun tarvitse tietää mitään muuta kuin sellaista, joka koskettaa juuri omaa elämääsi juuri tällä hetkellä?
Tavallisesti naiset ja eliittimiehet ovat erittäin huonoja hahmottamaan markkina-arvoasioita, koska heidän ei ole koskaan tarvinnut sellaisia miettiä. Asiat ovat naisille aina "vain tapahtuneet", ja eliittimies on aikuistuessaan huomannut olevansa sellainen, josta naiset pitävät.
Esimerkki:
Eliittimies: "Miehen pitää olla sellainen pitkä, harteikas, varakas, hyvässä työssä ja käyttäytyä sillei itsevarmasti, vähän ku*ipäämäisesti. Sillei saa hyvin naisia."
Tavallinen mies: "Kiitos. Entä sitten, jos ei ole pitkä, harteikas, varakas ja hyvässä työssä? Ku*ipäisen käytöksen ymmärrän kyllä."
Elittimies: "No tota... emmä tiärä."
=> Tästä käynnistyvät esimerkin tavallisen miehen pohdinnat markkina-arvosta. Toivottavasti hän ei juutu pelkkään valittamiseen, vaan siirtyy siitä nopeasti eteenpäin eli varsinaiseen toimintaan.
Huomauttaisin, että suuri osa naisista ei ole nuorinakaan ollut suosittuja. Miehet ja sitä ennen pojat ovat erittäin suoraan kertoneet, mikä ko. tyttöjen ja naisten arvo on ollut.
Tiedän kokemuksesta. Ei ole jäänyt mitään illuusioita.
Erittäin hieno juttu. Siitä sitten käynnistyivät markkina-arvopohdinnat, ryhdyit kohottamaan omaa arvoasi, ja tekemään muita valintoja sen puolesta, että mahdollisuutesi paranisivat, eikö? Ja lopulta löysit miehen, ja nyt olet onnellinen, eikö?
Öö, ei, en ole pohtinut omaa markkina-arvoani ja tehnyt muutoksia siksi. Kyllä minä olen elämässäni tehnyt valintoja sen perusteella, miten ne vaikuttavat omaan elämääni positiivisesti, en sen perusteella, että tykkäisikö joku mies tai miehet minusta.
Olen kyllä käynyt läpi senkin ajatusketun, jossa mietin, miksi joku mies ei minusta pidä. Mutta, koska miehet on olleet erilaisia, syy siihen, miksi minä en ole heille kelvannut, on aina ollut eri. Joten, lopputulos on se, etten voi joka kerta muuttua toisenlaiseksi jonkun toisen vuoksi. Vaan onnellisen parisuhteen saamiseksi minun oli löydettävä se ihminen, joka pitää minusta tällaisena kuin olen.
Ja minkä neuvon naiset poikkeuksetta antavat miehille jotka eivät löydä parisuhdetta? Ihan tälläkin palstalla?
KEHITÄ ITSEÄSI
pieni ristiriita?
Naiset kehittää itseään lapsesta asti ja ovat valmiita sellaisena kun haluavat olla. Ei se että kehittää itseään esim. Kouluttautumalla toiveammattiinsa tai opettelemalla vuorovaikutustaitoja tarkoita että ihminen muuttuu vähemmän itsekseen. Tarkoitus on olla mahdollisimman hyvä omana itsenään. Ei teeskennellä jotain muuta.
Naisten ja miesten itsensä kehittäminen ei ole ihan verrannollista. Nainen on vapaampi kehittämään itseään omista lähtökohdistaan, koska hänellä on jo valmiiksi korkea status.
Mies joutuu miettimään pitäisikö sittenkin valita vähemmän kiinnostava, mutta rahakkaampi ammatti, koska se parantaisi viehättävyyttä enemmän tai alempaa keskiluokkaa edustavana mennä sittenkin poliisiksi tai palomieheksi eikä sairaanhoitajaksi, jotta voisi ammatin tuomalla maskuliinisuudella kompensoida palkkaa tai asemaa?
