Tuli sitten ero ja syynä miehen "tunteiden hiipuminen2".

Juuri äsken luin täältä ketjun, jossa lähes kaikki naiset olivat sitä mieltä että seksiä ei tarvitse olla avioliitossa jos naista ei huvita (mm. raskauden ja lastenhoidon vuoksi). Mies saa vain olla ilman. Ja sitten ihmetellään, kun samainen mies kohta kuvittelee rakastuneensa työpaikan Sirpaan! Kuka tahansa voi tuollaisten kotiolojen jälkeen mennä sekaisin, jos yhtäkkiä kiva ihminen sanoo että olet mahtava tyyppi ja haluaisin panna.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 22:30"]

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 19:21"]

Uusi suhde, syy seuraus vai mikä? Eiköhän se ole niin, ettei se toinen nainen pääse terveeseen suhteeseen väliin, vaikka mitä mieltä olisitte.

[/quote]

Mikä on terve suhde? Sinulla ei varmasti ole hajuakaan, mitä väkevä elämä pitkässä parisuhteessa on. Tarkoitan väkevällä elämällä työpaineita, kotiremonttia, pikkulapsiaikaa, isovanhempien ja läheisten kuolemia yms. Ei parisuhde ole aina keskiössä. Hyvin, hyvin harvassa pitkässä suhteessa ollaan emotionaalisesti koko ajan niin lähekkäin, että kukaan ei pääsisi kolmantena väliin. Kyse on tietoisesta tahdosta, tietoisesta päätöksestä, olla ja pysyä yhdessä, myös ne vaikeat ajat. Nykyään ei vaan jakseta. On helppo erota. Eroa ei estä sosiaaliset tai taloudelliset paineet, lapsetkin sopeutuu. Tosiasiassa erojen vaikutuksia lapsiin mitätöidään. Hajonneet ydinperheet jättävät jälkeensä monia "jollain tavalla"  rikki olevia ihmisiä, jotka ikuisesti kaipaavat kotiin, ehjään lapsuuden perheeseen, vaikka elämä ulkoisesti rullaakin hyvin.

[/quote] Repskops! Hiukkasen väärälle ihmiselle avauduit, mut mistäpä sitä vois tietää.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 23:22"]

Kovin on naisten näköisiä mielipiteitä.Monessa on ajatuksena, että onpa sika mies, kun haluaa muutakin kuin arkea.

34 viesti on erittäin mielenkiintoinen selviytymistarina. Siinä mies saatiin taistelulla ja työllä ymmärtämään, että hän olisi voinut menettää arjen ja perheen. Kun suurennuslasilla katsoi, niin sivulauseessa oli piilotettuna, että nainen taisi ehkä vähän joustaa ja panosti vähän enemmän parisuhteeseen.

[/quote]

Niinpä. Mieheni tunteet myös hiipui ja taustalta löytyi blondi, kenen luo heti muutettiin. Ei kestänyt arkea sielläkään, vaan taas tunteet hiipui ja löytyi brunette. Vieläkin tunteet hiipui ja sitten olikin vuorossa taas blondi ja 3 lasta ja koko ajan tunteet on hiipuneet, kun kuulemma pettää tätäkin koko ajan.

On se arki rankkaa miehille.

Mulla sama juttu, lähti 4 vuotta sitten toisen naisen mukaan. Ja nyt pettää tätä. Joten nostetaan uutena vuotena lasit ja sovitaan, ettei näitä kiertomiehiä oteta enää. Menkööt ne niille, jotka eivät ole vielä oppineet.

On niitä parempiakin olemassa.

Hyvän ystäväni vaimo näki hyväksi ryhtyä suhteeseen opiskellessaan toisella paikkakunnalla. Ystäväni hoiti heidän yhteiset lapsensa ja rahoitti opiskelun vaimolleen. Kamalampaa avioeroa en ole nähnyt, enkä koskaan anna anteeksi tuolle naiselle.

Seurauksena on sitten ollut toisen lapsen anoreksia ja toisen mielenterveysongelmat.

Mistä tulee näitä ihmisiä?

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 23:48"]

Hyvän ystäväni vaimo näki hyväksi ryhtyä suhteeseen opiskellessaan toisella paikkakunnalla. Ystäväni hoiti heidän yhteiset lapsensa ja rahoitti opiskelun vaimolleen. Kamalampaa avioeroa en ole nähnyt, enkä koskaan anna anteeksi tuolle naiselle.

Seurauksena on sitten ollut toisen lapsen anoreksia ja toisen mielenterveysongelmat.

