Veljen vaimo on ihan tohkeissaan kun alkaa opiskella

koulusivistyksen lisäksi sydämensivistystä, olisit iloinen hänen puolestaan.



Äitini viisaus " tyhmä ei huomaa ja fiksu ei virka" on totta tässäkin tapauksessa.

Hyvinkin voi olla, että jos hän on vähemmän teoreettisesti suuntautunut kuin sinä, hän joutuu yhtä paljon pänttäämään omaan tutkintoonsa, kuin sinä omaasi. Ja tosi kiva ajatus pitää juhlat, niitä ei varmasti ole koskaan liikaa.



t. toinen maisteri, joka ei koskaan ole ylettömästi päntännyt

Tässä sen taas näkee, ettei sitä sivistystä välttämättä maisterin tutkinnon mukana saa.

Eikö ole hienoa että hän on noin innostunut opiskelustaan?

hyvänen aika langetko tällaiseen provoon!

jos kuvittelee, että kotitaloustyöntekijän tutkinnon suorittaminen on samanlaista pänttäämistä kuin maisterin tutkinto. Enpä kehtaisi tuollaista laukoa.

Ap:n käly tuskin on varsinaisesti heikkolahjainen, joten eiköhän hän itsekin tiedä, että koulutus ei ole ihan vastaava kuin ap:n, vaikka olisikin hänelle ainakin tässä elämäntilanteessa sopivampi ja mieluisampi.



Käly jostain syystä tuntee kuitenkin huonommuutta ap:n rinnalla tai sitten ihan vain piruuttaan mainostaa rulevaa kouluaan. Juhlia nyt ei ikinä ole liikaa, joten syyhän tuokin on järjestää juhlat.



On kuitenkin aika ikävän alentuvaa olettaa, että se, että joku opiskelee siivoojaksi tekisi heistä sillä tavalla "alempiarvoisia", että pitäisi turvautua näihin iänikuisiin, "mutta ainakin se on mukava ihminen" puolustuksiin. Suurin osa minun tuntemistani siivoojista on ihan täysjärkisiä ihmisiä, jotka eivät millään muotoa tarvitse tuollaista alentuvaa suhtautumista vain siksi, että ovat syystä tai toisesta valinneet huonosti palkatun ja vähän arvostetun ammatin.

miehen veljen vaimo opiskelee lähihoitajaksi ja on tosi innoissaan ja kertoo välilä, kuinka rankkaa on koko ajan päntätä ja tehdä tehtäviä...Pitää tutkintoa jotenkin ylitse muiden tutkintona, vaikka on ihan peruskoulupohjalta siellä.



Olen itsekin käynyt lähihoitajan tutkinnon, sittemmin olen opiskellut sairaanhoitajaksi ja siitä vielä terveystieteen maisteriksi. Kyllä tuo lähihoitajan tutkinnon tekeminen oli aika löysää.

On kuitenkin aika ikävän alentuvaa olettaa, että se, että joku opiskelee siivoojaksi tekisi heistä sillä tavalla "alempiarvoisia", että pitäisi turvautua näihin iänikuisiin, "mutta ainakin se on mukava ihminen" puolustuksiin. Suurin osa minun tuntemistani siivoojista on ihan täysjärkisiä ihmisiä, jotka eivät millään muotoa tarvitse tuollaista alentuvaa suhtautumista vain siksi, että ovat syystä tai toisesta valinneet huonosti palkatun ja vähän arvostetun ammatin.

Siis se on alentuvaa, että puolustaa toista ihmistä tai arvelee tätä mukavaksi? Harvoin olen lukenut mitään näin ahdistavaa. Jos olen siis joskus ilahtunut jonkun ihmisen kauniista sanoista itseäni kohtaan, minun olisikin pitänyt älytä, että sanat olivat alentuvia ja siten loukkaavia? Saisiko tästä ihan selvät säännöt? Missä tilanteissa toisen puolustaminen ja kauniit sanat ovat sallittuja, ja milloin ne ovat alentuvia?

En ymmärrä miksi jotain ammattia tai tutkintoa pidetään jotenkin parempana. Minun mielestäni niin maisteri kuin siivoojakin ovat tärkeän koulun käyneitä ja tärkeitä ihmisiä omissa töissään.

tuttavapiirissäni lähihoitajia riittää, kaikki hiljattain valmistuneita tai parhaillaan opiskelijoita. En ole muista ammateista moista jeesustelua kuullutkaan kuin heiltä. On niin helevetin rankkaa, ettei kenelläkään muulla voi olla. Alan olla täysin kypsä kaikkiin lähihoitajiin.

Enemmän he joutuvat opiskelemaan ja töitä tekemään tutkinnon eteen kuin sairaanhoitajat ennen nykyistä amk uudistusta.

että jollekin siivoojan tutkinto voi vaatia enemmän pänttäystä kuin minulle maisterin tutkinto. Minulla on hyvä muisti, ja suoritin tutkintoni matemaattisissa aineissa, missä hyvällä laskupäällä pääsee tosi helposti pitkälle.



Siivous omassa kodissani sen sijaan on minulle ikuinen murheenkryyni, samoin vaikkapa leipominen. En ole luultavasti saanut aikaan ikinä kunnon pullaa.