Moni mies harrastaa jotain vastenmielistä kamppailulajia tai bodausta kelvatakseen. Lähes kaikilla miehillä se on takaraivossa; kompensoidaan geneettistä ulkonäköä maskuliinisilla statussymboleilla. Kuinka moni naisporukka lyö kädet yhteen ja päättää, että "nyt ruvetaan kaikki harrastamaan nykytanssia, jotta saadaan miestä?! Eiks jea?" Tansseja harrastavat naiset eivät edes ole kiinnostuneita edes niistä miehistä, jotka sinne tulevat sekaan harrastamaan.
Ohis, Ylilautaa tuntematta, mutta parikymppisen, tavispojan kanssa seurustelevan nuoren naisen kasvattaneena, nyt kuulostaa siltä, että olisi korkea aika hoitaa itsetunto kuntoon, jos on pyrittävä harrastamaankin jotain vastenmielistä ollakseen jollekin kuvitellulle ihmisjoukolle mieliksi. Näin 41-vuotiaan maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kuule ihan sama juttu miksi esim. köyhät pitää meteliä siitä köyhyydestä. Seksuaalisesti köyhä eli parisuhdemarkkinoilta pois syrjitty vastaa taloudellisesti köyhää yhteiskunnan jäsentä. Kysyppä ap itseltäsi, miksei köyhät vaan ole hiljaa asiasta tai "tee asialle jotain"? Sama vastaus hieman sovellettuna parisuhdemarkkinoille talousmarkkinoiden sijaan sopii alkuperäiseen kysymykseesi vastaukseksi.
Konkretisoisitko sen syrjinnän. Minusta syrjiminen on aktiivista tekemistä eli sitä, että joku vartavasten syrjii pois jostakin (vs. syrjäytyminen). Pystytkö nimeämään (ei tietenkään etunimillä vaan ryhmänä) esimerkiksi ne ihmiset, jotka ovat sinut syrjineet pois parisuhdemarkkinoilta? VAI olisiko syrjäytyminen, syrjään jääminen, kuitenkin oikeampi käsite?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Tuossa on siis kyse siitä, että naiset tavoittelevat 'parempaa' paljon pitempään ja hanakammin kuin miehet.
Koska miehiä on keskeisissä ikäluokissa vähemmän, osa miehistä jäisi yksin silloinkin jos ihmiset kiinnostuisivat oman tasoisistaan, mutta isolle osalle naisista on mahdollista viivyttää totuuden kohtaamista melko pitkään, koska naisten taktiikkaa vaikeuttavat sosiaaliset ja lailliset esteet on poistettu. Nykyään parisuhdetta ei muutenkaan romantisoida ihan samalla tavalla kuin ennen, joten miesmallit ja tavalliset naiset voivat tutustua sähköisesti ja häviäjinä ovat tavalliset miehet. Yksi tavallisten punapillerimiesten ns.cope on kuvitella, että naiset menisivät jotenkin rikki miesmallien kanssa panemisesta, mutta tämä ei ole mitenkään yksiselitteistä ja tavalliset miehet joutuvat joka tapauksessa tyytymään näihin muistonsa miesmallien kanssa luoneisiin naisiin, kun naiset tiedostavat, että hiekka tiimalasissa on laskeutunut ja on aika tutustua omantasoisiin miehiin. Tavallinen nainen voi siis saada helpommin villit muistot ja vakaan keski-iän, kun taas tavalliselle miehelle lähinnä tarjolla on vain tuota vakaa keski-ikä jos sitäkään.
Monesti puhutaan siitä, että miehet syrjäytyvät enemmän ja vihjaillaan, että yksin jäävät miehet ovat jotenkin elämänhallintansa menettäineitä tai muuta tällaista. Tässä ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että ihmisen olotila ja asema on jatkuvasti elävä ja muuttuva prosessi, joka kestää koko iän. Parikymppisenä kaikkien sosiaaliset taidot ja peliliikkeet eivät voi olla parasta priimaa ja kun ei kuulu siihen komeimpaan vähemmistöön, vähäinenkin huono tuuri mahdollistaa helposti sen, että vuodet vierivät ja yksinäisyys vie mielenterveyden pala kerrallaan. Sitten katsotaan sitä lopputulosta vaikka 35 vuotiaana ja menee muna ja kana sekaisin ja kuvitellaan, että tilanne ja potentiaali oli sama 18 vuotiaana.
