Päteekö "Asioilla on tapana järjestyä." ihan oikeasti?

Kyllä ne aina jotenkin järjestyy, jos ei hyvin, niin huonosti.

Oon kyllä kokenut, että pitää paikkansa. Aina (useinkaan) asiat ei järjesty siten, kuin kuvittelee tai toivoo, mutta kun vaikeat ajat on ohitse, niin huomaa, että onkin päätynyt ihan hyvään tilanteeseen, jota ei vaan osannut kuvitella etukäteen.

Tuota kliseetä minullekin on tarjoiltu jo muutaman vuoden ajan, kun työttömyydestä alkanut syöksykierre on vain voimistunut. Nyt ei enää tarjoilla, koska kaikki tutut ovat kadonneet ja ne vähätkin sukulaiset ottaneet reilusti etäisyyttä.

Varmasti jonkun tai jopa monien mielestä asioilla on tapana järjestyä tässäkin tilanteessa, jossa menetin yhtäkkiä työni ja putosin kaikkien suojaverkkojen ohi, olen menettänyt kotini ja muutamaa vaatetta, rikkinäistä puhelinta ja vanhaa tietokonetta lukuunottamatta kaiken omaisuuteni, olen aivan yksin ja tiedän olevani rutiköyhä loppuikäni. Ehkä asioilla on ollut tapana järjestyä, kun en - enää - joudu yöpymään autossani (joka on kaikin tavoin laiton, joten siitä ei tarvitse naljailla), vaan olen hätämajoituksessa, jossa tosiaan on sänky ja pistorasia. Hienostihan tässä menee... Tosiasiassa olisin ollut kuollut jo kuukausia sitten, jos minulla olisi sisua tappaa itseni. Ei vain ole, mutta ehkä jonakin yönä mahdollisimman pian.

"Asioilla on tapana järjestyä" on samanlainen tyhjyyttä kumiseva sanonta kuin "it's ok" tai "rukoilen puolestasi". Se kuulostaa sitä groteskimmalta, mitä varmemmin sen sanoja menee rohkaisevan höpötyksensä jälkeen lämpimään ja turvalliseen kotiinsa, laittaa hyvää ruokaa omassa uunissa ja kiipeää sitten omaan, puhtaaseen ja turvalliseen sänkyynsä nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Oon kyllä kokenut, että pitää paikkansa. Aina (useinkaan) asiat ei järjesty siten, kuin kuvittelee tai toivoo, mutta kun vaikeat ajat on ohitse, niin huomaa, että onkin päätynyt ihan hyvään tilanteeseen, jota ei vaan osannut kuvitella etukäteen.

Juuri näin! Tsemppiä aloittajalle ja toivottavasti asiat ratkeavat parhain päin :)

Pätee kyllä! Olen sen kantapään kautta saanut kokea monta kertaa, ja ihan nyt hiljattainkin. Olin jo siinä uskossa että rahatalouteni kaatuu ihan kokonaan ja sitten sain apua. Luulin myös etten ikinä enää löydä itselleni miestä ja rakkaitta....no löysin. Kyllä ne asiat järjestyy aina jollain tavalla, pitää yrittää pysyä positiivisenä.

Yleensä näitä laukoo kaikenlaiseen

hömppään uskovat näenäis heränneet hihhulit.

Joskus vaan on niin, ettei asiat lutviudu parhain päin.

Ei vaan asioilla on tapana epäjärjestyä.

Onhan niitä onnenkantamoisiakin, mutta loppupeleissä ihminen itse omilla tekemisillään saa asiat kuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Pätee kyllä! Olen sen kantapään kautta saanut kokea monta kertaa, ja ihan nyt hiljattainkin. Olin jo siinä uskossa että rahatalouteni kaatuu ihan kokonaan ja sitten sain apua. Luulin myös etten ikinä enää löydä itselleni miestä ja rakkaitta....no löysin. Kyllä ne asiat järjestyy aina jollain tavalla, pitää yrittää pysyä positiivisenä.

Vai niin. Entäpä sitten, kun kotisi palaa poroksi, olet sattunut unohtamaan kotivakuutuksen maksamisen ja mies ja rakkaat palavat kotisi mukana? Vieläkö jaksat miettiä, että "asiat järjestyy?

Itse olen 32v. Asiat ei enää koskaan järjestäytyneet. Tasasen huonosti menee tai huonommin. Ei jaksa enää millään elää. Olen muuttunut todella paljon. 