Jos minä joskus sitten mainostan jollekin ihmiselle innoissani, että sainpas kerrankin pestyä melko kivasti ikkunat, ja tämä toinen on aivan omaa luokkaa kotinsa kunnossapidossa, toivon, että tämä osaa iloita minun pienen onnistumiseni puolesta, yhtä lailla, kuin minä voisin iloita hänen koulusaavutustensa, koska tiedän, että kukaan ei ole hyvä kaikessa, ja meillä on jokaisella omat lahjamme.

En ymmärrä miksi jotain ammattia tai tutkintoa pidetään jotenkin parempana. Minun mielestäni niin maisteri kuin siivoojakin ovat tärkeän koulun käyneitä ja tärkeitä ihmisiä omissa töissään.

Vaan siitä, että kyllä maisteri on ihan oikeasti joutunut enemmän pänttäämään kuin perustutkinnon suorittanut.

Minä olen maisteri, ja voin sanoa, että meillä ei tenttejä pahemmin ollut. Kävinköhän kahdessa koko opiskeluaikana. Muuten oli laskuja sisältäviä välikokeita, labratöitä jne.



Olen ihan varma, että moni alemman tutkinnon suorittanut on päntännyt HUOMATTAVASTI minua enemmän.



3

Minä olen maisteri, ja voin sanoa, että meillä ei tenttejä pahemmin ollut. Kävinköhän kahdessa koko opiskeluaikana. Muuten oli laskuja sisältäviä välikokeita, labratöitä jne.

Olen ihan varma, että moni alemman tutkinnon suorittanut on päntännyt HUOMATTAVASTI minua enemmän.

3

pelkkää tentteihin lukemista? Ei minusta, vaan koko opiskeluun liittyvää repertuaaria: luennut. harjoitustyöt, tentit, kirjalliset työt, työharjoittelut, jne. Ja minä olen muuten suorittanut sekä ammatillisen perustutkinnon, alemman korkeakoulututkinnon että ylemmän korkeakoulututkinnon, ja kyllä se pänttääminen lisääntyi ihan eksponentiaalisesti joka koulutusasteella. Eikä vain määrällisesti, vaan myös laadullisesti.

kukaan maisteriksi opiskeleva ei pänttää..? Olisi varmaan kannattanut vähän enemmän päntätä, niin tajuaisi, ettei oman yhden kokemuksensa perusteella voi vetää kaikkia maistereita koskevia johtopäätöksiä.



Omaan maisterintutkintooni liittyi kymmeniä tenttejä, yleisin kirjan sivumäärä oli n. 1000. Että semmoista...

Minulla on hyvä kuulomuisti. Kun olen luennolla, ei minun tarvitse enää lukea. Lukiossa en hankkinut edes kaikkia kurssikirjoja, ja niiltäkin kursseilta sain kympit. Kirjoitin vain kokeeseen, mitä opettaja tunnilla oli sanonut.



Yliopistossa opin nopeasti, koska matematiikka ja fysiikka ovat minulle helppoja.



Joku toinen joutuu kovasti tekemään saman asian eteen töitä, oppimistavat ihmisillä eroavat todella paljon.



Ja todellakin, käytännön asioissa olen niin tumpula, että ylpeys ei ainakaan näin pienten lasten äitinä pääse kehittymään.



Mutta pointtini on se, että eri ihmiset pänttäävät eri määrän, jonkun ei tarvitse päntätä, toisen tarvitsee.

kukaan maisteriksi opiskeleva ei pänttää..? Olisi varmaan kannattanut vähän enemmän päntätä, niin tajuaisi, ettei oman yhden kokemuksensa perusteella voi vetää kaikkia maistereita koskevia johtopäätöksiä.

Omaan maisterintutkintooni liittyi kymmeniä tenttejä, yleisin kirjan sivumäärä oli n. 1000. Että semmoista...

kaikki eivät ole joutuneet. Ja joku siivoojaksi opiskeleva joutuu. Tutkinnon nimi ei ratkaise sitä, kuka on päntännyt ja kuka ei.

17 ja jotain muutakin

Minulla on hyvä kuulomuisti. Kun olen luennolla, ei minun tarvitse enää lukea. Lukiossa en hankkinut edes kaikkia kurssikirjoja, ja niiltäkin kursseilta sain kympit. Kirjoitin vain kokeeseen, mitä opettaja tunnilla oli sanonut.

Yliopistossa opin nopeasti, koska matematiikka ja fysiikka ovat minulle helppoja.

Joku toinen joutuu kovasti tekemään saman asian eteen töitä, oppimistavat ihmisillä eroavat todella paljon.

Ja todellakin, käytännön asioissa olen niin tumpula, että ylpeys ei ainakaan näin pienten lasten äitinä pääse kehittymään.

Mutta pointtini on se, että eri ihmiset pänttäävät eri määrän, jonkun ei tarvitse päntätä, toisen tarvitsee.

jokaisessa koulussa. Kaiken kaikkiaan tuo opiskelurupeama kesti n. 8 vuotta. Kyllä siinä kasvaa ja kehittyy aika lailla. Opinnot vaikeutuivat aina jokaiselle asteelle siirryttäessä. Perustutkinnon pystyi suorittamaan tuosta vain, alempi tutkinto oli jo haastavampi ja ylempi kaikkein haastavin. Eikä vain pänttäämisen määrä lisääntynyt, vaan myös laatu eli joutui opiskelemaan laajempia, vaikeampia ja soveltavamia kokonaisuuksia.