Yksi juttu, mistä en ole paljon nähnyt puhuttavan (ikinä) on sekin, että vaikka tämä ajatus siitä, että miehissä on jollain tavalla enemmän yksinäisyyden "ansaitsevia" (paremminkin vastakappalettaan vaikeammin löytäviä) kuten esim.jotain väkivaltaisia rikollisia, niin näihin alhaisen sosiaalisen aseman miehiin liittyy tosi monenlaisia alaryhmiä, joiden suora niputtaminen yhteen ei ole mielekästä. Esim.omina kouluaikoina suoraan vaarallisia, uhkaavia ja väkivaltaisia poikaoppilaita ei ollut koulussa paljon, mutta yksi tällainen voi viedä terveyden ja kaverit kahdelta lahjakkaalta mutta herkältä ja seurauksena on syrjäytyminen. Joskus väkivalta kohdistuu myös tyttöihin tai naisiin, mutta yleensä nämä rupukulttuurejakin edustavat (suomalaiset ja ulkkikset) pojat ovat sisäistäneet tällaisia kunniakoodeja, joihin kuuluu vastakkaisen sukupuolen säästäminen pahimmalta.
Nainenkin voi menettää terveytensä sekä mielenterveyden ja tätä kautta esim.lihomalla menettää markkina-arvonsa, mikä edelleen pahentaa mielenterveysongelmia. Nuorilla naisilla on kuitenkin yleensä suojaavana tekijänä miesten positiivinen huomio ja "women are wonderful" efektin eri manifestaatiot.
Tunnut unohtavan kokonaan sen, että tänne kirjoittelee suuri määrä nuorten miesten äitejä, joilla on hiukan realistisempi käsitys nykyajan pariutumisesta kuin tasomiehillä. Ihan tavalliset pojat saavat kyllä tyttöystäviä niin kuin ennenkin. Ei tarvitse olla miesmalli.
Tasomiehet ovat myös niitä miehiä, joilla on ollut satoja "tyttöystäviä" eivätkä ainoastaan niitä, joita haukutaan täällä epäviehättäväksi ja inhottavaksi.
Se on kiva jos AV-mamman poikaa on lykästänyt, mutta se ei ole mitään tutkimusta eikä ymmärrystä isommista trendeistä. AV-mammankin poika saa erittäin vähän tykkäyksiä Tinderissä ja todennäköisesti hänet arvioidaan keskivertoa rumemmaksi; nämä on kaikki tutkittuja asioita. AV-mamman pojalla voi olla hyvä olo juuri nyt, mutta mitään vakautta ja varmuutta tulevaisuuden suhteen ei ole; lähes puolella naisista on varamies suhteen aikana ja kun suhde säröilee, naisella on matala kynnys vaihtaa uuteen.
Jos haluat opiskella nykyajan pariutumista ja siihen kuuluvia vaikeuksia, älä kysele miesmalleilta äläkä viranomaisilta tai julkkiksilta, joiden on maineensa takia pakko puhua liibalaabaa. Seuraa sen sijaan vaikka Ylilautaa, missä ihan tavalliset nuoret miehet kaikista yhteiskuntaluokista kirjoittelevat ihmissuhteista.
Jos naiset ovat noin pahoja ja parisuhde noin vaikeaa, niin miksi te miehet edes haluatte parisuhteeseen?
Jos itse ajattelisin miehistä noin negatiivisesti, niin eläisin varmaan edelleen vain koirieni kanssa.
Eivät miehet voi lemmikkienkään kanssa pariutua, joten punapillerimiehet hyväksyvät nuo asiat, purevat hammasta ja yrittävät ajatella positiivisesti.
Kysymys olikin, miksi. Miksi he haluavat pariutua, jos parisuhde on pelkkää piinaa ja naiset pahoja.
Kustannustehokas kodinkone on ihan must 👍
Eikö miehet ole palstalla usein valittaneet, miten nainen loisii miehen lompakolla ja tulee ihan älyttömän kalliiksi? Palkkaa siivooja.
