Lue keskustelun säännöt.
Jos äidille tehdään sektio niin voiko hän kertoa synnyttäneensä?
Kommentit (92)
Mulle ihan sama millä nimellä kutsutaan. Enkä sano kenellekään että et ole synnyttänyt jos on sektiolla saatu. Kuitenkin useat tuttavani, jotka ovat saaneet lapsensa sektiolla, kertovat nimenomaan että sektiolla syntyi. Tai jos on ollut alatiesynnytys ja sektio eri lasten kohdalla niin nekin eritellään. Onhan ne eri asia. Mitään kruunua ei kummastakaan kuitenkaan jaeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs jos äiti synnyttää sektiolla pöytätietokoneen? Kuka semmoista tarvitsee?
Voihan vee
Lapseni on saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla
Syntynyt sektiolla
Pulloruokittu äidinmaidonkorvikkeella
Kommentteja?
Mulla 4 lasta ja 4 sektiota. Synnytysaika 40 tuntia kahdessa ekassa kiireelliseen sektioon päätyneessä synnytyksessä. Vaikka leikkaamalla tuli kaikki niin olen toden totta synnyttänyt.
Minulla takana kolme sektiosynnytystä eikä yhtään alatiesynnytystä. Jos joku kysyisi olenko synnyttänyt, vastaisin että minulle on tehty kolme sektiota. Ottamatta kantaa siihen pidänkö sektiota synnytyksenä vai en. Sehän riippuu kysymyksen tarkoituksesta, rinnastettaisiinko sektioäiti synnyttäneeseen vai synnyttämättömään. Esimerkiksi lääketieteellisestä näkökulmasta minulla on synnyttäneen naisen kokoinen kohtu, eli suurempi kuin synnyttämättömällä. Kohdunkaulani on kahdessa jälkimmäisessä raskaudessa ollut synnyttäneen naisen kohdunkaulan tapaan hieman auki. Myös sektioäideillä esiintyy lantionpohjan lihaksiston heikkoutta, virtsankarkailua ja laskeumia. Ja tietysti last but not least, minulla on lapsia kuten synnyttäneillä. Joten useimmissa tilanteissa on minusta harhaanjohtavampaa kutsua itseään synnyttämättömäksi kuin synnyttäneeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle ihan sama millä nimellä kutsutaan. Enkä sano kenellekään että et ole synnyttänyt jos on sektiolla saatu. Kuitenkin useat tuttavani, jotka ovat saaneet lapsensa sektiolla, kertovat nimenomaan että sektiolla syntyi. Tai jos on ollut alatiesynnytys ja sektio eri lasten kohdalla niin nekin eritellään. Onhan ne eri asia. Mitään kruunua ei kummastakaan kuitenkaan jaeta.
Minä sanon synnyttäneeni sektiolla. Minusta synnytystapoja on kaksi, sektio ja alatie. Näin ne ammattilaisetkin tuntuu puhuvan.
Vierailija kirjoitti:
En ikinä menisi sanomaan tätä päin naamaa kenellekään, mutta ei sektio ole synnytys. En yhtään tarkoita väheksyä, sektio ei siis ole vähempi arvoinen kuin alatiesynnytys, mutta synnyttäminen on tekemistä, verbi. Sektio on leikkaus, jonka avulla lapsi syntyy kun synnyttäminen alateitse ei ole mahdollista tai äiti ei sitä halua. Lapsi syntyy joko alateitse tai sektiolla, mutta itse sektio ei ole mielestäni synnyttämistä. Mutta tämä on niitä kuuluisia kiellettyjä mielipiteitä.
Kummatkin ovat synnytystapoja:
https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/synnytys/synnyt…
Minulle ei ole ikinä mitään kautta lasta syntynyt, mutta voin vain kuvitella minkä verran tällainen typerä ja merkityksetön saivartelu ärsyttää niitä, joilla lapsia on. En ymmärrä pointtiasi, mutta suosittelen kasvamaan aikuiseksi. Siinä oli oikein verbikin sulle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnyttämiseen kuuluu kolme vaihetta: avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisten poistuminen. Näiden tekeminen on synnyttämistä. Esim. äiti, joka huhkii avautumisvaiheen, mutta ponnistusvaiheessa pitääkin tehdä hätäsektio, on kyllä synnyttänyt (siihen asti kunnes synnyttäminen piti riskin vuoksi keskeyttää ja vauva leikata ulos).