Mistä tulee näitä ihmisiä?

[/quote] Öö, kohdusta?

Rakkaus loppuu --> (uusi nainen) --> ero.

Eli ihan tottahan se mies puhuu, vaikka jättäisikin keskeltä yhden kehitysvaiheen mainitsematta. :)

Meillä on juuri se tilanne, että tunteeni vaimoon ovat hiipuneet todella paljon. Vaikkei tee mieli tunnustaa sitä itselleni, syy liittyy seksiin. Seksiäkin enemmän kaipaan sitä, että vaimoni haluaisi minua seksuaalisesti. Sitä en ole kokenut nyt muutamaan vuoteen.

Olen halunnut häntä on ja on turhauttavaa todeta kerta toisen jälkeen, että hän ei tunne samoin. Vähitellen olen itsekin alkanut haluta häntä vähemmän, koska en saa mitään vastakaikua. Tämä on latistanut parisuhteen arkiseksi tiimityöksi. Vähän kuin työskenneltäisiin yhdessä. Arki sujuu ja ollaan hyvä tiimi, mutta hellyys on viimeinen liittoa yhdessä pitävä voima. Rakkaus on laimeaa siihen verrattuna, kun mukana oli myös molemminpuolista seksuaalista vetovoimaa. En olisi yllättynyt, jos joku päivä ihastun toiseen naiseen, jolta saan sitä mitä kaipaan ja en saa omalta vaimoltani.

Voitte haukkua tyypilliseksi vain seksiä ajattelevaksi mieheksi, mutta mikäli rakkaus syntyisi pelkästä tahdonvoimasta olisin edelleen rakastunut. Hän on tietoinen siitä miten koen tilanteen, mutta ei vaikuta motivoituneelta tekemään asialle mitään, koska hän saa kaiken mitä tarvitsee suhteelta. Itse en pysty asiaa korjaamaan, olen vuosia yrittänyt vaikka mitä.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 18:41"]

Pisimmät suhteet ovat olleet ne missä olen ollut hankala ja dramaattinen ja tarpeeksi määräilevä. 

Minut on aina jätetty jos olen ananut paljon omaa aikaa ja vapauksia mennä ja tulla. Onko sitten ollut ihmisestä kiinni vai tarviiko kaikki tapailemani miehet äidin? en osaa sanoa. Tänään kysyin nykyiseltä miesystävältäni, että eikö hänellä mene hermo kun olen niin vaikea ihminen. Hänen mielestään se tuo suhteeseen mukavan lisämausteen ja tekee minusta eritysen ja toivoo etten koskaan ikinä muutu. Olemme olleet yhdessä 3 vuotta

moni luokittelisi minut liian hankalaksi ja määräileväksi jota ei jaksa ;) 

[/quote]

Mä olin ainakin jälkikäteen katsottuna liian helppo kumppani lapseni isälle. Paljon enemmän olis voinut esittää vaatimuksia, mutta en jotenkin itsekään tiedostanut mitä tarvitsin, tarpeeksi ajoissa ainakaan. Tästä saanevat kaikki tulevat kumppanini kärsiä ;)

(Tai siis että nyt ymmärrän että omien tunteiden aiempaa tarkempi kuuntelu ihmissuhteessa ei ole minulle itsekkyyttä vaan silkkaa itsesuojelua!)

Hei, haloo miksi ihmiset ylipäätään menee yhteen jos ei kestetetä arkee ja ilman seksii . Ja tää alempi kirjoitushan on lähemmäisen (ihmisen) kunniottamista,ja todella toisesta välittämistä. Vaikka olisi tuleva ex.

 Olen onnellinen tässä tilanteessa, että ei tarvitse (ainakaan vielä) muuttaa lasten kanssa kodistamme. Se nimittäin olisi raskasta. Me jatkamme asumista täällä ja mies hankkii kämpän jostain (jos nyt saa aikaiseksi - siihen asti asukoon vaikka sillan alla). 

Ap

[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 09:59"]

Ap, vielä tuosta seksistä. On toki totta, että raskauksien (3) ja imetysten takia seksielämä ei todellakaan ole ollut mitään ilotulitusta, mutta haluton en kuitenkaan todellakaan ole ollut - päin vastoin viimeisenkin imetyksen takia. Mies se sitten haluttomaksi ryhtyi osana varmaan tätä "tunteiden hiipumis -prosessia" eli toki läheisyyttä ym. on ollut ehdottomasti liian vähän, mutta ihan kokonaisuutta tarkasteltaessa, niin ei mies sille kauheasti yrittänyt mitään tehdä ennen tätä päätöstä. En siis todellakaan kiellä ongelmia, lähinnä arvostelen sitä, että mies teki päätöksen ennen kuin oli kokeiltu - oikeastaan yhtään mitään. Ja nyt siis mitkään ehdotukseni eivät enää kelpaa. 

