Mikä on vaikeaa vauvan pulloruokinnassa?

Joo, pulloruokinta on helpompaa. Mutta imetys on vauvalle parempi. Joten valitsin jälkimmäisen.

Imetys voi olla helpompaa, jos se sujuu. Minä olen kuitenkin kokenut sellaisen version, jossa se ei sujunut ja voin kertoa, että pulloilu kaikkine keittelyineen ja lämmityksineen OLI silloin huomattavasti helpompaa kuin vauvan nälässä pitäminen. Minä siis keitinkin ne pullot jokaisen käyttökertojen välillä ekan kuukauden ja sen jälkeen pari kertaa viikossa. Voin myös todeta, että vaikka yritin imetää kotona joka ruokailulla, se ei missään tapauksessa olisi onnistunut 15 sekunnissa yhtään missään, eikä olenkaan missään julkisella paikalla. Huudosta olisivat luulleet minun tappavan lasta, eikå se sitäpaitsi onnistunutkaan kuin kylkimakuulla, mikä taas ei oikein missään kahvilassa tai puistonpenkillä käy..

Mutta kaipa jokainen katselee näitä asioita omasta näkökulmastaan ja kokemus ei riitä ymmärtämään että toisilla on erilaista. Sit vielä psyykkinen stressi ja oma epävarmuus pakottaa hieman fanattiseen suhtautumiseen, niin ollaan kovin kärkkäitä arvostelemaan muita ja kuvitellaan, että itse ollaan aina ainoita oikeassa.

Mä olen nähnyt pulloruokinnan helppona (osaimetin molempia lapsia aluksi) Yöllä kun lapsi rupesi ähisemään, nousin ja kävin lämmittämässä pullon, ei ehtinyt ruveta huutamaan sinä aikaan. Ruokin pimeässä makkarissa, röyhtäytin ja takas sänkyyn. Meidän herrat oli pakko röyhtäyttää koska muuten olis vaan ruvennut kiertämään ilma vatsassa eikä nukkumisesta olis tullut mitään... Tämä vei paljon vähemmän aikaa kuin se että olisin istunut se tissi lapsen suussa ja odotellut että saa imettyä vatsansa täyteen. (tuleehan sieltä pullosta helpommin ja nopeammin maitoa) Ja olin aina illalla laittanut maitoa valmiiksi sopivan määrän yöpulloihin jääkaappiin. Ei tarvinnut ruveta tetroja availemaan ja maitoa kaatelemaan siinä vaiheessa..

Oli paljon helpompaa laittaa tissi suuhun kuin lämmitellä maidot =)

[quote author="Vierailija" time="02.01.2014 klo 02:17"]

Mulle on jäänyt epäselväksi miksi monet sanoo että onneksi sain imetettyä ettei tarvinnut siihen pullorumbaan lähteä.

Minun mielestäni ei meillä ollut kaksosten kanssakaan mitään rumbaa. Kaksi pulloa oli käytössä per lapsi, isompi ja pienenpi, kun alkoivat syödä velliä, vaihdettiin tuttiosa vellitutiksi.

Pulloja ei keitelty kuin ehkä kerran viikossa kun tutit keitin, kun ne tutit aina pyöri lattioilla. 

Kun maitomäärät ole ensin pieniä, tutteli tai äidinmaito lämmitettiin niin että pulloa pidettiin hetken kuumassa vedessä, vellejä pidettiin hetki mikrossa.

Lämmityksen kanssakin kaksosten ruokkiminen oli paljon nopeampaa kuin tissistä, ja pullosta pystyi helposti antamaan molemmille yhtäaikaa, lapsilla tuli nopeasti mahat kunnolla täyteen, ja taas uni maittoi koko perheelle. Ja kun mahat oli täynnä, ei tarvinnut syödä kovin montaa kertaa päivässä.

Ennenvanhaan tehtiin korvikemaito jostain jauheesta, ja keiteltiin pulloja ties miten paljon joka päivä, silloin olikin varmaan hankalampaa.

[/quote]

hei

Miten niin ennenvanhaan tehtiin niin ja niin.

Omat lapset olivat osaksi pulloruokinnalla ja korvike tehtiin ihan laimennetusta lehmän maidosta ja pulloja en keittänyt koskaan! Jos vesijohtovettä on käytössä, niin ei kyllä tarvi keitellä.

Tutteja joskus keitin, kun tosiaan pyörivät siellä sun täällä.

Tuota maitokorviketta keitin aina vuorokauden tarpeen kerralla, niin oli tosi helppoa ottaa jääkaapista.

Sitten ,.kun tuli nuo jauheet, niin oli vähän enemmän työtä.

Lapseni ovat  yli 40-v ja eivät ole sairaita tai allergisia millekään.Niin paljon on markkiavoimat saanet mammojen päät pyörälle.

AP, ongelma taitaa olla siinä, ns. imetysvalistus, kuten nyt yleensä kaikki valistus, perustuu Suomessa voimakkaasti pelotteluun ja pakottamiseen. Sitä, että monille naisille imettäminen on oikeasti helppoa ja luontevaa, ei voida sanoa, jotteivät rintakumien kanssa tissit verillä kamppailevat kanssasisaret säikähtäisi ja lopettaisi yrittämistä. Minusta tässä mennään usein  lapsi- ja äitirääkkäyksen puolelle. Ja ne naiset, joille imetys on ollut helppoa, eivät kyllä pääsääntöisesti lähde ketään neuvomaan, koska ymmärtävät, että ystävien ja sukulaisten tilanne voi olla täysin erilainen. 