Sanoin sen mitä noi miettii ja minkä takia naista ollaan vailla. Osaan kyllä itse hyödyntää palveluita, tiedä sitten miksei nuo osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuule ihan sama juttu miksi esim. köyhät pitää meteliä siitä köyhyydestä. Seksuaalisesti köyhä eli parisuhdemarkkinoilta pois syrjitty vastaa taloudellisesti köyhää yhteiskunnan jäsentä. Kysyppä ap itseltäsi, miksei köyhät vaan ole hiljaa asiasta tai "tee asialle jotain"? Sama vastaus hieman sovellettuna parisuhdemarkkinoille talousmarkkinoiden sijaan sopii alkuperäiseen kysymykseesi vastaukseksi.
Konkretisoisitko sen syrjinnän. Minusta syrjiminen on aktiivista tekemistä eli sitä, että joku vartavasten syrjii pois jostakin (vs. syrjäytyminen). Pystytkö nimeämään (ei tietenkään etunimillä vaan ryhmänä) esimerkiksi ne ihmiset, jotka ovat sinut syrjineet pois parisuhdemarkkinoilta? VAI olisiko syrjäytyminen, syrjään jääminen, kuitenkin oikeampi käsite?
No olisiko hyvä vastaus vaikkapa naiset, tai ehkäp' koko pinnallinen, ulkonäkökeskeinen nykypäivän yhteiskunta? En ole mikään narkkari tai sossulla elävä pummi, vaan opiskeleva ja työssäkäyvä nuori mies, minulla on kavereita ja harrastuksia. Mutta en ole millään standardeilla hyvännäköinen: en pitkä, en lihaksikas, en kasvokomea jne. Ja siksi en saa vastakaikua naisilta vaikka olen heitä yrittänyt lähestyä. Mielestäni tässä on kyse ennemmin syrjimisestä kuin syrjäytymisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuule ihan sama juttu miksi esim. köyhät pitää meteliä siitä köyhyydestä. Seksuaalisesti köyhä eli parisuhdemarkkinoilta pois syrjitty vastaa taloudellisesti köyhää yhteiskunnan jäsentä. Kysyppä ap itseltäsi, miksei köyhät vaan ole hiljaa asiasta tai "tee asialle jotain"? Sama vastaus hieman sovellettuna parisuhdemarkkinoille talousmarkkinoiden sijaan sopii alkuperäiseen kysymykseesi vastaukseksi.
Konkretisoisitko sen syrjinnän. Minusta syrjiminen on aktiivista tekemistä eli sitä, että joku vartavasten syrjii pois jostakin (vs. syrjäytyminen). Pystytkö nimeämään (ei tietenkään etunimillä vaan ryhmänä) esimerkiksi ne ihmiset, jotka ovat sinut syrjineet pois parisuhdemarkkinoilta? VAI olisiko syrjäytyminen, syrjään jääminen, kuitenkin oikeampi käsite?
No olisiko hyvä vastaus vaikkapa naiset, tai ehkäp' koko pinnallinen, ulkonäkökeskeinen nykypäivän yhteiskunta? En ole mikään narkkari tai sossulla elävä pummi, vaan opiskeleva ja työssäkäyvä nuori mies, minulla on kavereita ja harrastuksia. Mutta en ole millään standardeilla hyvännäköinen: en pitkä, en lihaksikas, en kasvokomea jne. Ja siksi en saa vastakaikua naisilta vaikka olen heitä yrittänyt lähestyä. Mielestäni tässä on kyse ennemmin syrjimisestä kuin syrjäytymisestä.
Naiset syrjivät sinua, koska eivät anna seksiä halutessasi? Oletko ihan vakavissasi? Jos sinulla olisi tytär, opettaisitko hänelle, että on väärin ja syrjintää olla antamatta seksiä miehelle, joka sitä hänen kanssaan haluaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuule ihan sama juttu miksi esim. köyhät pitää meteliä siitä köyhyydestä. Seksuaalisesti köyhä eli parisuhdemarkkinoilta pois syrjitty vastaa taloudellisesti köyhää yhteiskunnan jäsentä. Kysyppä ap itseltäsi, miksei köyhät vaan ole hiljaa asiasta tai "tee asialle jotain"? Sama vastaus hieman sovellettuna parisuhdemarkkinoille talousmarkkinoiden sijaan sopii alkuperäiseen kysymykseesi vastaukseksi.