Sen sijaan se, että sovittuna aikana menee pöydälle makaamaan, puudutetaan ja leikataan vauva ulos, ei ole minusta synnyttämistä. Kuten joku ekalla sivulla sanoi, synnyttäminen = verbi, eli tekemistä. Sektiossa tottakai tapahtuu syntymä ja lapsi syntyy, mutta äiti ei siinä synnytä. Äiti ei tee, vaan hän on tekemisen kohde.
Mielestäni nuo "jaa no minun lapseni ei sitten varmaan koskaan syntynytkään" -kommentit menevät vähän ohi aiheesta, koska sanoissa "syntyä" ja "synnyttää" on kyse ihan eri asioista, ja tässä ketjussa puhutaan tuosta jälkimmäisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyksessä on aika paljon muitakin vaiheita kuin vain se vauvan konkreettinen siirtyminen kohdusta pois.
On, mutta kyllä minulle merkittiin virallisiin papereihin synnytyksen kesto nollaksi, vaikka supistuksia oli päiväkaudet ja synnytyssalissakin ennen leikkuria vierähti aimo tovi.
Sitten kun itse juttelin sairaanhoitajalle nopeasta syntymisestä, niin hän piti synnytystä pitkänä.
Mulle merkattiin 26 tuntia synnytysajaksi ekassa ja 14 tuntia tokassa, vaikka lopulta meni sektioon. Jotain outoa tuossa sinun tapauksessa on. Suunnitellussa sektiossa, jossa ei synnytyssalissa olla merkataan pyöreä nolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaisten kommenttien laukominen (vaikka joku sanoi, ettei ikimaailmassa sellaista läväyttäisikään päin naamaa) niitten ainoa syy on pahan mielen aiheuttaminen. Miks, en tiedä. Mikä tarve sellaiselle on? Vähän sama, kuin sanoisi, että jos synnytit kuolleen lapsen, et ole synnyttänyt, vaan kuolettanut. Voi jessus, oikeesti.
Vierailija kirjoitti:
Synnyttämiseen kuuluu kolme vaihetta: avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisten poistuminen. Näiden tekeminen on synnyttämistä. Esim. äiti, joka huhkii avautumisvaiheen, mutta ponnistusvaiheessa pitääkin tehdä hätäsektio, on kyllä synnyttänyt (siihen asti kunnes synnyttäminen piti riskin vuoksi keskeyttää ja vauva leikata ulos).
Sen sijaan se, että sovittuna aikana menee pöydälle makaamaan, puudutetaan ja leikataan vauva ulos, ei ole minusta synnyttämistä. Kuten joku ekalla sivulla sanoi, synnyttäminen = verbi, eli tekemistä. Sektiossa tottakai tapahtuu syntymä ja lapsi syntyy, mutta äiti ei siinä synnytä. Äiti ei tee, vaan hän on tekemisen kohde.
Mielestäni nuo "jaa no minun lapseni ei sitten varmaan koskaan syntynytkään" -kommentit menevät vähän ohi aiheesta, koska sanoissa "syntyä" ja "synnyttää" on kyse ihan eri asioista, ja tässä ketjussa puhutaan tuosta jälkimmäisestä.
Mitä se äiti avautumisvaiheessa sitten tekee? Entä ne, joilla supistelee ensin luonnostaan ja sitten synnytystä käynnistetään sairaalassa, mutta avautumista ei tapahdu niin paljoa että täyttäisi virallisen avautumisen mitat? Ja sitten tehdään sektio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyksessä on aika paljon muitakin vaiheita kuin vain se vauvan konkreettinen siirtyminen kohdusta pois.
On, mutta kyllä minulle merkittiin virallisiin papereihin synnytyksen kesto nollaksi, vaikka supistuksia oli päiväkaudet ja synnytyssalissakin ennen leikkuria vierähti aimo tovi.
Sitten kun itse juttelin sairaanhoitajalle nopeasta syntymisestä, niin hän piti synnytystä pitkänä.
Mulle merkattiin 26 tuntia synnytysajaksi ekassa ja 14 tuntia tokassa, vaikka lopulta meni sektioon. Jotain outoa tuossa sinun tapauksessa on. Suunnitellussa sektiossa, jossa ei synnytyssalissa olla merkataan pyöreä nolla.
Ei ollut suunniteltu vaan kiireellinen sektio. Ihan tavallinen sellainen. Synnytyskanava avautui hieman, mutta ei tarpeeksi alatiesynnytystä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnyttämiseen kuuluu kolme vaihetta: avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisten poistuminen. Näiden tekeminen on synnyttämistä. Esim. äiti, joka huhkii avautumisvaiheen, mutta ponnistusvaiheessa pitääkin tehdä hätäsektio, on kyllä synnyttänyt (siihen asti kunnes synnyttäminen piti riskin vuoksi keskeyttää ja vauva leikata ulos).
