Minulla diagnosoitiin tunne-elämän epävakaus. Kysyttävää? Ennakko-oletuksia?

En halua kysyä, mutta haluan sanoa: opi hyväksymään se, että lopulta meistä jokainen on täällä yksin, eikä kukaan voi pelastaa toista: ei kukaan läheinen, ei mikään hoitotaho - ei, vaikka kuinka raivoaisi, manipuloisi, olisi itsetuhoinen.

Kuinka pitkän hoitosuhteen vaati, että sait diagnoosin? Tehtiinkö sulle jotain testejä vai perustuuko tämän epävakauden toteaminen pelkästään omiin kertomuksiisi?

mitä mieltä olet Syyrian tilanteesta?

No kuule, ihan kaikilla on joskus tunne-elämän epävakautta että todennäköisesti olet ihan normaali. Noi on niitä höpö höpö diagnooseja joita jokainen meistä saisi kun menisi psykologin juttusille....

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 21:02"]

No kuule, ihan kaikilla on joskus tunne-elämän epävakautta että todennäköisesti olet ihan normaali. Noi on niitä höpö höpö diagnooseja joita jokainen meistä saisi kun menisi psykologin juttusille....

[/quote]

Höpöhöpö. Ihan on psykiatriset diagnosit olemassa ja tietyt kriteerit pitää täyttyä jotta saa diagnoosin. Ihan kuka tahansa ei mitä tahansa diagnoosia saa vain käymällä psykiatrilla.

Syyrian tilanne ahdistaa. Toivoisin myös, että USA ei menisi sinne sörkkelöimään sikskoskasiellonöljyytjniimetuodaasinnedemokratiataikoskaterroristit. Ahdistuin erityisesti siitä kaasu-iskusta, ja siitä kuinka vähän aikaa Suomen media/suomalaiset jaksoi kiinnittää huomiota!

Diagnoosi tehtiin SCID-II pohjalta n. puolen vuoden kriisiterapian päätteeksi. Kriisistä johtuvan oireilun, ja osittain myös ikäni, vuoksi en hyväksynyt diagnoosia pitkään aikaan. Nyt kun elämä edelleen kusee ja tuhoan ihmiset ympärilläni, olen huomannut, että tässä saattaa olla jotain perää. Narsismi-päätelmä perustuu useiden eksieni luonnehdintaan minusta. Ei sinänsä luotettava luonnehdinta, mutta tunnistan itsessäni tietynlaisia narsistisia käyttäytymismalleja etenkin seurustelusuhteissa.

Tarkoittaako se, että tunteet ailahtelevat vai miten?

Onko sinulla hylkäämiskokemuksia lapsuudessasi?

Minkä ikäinen olet? Mainitsit kriisin. Tuntuuko sinusta, että persoonallisuutesi muuttui tämän kriisin myötä?

Mielialavaihtelut, impulssikontrollin puute johon liittyy kykenemättömyys asettaa pitkän tähtäimen tavoitteita saati realistisia tavoitteita. Myrskyisät ihmissuhteet. Päihde-ongelmat. Nämä liittyvät minun kokemukseeni, mutta diagnoosin ilmenemiskirjo on laaja.

Ei ole hylkäämiskokemuksia, joista olisin tietoinen. Jouduin päivähoitoon 3kk ikäisenä, mutta vaikea sanoa mitään kiintymyssuhteeni laadusta sen perusteella.

25. En huomaa persoonallisuuteni muuttuneen kriisin seurauksena, mutta sen vuoksi olen oppinut tuntemaan itseni paremmin ja reagoimaan häiriökäyttäytymiseen nopeammin.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 21:02"]No kuule, ihan kaikilla on joskus tunne-elämän epävakautta että todennäköisesti olet ihan normaali. Noi on niitä höpö höpö diagnooseja joita jokainen meistä saisi kun menisi psykologin juttusille....

[/quote]

Niin on. Mulla on vaikka mitä ja diagnooseja saan useitakin jos kerron elämästä psykiatrille.

Ja jokaisella on tunne-elämässä vaihtelua.

Muutoinhan me oltas aivan kuin zombiet.

Mieliala voi vaihtua päivän mittaan paljonkin.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 21:51"]

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 21:02"]No kuule, ihan kaikilla on joskus tunne-elämän epävakautta että todennäköisesti olet ihan normaali. Noi on niitä höpö höpö diagnooseja joita jokainen meistä saisi kun menisi psykologin juttusille....

[/quote]

Niin on. Mulla on vaikka mitä ja diagnooseja saan useitakin jos kerron elämästä psykiatrille.

Ja jokaisella on tunne-elämässä vaihtelua.

Muutoinhan me oltas aivan kuin zombiet.

Mieliala voi vaihtua päivän mittaan paljonkin.

[/quote]

Usein mietin, että ne ihmiset joilla on tarvetta hössötellä erinäisiä diagnoosia höpönlöpöksi, käyvät jokapäiväisessä elämässään läpi sellaista hullunmyllyä, että sen rinnalla kaikki diagnoosit vaikuttavat heistä varmaan ihan normaalilta. Samaan hengenvetoon jatkan kyllä, että ylidiagnosointi ja luulotautisuus on nykypäivän pahe, ja siitä saamme syyttää hyperyksilöllistä ajankuvaamme.

Hei oikeesti, tunne-elämän epävakaus :D :D Kyllä toi nyt vaan on höpö diagnoosi :D

Silla oin varmaanki epäväkaan persoonallisuushäiriö, tunne-elämän epävakaus on yksi persoonallisuushäiriön muoto. 

Mutta että kaikki jotka tuntevat tune-elämän epävakaustta olis psyykkisesti sairaita niinkuin sinä ap, niin ei pidä paikkaansa. Sairas olet mieleltäsi, sitä ei ole vaikea uskoa.

Voi hulabaloo. Silmä käteen ja google. Kyseessä on ihan se F60.3 josta käytetään myös tuota nimitystä.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 21:05"]

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 21:02"]

No kuule, ihan kaikilla on joskus tunne-elämän epävakautta että todennäköisesti olet ihan normaali. Noi on niitä höpö höpö diagnooseja joita jokainen meistä saisi kun menisi psykologin juttusille....

[/quote]

Höpöhöpö. Ihan on psykiatriset diagnosit olemassa ja tietyt kriteerit pitää täyttyä jotta saa diagnoosin. Ihan kuka tahansa ei mitä tahansa diagnoosia saa vain käymällä psykiatrilla.

[/quote]

On minullakin mt-diagnoosi, joka ei varmasti pidä paikkaansa. Erikoislääkäri ei pitänyt persoonastani ja laittoi B-lausuntoon sitä sun tätä non-faktaa. Niinpä olen nyt tk-eläkkeellä ja k.o. lääkärin mielestä meikä oli "liian huonokuntoinen hyötyäkseen terapiasta". Pelkkää v-ttuilua. Mutta näillä mennään. Eipä tarvi roikkua kortistossa. ;-)

Mulla on onneksi ihan suht asiallisia olleet hoitohenkilökunta. Toivonmukaan vuosien mittaan diagnoosini tarkentuu. Epävakaisuudessa on kuitenkin ihan kohtuullisen hyvä ennuste. Välistä kyllä pelkään, että jos tää meneekin siihen toiseen suuntaan ja oon vielä 50-vuotiaana juoppohullu ja huora.

Lääkäritkin on ikävä kyllä ihmisiä, mutta silti vaikuttaa ihan käsittämättömältä, että joku voisi tehdä noin ihan silkkaa ilkeyttään. Kuulostaa ikävältä.

AP