Konkretisoisitko sen syrjinnän. Minusta syrjiminen on aktiivista tekemistä eli sitä, että joku vartavasten syrjii pois jostakin (vs. syrjäytyminen). Pystytkö nimeämään (ei tietenkään etunimillä vaan ryhmänä) esimerkiksi ne ihmiset, jotka ovat sinut syrjineet pois parisuhdemarkkinoilta? VAI olisiko syrjäytyminen, syrjään jääminen, kuitenkin oikeampi käsite?
No olisiko hyvä vastaus vaikkapa naiset, tai ehkäp' koko pinnallinen, ulkonäkökeskeinen nykypäivän yhteiskunta? En ole mikään narkkari tai sossulla elävä pummi, vaan opiskeleva ja työssäkäyvä nuori mies, minulla on kavereita ja harrastuksia. Mutta en ole millään standardeilla hyvännäköinen: en pitkä, en lihaksikas, en kasvokomea jne. Ja siksi en saa vastakaikua naisilta vaikka olen heitä yrittänyt lähestyä. Mielestäni tässä on kyse ennemmin syrjimisestä kuin syrjäytymisestä.
Naiset syrjivät sinua, koska eivät anna seksiä halutessasi? Oletko ihan vakavissasi? Jos sinulla olisi tytär, opettaisitko hänelle, että on väärin ja syrjintää olla antamatta seksiä miehelle, joka sitä hänen kanssaan haluaa?
Ei nyt aivan noin. Pikemminkin opettaisin, että ihmisessä on muutakin kuin ulkonäkö. Ja en edes puhunut mistään "seksin saamisesta aina halutessani" vaan ihan pariutumisesta, eli parisuhteiden solmimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuule ihan sama juttu miksi esim. köyhät pitää meteliä siitä köyhyydestä. Seksuaalisesti köyhä eli parisuhdemarkkinoilta pois syrjitty vastaa taloudellisesti köyhää yhteiskunnan jäsentä. Kysyppä ap itseltäsi, miksei köyhät vaan ole hiljaa asiasta tai "tee asialle jotain"? Sama vastaus hieman sovellettuna parisuhdemarkkinoille talousmarkkinoiden sijaan sopii alkuperäiseen kysymykseesi vastaukseksi.
Konkretisoisitko sen syrjinnän. Minusta syrjiminen on aktiivista tekemistä eli sitä, että joku vartavasten syrjii pois jostakin (vs. syrjäytyminen). Pystytkö nimeämään (ei tietenkään etunimillä vaan ryhmänä) esimerkiksi ne ihmiset, jotka ovat sinut syrjineet pois parisuhdemarkkinoilta? VAI olisiko syrjäytyminen, syrjään jääminen, kuitenkin oikeampi käsite?
No olisiko hyvä vastaus vaikkapa naiset, tai ehkäp' koko pinnallinen, ulkonäkökeskeinen nykypäivän yhteiskunta? En ole mikään narkkari tai sossulla elävä pummi, vaan opiskeleva ja työssäkäyvä nuori mies, minulla on kavereita ja harrastuksia. Mutta en ole millään standardeilla hyvännäköinen: en pitkä, en lihaksikas, en kasvokomea jne. Ja siksi en saa vastakaikua naisilta vaikka olen heitä yrittänyt lähestyä. Mielestäni tässä on kyse ennemmin syrjimisestä kuin syrjäytymisestä.
Kuulostat hiukan kuten mun eksältä. Paperilla näyttää priimalta vaikka totuus onkin toinen. Yksinkertaisesti sosiaalinen perhonen joka haluaa näkyä ja olla kuulua olematta kuitenkaan koskaan mitenkään erityisen suosittu. Suhteemme päättyi kahden naisen kanssa pettämiseen.
Oli hoikka ja alle 180cm kohtalaisesti varakas.
Alue: Aihe vapaa
MAM miehet muutenkin suosii ostovaimoja. Mitä modernille naiselle kuuluu pienen liikkeen ajatukset?