Vähän samaa sarjaa on "elämä kantaa". No niin kantaa. Sitten kun ei enää kanna, niin kuolee pois.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 32v. Asiat ei enää koskaan järjestäytyneet. Tasasen huonosti menee tai huonommin. Ei jaksa enää millään elää. Olen muuttunut todella paljon. 

Olen paljon vanhempi, eikä mukaan asiat ikinä ’järjestyneet’ vaikka näin sanottin parikymmentä vuotta sitten. Eli tyhjä klisee koko sanonta.

entropia kirjoitti:

Ei vaan asioilla on tapana epäjärjestyä.

Entripiaa ei ole olemassa. Energia vaan muuttaa muotoaan. Supertulivuoret meteoriitit ja vetypommit luontoäidin keino auttaa suhteellisuudentajun ymmärtämisessä.

Kun tarpeeksi moni tulivuori purkautuu niin saadaan laumasuoja ja kaikki järjestyy tähtitieteellisen positiivisesti.

Ajattele niin että missään kohtaa historiassa ei ole "tyhjää kohtaa" joka johtuisi siitä että asiat "eivät ole järjestyneet".

Asiat menevät aina jollain lailla ja se on vain mielipidekysymys että ovatko ne järjestyneet sinun mielesi mukaan eli "hyvin" vaiko "huonosti".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pätee kyllä! Olen sen kantapään kautta saanut kokea monta kertaa, ja ihan nyt hiljattainkin. Olin jo siinä uskossa että rahatalouteni kaatuu ihan kokonaan ja sitten sain apua. Luulin myös etten ikinä enää löydä itselleni miestä ja rakkaitta....no löysin. Kyllä ne asiat järjestyy aina jollain tavalla, pitää yrittää pysyä positiivisenä.

Vai niin. Entäpä sitten, kun kotisi palaa poroksi, olet sattunut unohtamaan kotivakuutuksen maksamisen ja mies ja rakkaat palavat kotisi mukana? Vieläkö jaksat miettiä, että "asiat järjestyy?

Niinkö?? Puhuin nyt omasta kokemuksesta, en kenenkää ääripäästä. Eihän minun kokemuksia toki voikkaan verrata sinun kauheuksiin, mutta jokaisella on ne omansa.

Olen 34 v. ja tähän mennessä on kyllä lopulta asiat järjestyneet melkein aina, niin parisuhteen, työelämän, perheenjäsenen huumeongelman ja velkojen sekä vanhempani vakavan sairastumisen osalta. Rakas lemmikkini tosin sairastui ja kuoli ennen aikojaan, eli aina ei ole asiat järjestyneet parhain päin. Mutta elämä jatkuu vastoinkäymisistä huolimatta.

Ei, asiat ei kuin ihmeen kaupalla käänny takaisin ennalleen, tai välttämättä edes hyviksi ennen kuin pitkän ajan kuluessa.

Siihen asti voit luottaa vaan siihen että aika kuluu ja voit tehdä mahdollisuuksien mukaan uusia asioita joista ehkä alkaa uusi nousu tai sitten ei ala.

Tuohon ylempänä olevaan kommenttiin jatkona että just tuo että kaikki entiset kaverit ja sukukin saattaa kadota kun tulot tippuu nolliin. Ei ole varaa käydä missään tai tehdä mitään niin kohta on kutsulistojen ulkopuolella ja sitten voikin oleilla yksinään. 

Yleensä kyllä, mutta ei aina. Vaikeuksista selviytymiseen tarvitaan sekä tuuria että osaamista. Jos jompi kumpi puuttuu, vituiksi menee tosi helposti. 

Toki maailmassa sattuu isoja ja pieniä ikäviä asioita eikä niitä voi aina välttää. Ne ovat osa elämää. Ja välillä tuntuu, että joillekin niitä kasaantuu enemmän kuin tarpeeksi ja toiset pääsevät paljon helpommalla. Toisaalta taas, harva meistä tietää, mitä kaikkea muut joutuvat kokemaan ja mitä heidän elämänsä oikeasti on.

Itse olen kyllä vahvasti sitä mieltä aika pitkän elämänkokemuksen myötä, että asioilla on tapana järjestyä. Ja useimmiten ihan hyvin tai ainakin siedettävästi. Ymmärrän, että joku maailman murjoma voi olla tästä eri mieltä ja saakin olla, mutta oma käsitykseni on ehdottomasti, että asiat järjestyvät.

Kovasti täällä on negatiivista henkeä liikkeellä. Oletteko ajatelleet, että myös oma asenne vaikuttaa asioihin, joskus aika paljonkin.