Miten saan mieheni ymmärtämään, että raha ei tuo onnea?
Olemme mieheni kanssa erilaisista taustoista lähtöisin. Minun vanhempani ovat "perusduunareita" 2500 - 3500 euron kuukausipalkoillaan. Miehen vanhempien tulot ovat vuodessa 150 - 200 000 euroa/hlö.
Raha on näytellyt aina suurta roolia mieheni perheessä ja mieheni kokee tarpeelliseksi saavuttaa vähintään yhtä hyvän tulotason kuin vanhemmillaan, jotta voisi elää "hyvää elämää". Itse tiedän omasta kokemuksestani, että vähemmälläkin pärjää, enkä näe asiassa ongelmaa.
Mieheni on puhunut jopa itsetuhoisesti tulevaisuudesta ja siitä, että jos sattuisi jäämään työttömäksi voisi jopa tappaa itsensä, koska häpeäisi niin paljon. Mies ei ole hyvä kestämään epäonnistumisia tai pettymyksiä elämässä ja ajattelee todella paljon sitä, mitä muut ajattelevat. Itsetuhoiset puheet ovat viime aikoina vain lisääntyneet...
Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (9)
Taitaa olla masentunut tai masentumassa miehesi, kun noin synkkään sävyyn tulevaisuudesta puhuu... Todennäköisesti tulee tarvitsemaan ihan ammattiapua.
Minä olen itse se meidän pariskunnan "kultalusikka suussa" syntynyt, mies taas duunaritaustalla. Mutta vähintään yhtä paljon kuin tausta, niin myös luonne vaikuttaa: mies osaa heittäytyä tilanteeseen kuin tilanteeseen, minä taas olen todella turvallisuushakuinen, teen aina kunnon suunnitelmat ja vielä varasuunnitelmankin. Raha helpottaa turvallisuuden tunteen rakentumista. Meillä oli jokin aika sitten tilanne, että rahaa ei ollut yhtään säästössä. Miehelle se oli normitilanne, minulle todella stressaavaa. Kuuntelin jokaista pesukoneen narahdusta stressaten, että ei kai se vain ole nyt menossa rikki jne. Nyt olen saanut säästöön 500€ ja olo on jo huojentuneempi, kun tiedän, että ainakin vakuutuksen omavastuun verran löytyy tililtä, jos jotain yllättävää sattuu.
Miehelläsi on vain kunnianhimoa, ei tuossa ole mitään ongelmaa.
Raha ei tuo onnea vaan se, mitä rahalla voi tehdä. Kenenkään ei kuitenkaan kannata rakentaa koko elämäänsä työnteon ympärille. Jos vain hyväpalkkaisen ammattilaisen elämä on elämisen arvoista, jotakin on pielessä.
Et voi miestäsi muuttaa. Niin yksinkertaista se on. Voit toki kertoa, että itsetuhoiset puheet tuntuvat kohtuuttomilta ja pahalta. Mutta ketään muuta ei voi muuttaa kuin itseään. T. toisen samanlaisen vaimo
Mielenkiintoista, että tämä toimii joissain perheissä noin päin. Oma kokemukseni ihmisten rahasuhteesta on nimittäin se, että huolettomimmin rahan vähyyteen suhtautuvat ne, jotka eivät ole todellista puutetta koskaan kokeneet.
Meillä vaimo on lähtöisin normiperheestä, minä taas Suomen oloihin suhteutettuna ultraköyhästä. Itse olen nykyään erittäin hyvätuloinen ja varakas, enkä halua enää ikinä kokea rahapulaa kaikkine seurauksineen. Keskituloinen vaimo sen sijaan jaksaa muistuttaa juurikin siitä, että raha ei tuo onnea.
M37
Ap taitaa uskoa, että sosiaaliturva yms. edut pysyy samalla tasolla vielä seuraavat 30 vuotta. Osa ihmisistä vaan ei kykene hahmottamaan, mikä on todennäköistä, mikä vähemmän todennäköistä lähitulevaisuudessa.
Hyvin realistista, että tähänkin maahan syntyy oikeasti köyhien sosiaaliluokka. Eli, tapahtuu samoja asioita, kuin Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa.
Hyvinvointivaltio mallissa valtion laskupino kasvaa voimakkaasti, silloin kun sen tulonlähteillä (voittoa tavoittelevat yksityiset yritykset) menee huonosti.
Miksi et valinnut duunaritaustaista miestä?