Sen sijaan se, että sovittuna aikana menee pöydälle makaamaan, puudutetaan ja leikataan vauva ulos, ei ole minusta synnyttämistä. Kuten joku ekalla sivulla sanoi, synnyttäminen = verbi, eli tekemistä. Sektiossa tottakai tapahtuu syntymä ja lapsi syntyy, mutta äiti ei siinä synnytä. Äiti ei tee, vaan hän on tekemisen kohde.
Mielestäni nuo "jaa no minun lapseni ei sitten varmaan koskaan syntynytkään" -kommentit menevät vähän ohi aiheesta, koska sanoissa "syntyä" ja "synnyttää" on kyse ihan eri asioista, ja tässä ketjussa puhutaan tuosta jälkimmäisestä.
Mitä se äiti avautumisvaiheessa sitten tekee? Entä ne, joilla supistelee ensin luonnostaan ja sitten synnytystä käynnistetään sairaalassa, mutta avautumista ei tapahdu niin paljoa että täyttäisi virallisen avautumisen mitat? Ja sitten tehdään sektio.
Avautumisvaiheessa äiti avautuu. Nimikin sen kertoo. Se on helkkarin kovaa hommaa monesti, ei mitenkään passiivista olemista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnyttämiseen kuuluu kolme vaihetta: avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisten poistuminen. Näiden tekeminen on synnyttämistä. Esim. äiti, joka huhkii avautumisvaiheen, mutta ponnistusvaiheessa pitääkin tehdä hätäsektio, on kyllä synnyttänyt (siihen asti kunnes synnyttäminen piti riskin vuoksi keskeyttää ja vauva leikata ulos).
Sen sijaan se, että sovittuna aikana menee pöydälle makaamaan, puudutetaan ja leikataan vauva ulos, ei ole minusta synnyttämistä. Kuten joku ekalla sivulla sanoi, synnyttäminen = verbi, eli tekemistä. Sektiossa tottakai tapahtuu syntymä ja lapsi syntyy, mutta äiti ei siinä synnytä. Äiti ei tee, vaan hän on tekemisen kohde.
Mielestäni nuo "jaa no minun lapseni ei sitten varmaan koskaan syntynytkään" -kommentit menevät vähän ohi aiheesta, koska sanoissa "syntyä" ja "synnyttää" on kyse ihan eri asioista, ja tässä ketjussa puhutaan tuosta jälkimmäisestä.
Mitä se äiti avautumisvaiheessa sitten tekee? Entä ne, joilla supistelee ensin luonnostaan ja sitten synnytystä käynnistetään sairaalassa, mutta avautumista ei tapahdu niin paljoa että täyttäisi virallisen avautumisen mitat? Ja sitten tehdään sektio.
No minä ainakin synnytin ihan ponnistusvaiheeseen asti ja pitkittyneen ponnistusvaiheen takia sektio. Kaikki muut vaiheet paitsi se alatiesynnytys koettu. Olen mielestäni synnyttänyt.
"Mitä se äiti avautumisvaiheessa sitten tekee?" Kestää useimmiten elämänsä kovinta kipua, koettaen erilaisilla keinoilla pitää kehoa rentona, mikä auttaa synnytyksen etenemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytyksessä on aika paljon muitakin vaiheita kuin vain se vauvan konkreettinen siirtyminen kohdusta pois.
On, mutta kyllä minulle merkittiin virallisiin papereihin synnytyksen kesto nollaksi, vaikka supistuksia oli päiväkaudet ja synnytyssalissakin ennen leikkuria vierähti aimo tovi.
Sitten kun itse juttelin sairaanhoitajalle nopeasta syntymisestä, niin hän piti synnytystä pitkänä.
Mulle merkattiin 26 tuntia synnytysajaksi ekassa ja 14 tuntia tokassa, vaikka lopulta meni sektioon. Jotain outoa tuossa sinun tapauksessa on. Suunnitellussa sektiossa, jossa ei synnytyssalissa olla merkataan pyöreä nolla.
Ei ollut suunniteltu vaan kiireellinen sektio. Ihan tavallinen sellainen. Synnytyskanava avautui hieman, mutta ei tarpeeksi alatiesynnytystä varten.
Minulla merkattiin synnytyssalista saakka synnytysaika. Miten ihmeessä se sinulla nollaantui?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä menisi sanomaan tätä päin naamaa kenellekään, mutta ei sektio ole synnytys. En yhtään tarkoita väheksyä, sektio ei siis ole vähempi arvoinen kuin alatiesynnytys, mutta synnyttäminen on tekemistä, verbi. Sektio on leikkaus, jonka avulla lapsi syntyy kun synnyttäminen alateitse ei ole mahdollista tai äiti ei sitä halua. Lapsi syntyy joko alateitse tai sektiolla, mutta itse sektio ei ole mielestäni synnyttämistä. Mutta tämä on niitä kuuluisia kiellettyjä mielipiteitä.