Ap

[/quote]

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 10:43"]

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 23:57"]

Meillä on juuri se tilanne, että tunteeni vaimoon ovat hiipuneet todella paljon. Vaikkei tee mieli tunnustaa sitä itselleni, syy liittyy seksiin. Seksiäkin enemmän kaipaan sitä, että vaimoni haluaisi minua seksuaalisesti. Sitä en ole kokenut nyt muutamaan vuoteen.

Olen halunnut häntä on ja on turhauttavaa todeta kerta toisen jälkeen, että hän ei tunne samoin. Vähitellen olen itsekin alkanut haluta häntä vähemmän, koska en saa mitään vastakaikua. Tämä on latistanut parisuhteen arkiseksi tiimityöksi. Vähän kuin työskenneltäisiin yhdessä. Arki sujuu ja ollaan hyvä tiimi, mutta hellyys on viimeinen liittoa yhdessä pitävä voima. Rakkaus on laimeaa siihen verrattuna, kun mukana oli myös molemminpuolista seksuaalista vetovoimaa. En olisi yllättynyt, jos joku päivä ihastun toiseen naiseen, jolta saan sitä mitä kaipaan ja en saa omalta vaimoltani.

Voitte haukkua tyypilliseksi vain seksiä ajattelevaksi mieheksi, mutta mikäli rakkaus syntyisi pelkästä tahdonvoimasta olisin edelleen rakastunut. Hän on tietoinen siitä miten koen tilanteen, mutta ei vaikuta motivoituneelta tekemään asialle mitään, koska hän saa kaiken mitä tarvitsee suhteelta. Itse en pysty asiaa korjaamaan, olen vuosia yrittänyt vaikka mitä.

[/quote]

Tämä teksti on n. 80% kuin omasta kynästäni.

"Vaikkei tee mieli tunnustaa sitä itselleni, syy liittyy seksiin. Seksiäkin enemmän kaipaan sitä, että vaimoni haluaisi minua seksuaalisesti".

Miettikää tätä mammat todella tarkasti. Tämä loukkaa todella syvältä, vaikka se tulee pieninä palasina, mutta kun se kuorma kasvaa koko ajan suuremmaksi.

Olen myös itsekseni pohdiskellut asiaa paljonkin ja päätynyt omaan tai lainattuun syvälliseen ajatukseen. Kun kerran seksi erittää rakastamis/kiintymyshormonia niin siitä seuraa hellyyttä, rakastumista ja sitoutumista. Mietitään asia toisin päin;  miehen rakkaus- ja hellyystunteet vaimoaan kohtaan erittävät sitä samaa kiintymyshormonia ja silloin haluaisi RAKASTELLA vaimonsa kanssa. Kun tämä tunne tyrmätään kerta toisensa jälkeen niin siinä sivutuotteena alkaa se rakkauskin laimenemaan.

[/quote]

Mies, joka kutsuu naisia mammoiksi, ei piparia ansaitse.

Mä olen, tai siis olin kakkosnainen. Sanoin suhteen poikki muutamia päiviä sitten ja nyt mies kertoi, että on eronnut lopullisesti ja haluaisi jatkaa mun kanssa yhdessäoloa. Itse en halua ja mies tietää sen. Kesällä useasti laitoin poikki ja aina mies sai mut lankeamaan itseensä uudestaan, tällä kertaa ei. Sanoin jo kesällä etten halua rikkoa heidän perhettä, kuulema suhde oli jo alkuvuodesta lähtien ollut huonossa jamassa.... T:blondi vantaalta...

Tääl kakkosnainen, blondi vantaalta. Tosin miehellesi sanoin jo joku aika sityen, että palaa vaimon ja lasten luokse.

Ihmisillä on aivan liikaa aikaa vatvoa tunteitaan, mielitekojaan, minäänsä. Eipä osaa ihminen käyttää hyväksi sitä, että aikaa jää nykyisin enemmän työnteolta. Asiat vaan sotketaan, rikotaan kodit, saadaan lapset tuntemaan olonsa turvattomiksi ja arvottomiksi. Kun nyt vaan tuntuu. Tai ei tunnu. Ihmiskunta ei ole kyllä menossa ainakaan jalompaan ja parempaan suuntaan. 

Noin se menee, make love on että rakkautta tehdään. Jos ei tehdä, ollaan ilman.