Aina esimerkiksi varoitellaan siitä, kuinka vaikea lapsi, jota on vain osaimetettykin pakosta, on vaikea "vierottaa" pullosta.  Jos täysimetys on ollut alusta saakka oikeasti ongelmatonta, se pullolle opettaminen ihan vaikka vain pumpatun maidon syöttämiseksi voi olla ihan samanlaista tappelua kuin täysimetykselle opettaminen. Minullakin on kolme sellaista pitkään  täysimettänyttä ystävää, joiden yhteensä kahdeksasta lapsesta yksikään ei ole oppinut juomaan pullosta. Tämä selvisi, kun kyselin itse neuvoja halutessani opettaa vauvan syömään pumpattua maitoa pullosta. Minulla vauva lopulta huoli sen "luonnollista imuotetta" jäljittelevän pullon, mutta tätä opeteltiin oikeasti joka ilta kahden viikon ajan. Aluksi esim. vauva huoli pullon vain isältä, ja minun piti olla toisessa huoneessa. Nyt emme pariin viikkoon ole tätä kokeilleet, koska olemme matkustelleet joulun aikaan. Saa siis nähdä, osaako vauva tämän, kun seuraavan kerran kokeillaan.

Yöimetyksenkään ei tarvitse olla joka toinen tunti tapahtuvaa enää ihan ensimmäisten viikkojen jälkeen. Meillä vauva ei nuku samassa sängyssä, mutta vieressä kyllä. Ei tarvitse tosiaan kuin nostaa viereen, imee tyytyväisenä n. 8 minuuttia (päivällä voi haluta "jutella" välillä, samoin parit ns. rintaraivarit on vedetty), ja 10-15 minuutissa koko homma ohi. Siitä asti, kun vauva on ollut 2 kk vanha, on myös nukkunut yhden n. 5 tunnin ja pari 3-4 tunnin pätkää putkeen, käytännössä kellon ympäri. Mennään siis kahdella imetyksellä ympäri kellon, joten kaikki rintaruokitut vauvat eivät siis ole myöskään 2-3 tunnin välein 45 minuutiksi herättäviä rintatakiaisia. 

Niin että itselleni ainakin pulloilu tuntuu huomattavasti vaikeammalta kuin imettäminen. Toki joskus kaupungilla tai matkalla olisi hauska tarjota pulloa, mutta luulenpa, että seuraavalla neuvolakäynnillä meille suositellaankin jo kiinteiden aloittamista, joten voiton puolella ollaan!

Minäkin olen ihmetellyt, että mikä ihmeen pullorumba. Elämässä nyt on tiskiä ja pyykkiä ja ruuan lämmittämistä muutenkin. En minä ole kokenut normaalia elämää minkäänlaisena rumbana, jossa tulee burnout kun pitää ojentaa kättä kohti jääkaappia tai mikroa tai pyöräyttää tiskiharjaa tiskialtaassa. 

Minua aivan oikeasti vähän ärsyttää tämä, että vauvan kanssa elämisestä tehdään niin hirveän vaikean kuuloista. Se tietenkin on vauvalehtien ja vauvatarvikemyyjien etu, että vanhemmat stressaavat niin, että luulevat etteivät saa kaadettua esmes maitoa pulloon ilman vauvalehden kestotilausta ja erityistä maidonpulloonkaatotelinettä lukuisine lisäosineen, mutta ei normaalin ihmisen tarvi mennä siihen hysteriaan mukaan. Itse olen sitä mieltä, että kaikki tämä ylimääräinen hässäkkä vauvan hoidossa, jossa annetaan ymmärtää että on vain yksi optimaalinen tapa tehdä asiat ja kaikki ympärillä kyttäävät että teetkö niin, lisää herkkien ja epävarmojen äitien alttiutta umpioitua kotiinsa murehtimaan jos kaikki ei sitten onnistukaan niin hienosti, että täydellinen äiti voi pukata facen täyteen erinomaisia vauvanhoitovinkkejään. Ja se lisää tuoreiden äitien riskiä masennukseen.

Minäkin olen ihmetellyt, että mikä ihmeen pullorumba. Elämässä nyt on tiskiä ja pyykkiä ja ruuan lämmittämistä muutenkin. En minä ole kokenut normaalia elämää minkäänlaisena rumbana, jossa tulee burnout kun pitää ojentaa kättä kohti jääkaappia tai mikroa tai pyöräyttää tiskiharjaa tiskialtaassa. 

Minua aivan oikeasti vähän ärsyttää tämä, että vauvan kanssa elämisestä tehdään niin hirveän vaikean kuuloista. Se tietenkin on vauvalehtien ja vauvatarvikemyyjien etu, että vanhemmat stressaavat niin, että luulevat etteivät saa kaadettua esmes maitoa pulloon ilman vauvalehden kestotilausta ja erityistä maidonpulloonkaatotelinettä lukuisine lisäosineen, mutta ei normaalin ihmisen tarvi mennä siihen hysteriaan mukaan. Itse olen sitä mieltä, että kaikki tämä ylimääräinen hässäkkä vauvan hoidossa, jossa annetaan ymmärtää että on vain yksi optimaalinen tapa tehdä asiat ja kaikki ympärillä kyttäävät että teetkö niin, lisää herkkien ja epävarmojen äitien alttiutta umpioitua kotiinsa murehtimaan jos kaikki ei sitten onnistukaan niin hienosti, että täydellinen äiti voi pukata facen täyteen erinomaisia vauvanhoitovinkkejään. Ja se lisää tuoreiden äitien riskiä masennukseen.