Mulle ainakin on ihan yksi ja sama sanoisiko joku päin naamaa, vai ei? Minulla on kaksi lasta, jotka ovat SYNTYNEET sektiolla. Se on minulle tärkeintä. Täytyy kyllä olla aika surkea itsetunto, jos jollain synnytystavalla on yhtään mitään väliä? En ole edes ajatellut asiaa, etten sanoisi kaksosten syntyneen sektiolla. Mitä väliä, kunhan synnytyksen jälkeen on äidillä ja lapsella/illa kaikki ok?
No ei sillä asialla minullekaan ole väliä, kuinka jonkun lapsi on syntynyt. Tässä nyt vain kysyttiin ihan asiaa.
Siksi en sanoisi päin naamaa, koska moni loukkaantuu asiasta vaikka kuinka yrittäisi selittää, ettei tarkoita vähätellä toista.
Itse olen synnyttänyt lapseni alateitse, mutta jos vielä kolmannen lapsen haluaisin ja sellaisen saisin, niin luultavasti yrittäisin anoa sektiota. Hyvin nuo edelliset synnytykset meni, mutta on se niin sairasta touhua että huh huh.
T. Tuo ketä lainasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnyttämiseen kuuluu kolme vaihetta: avautumisvaihe, ponnistusvaihe ja jälkeisten poistuminen. Näiden tekeminen on synnyttämistä. Esim. äiti, joka huhkii avautumisvaiheen, mutta ponnistusvaiheessa pitääkin tehdä hätäsektio, on kyllä synnyttänyt (siihen asti kunnes synnyttäminen piti riskin vuoksi keskeyttää ja vauva leikata ulos).
Sen sijaan se, että sovittuna aikana menee pöydälle makaamaan, puudutetaan ja leikataan vauva ulos, ei ole minusta synnyttämistä. Kuten joku ekalla sivulla sanoi, synnyttäminen = verbi, eli tekemistä. Sektiossa tottakai tapahtuu syntymä ja lapsi syntyy, mutta äiti ei siinä synnytä. Äiti ei tee, vaan hän on tekemisen kohde.
Mielestäni nuo "jaa no minun lapseni ei sitten varmaan koskaan syntynytkään" -kommentit menevät vähän ohi aiheesta, koska sanoissa "syntyä" ja "synnyttää" on kyse ihan eri asioista, ja tässä ketjussa puhutaan tuosta jälkimmäisestä.
Mitä se äiti avautumisvaiheessa sitten tekee? Entä ne, joilla supistelee ensin luonnostaan ja sitten synnytystä käynnistetään sairaalassa, mutta avautumista ei tapahdu niin paljoa että täyttäisi virallisen avautumisen mitat? Ja sitten tehdään sektio.
Avautumisvaiheessa äiti avautuu. Nimikin sen kertoo. Se on helkkarin kovaa hommaa monesti, ei mitenkään passiivista olemista
Varmasti on kovaa hommaa, mutta kovaa hommaa voi olla myös ennen kuin kohdunsuu on avautunut sen muutaman senttiä. Ja eri sairaalat ja lääkärit myös laskevat avautumisen rajan vähän eri tavoin jotain 2-5cm välillä.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisten kommenttien laukominen (vaikka joku sanoi, ettei ikimaailmassa sellaista läväyttäisikään päin naamaa) niitten ainoa syy on pahan mielen aiheuttaminen. Miks, en tiedä. Mikä tarve sellaiselle on? Vähän sama, kuin sanoisi, että jos synnytit kuolleen lapsen, et ole synnyttänyt, vaan kuolettanut. Voi jessus, oikeesti.
Samaa mieltä. Olisin heittänyt henkeni ilman sektiota ja synnytin pitkään. En voi käsittää, että en jonkun mielestä olisi synnyttänyt lainkaan??? Huusin suoraa huutoa kun lopulta kiireellä leikkaussaliin kärrättiin.
On, mutta kyllä minulle merkittiin virallisiin papereihin synnytyksen kesto nollaksi, vaikka supistuksia oli päiväkaudet ja synnytyssalissakin ennen leikkuria vierähti aimo tovi.
Sitten kun itse juttelin sairaanhoitajalle nopeasta syntymisestä, niin hän piti synnytystä pitkänä.