T. yksi eroava nainen, jonka miehelle  1 krt vuodessa oli paljon.

[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 10:43"]

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 23:57"]

Meillä on juuri se tilanne, että tunteeni vaimoon ovat hiipuneet todella paljon. Vaikkei tee mieli tunnustaa sitä itselleni, syy liittyy seksiin. Seksiäkin enemmän kaipaan sitä, että vaimoni haluaisi minua seksuaalisesti. Sitä en ole kokenut nyt muutamaan vuoteen.

Olen halunnut häntä on ja on turhauttavaa todeta kerta toisen jälkeen, että hän ei tunne samoin. Vähitellen olen itsekin alkanut haluta häntä vähemmän, koska en saa mitään vastakaikua. Tämä on latistanut parisuhteen arkiseksi tiimityöksi. Vähän kuin työskenneltäisiin yhdessä. Arki sujuu ja ollaan hyvä tiimi, mutta hellyys on viimeinen liittoa yhdessä pitävä voima. Rakkaus on laimeaa siihen verrattuna, kun mukana oli myös molemminpuolista seksuaalista vetovoimaa. En olisi yllättynyt, jos joku päivä ihastun toiseen naiseen, jolta saan sitä mitä kaipaan ja en saa omalta vaimoltani.

Voitte haukkua tyypilliseksi vain seksiä ajattelevaksi mieheksi, mutta mikäli rakkaus syntyisi pelkästä tahdonvoimasta olisin edelleen rakastunut. Hän on tietoinen siitä miten koen tilanteen, mutta ei vaikuta motivoituneelta tekemään asialle mitään, koska hän saa kaiken mitä tarvitsee suhteelta. Itse en pysty asiaa korjaamaan, olen vuosia yrittänyt vaikka mitä.

[/quote]

Tämä teksti on n. 80% kuin omasta kynästäni.

"Vaikkei tee mieli tunnustaa sitä itselleni, syy liittyy seksiin. Seksiäkin enemmän kaipaan sitä, että vaimoni haluaisi minua seksuaalisesti".

Miettikää tätä mammat todella tarkasti. Tämä loukkaa todella syvältä, vaikka se tulee pieninä palasina, mutta kun se kuorma kasvaa koko ajan suuremmaksi.

Olen myös itsekseni pohdiskellut asiaa paljonkin ja päätynyt omaan tai lainattuun syvälliseen ajatukseen. Kun kerran seksi erittää rakastamis/kiintymyshormonia niin siitä seuraa hellyyttä, rakastumista ja sitoutumista. Mietitään asia toisin päin;  miehen rakkaus- ja hellyystunteet vaimoaan kohtaan erittävät sitä samaa kiintymyshormonia ja silloin haluaisi RAKASTELLA vaimonsa kanssa. Kun tämä tunne tyrmätään kerta toisensa jälkeen niin siinä sivutuotteena alkaa se rakkauskin laimenemaan.

[/quote]

Ei miehiä ole tarkoitettu yksiavioisiksi. Seksi on niintärkeää. Otat vaimon, se tekee lapsia ja seksiä ei saa. Aina löytyy uusi ja sen jälkeen uusi. Sitten kun alkaa vanhuuttaan impotenssi iskemään, voi senviimeisen vaimon kjanssa ajatella muitakin arvoja ja elää sen kanssa vanhuus. Näin on luonto tarkoittanut

[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 09:56"]

[quote author="Vierailija" time="31.12.2013 klo 09:12"]Täälläkin vastauksissa korostuu se pohjimmainen syy miksi miehet haluavat eron. Kyse ei ole mistään tunteiden viilenemisestä eikä rakkauden loppumisesta vaan yksinkertaisesti nainen on vaan seksiväline miehelle, jos ei toimi niin heitetään roskiin ja uuttaa testaamaan. "Jos et anna, niin minä etsin sellaisen, joka antaa." Naiselle parisuhde on niin paljon muuta kuin seksi, miehelle ei mitään muuta kuin seksi.

[/quote]

Ja jos asia on toisinpäin, niin mies on jälleen se ikävämpi osapuoli ja hänet saa heittää pellolle.

Mutta sitten asiaa. Meillä papin aamenen ja lopulta lasten saannin jälkeen vaimon kiinnostus parisuhteeseen hiipui pikkuhiljaa. Se on ihan se ja sama kuinka paljon käyttää aikaa kodinhoitoon tai harrastaa lasten kanssa tai antaa omaa aikaa vaimolle, niin silti olen aina tärkeys järjestyksessä viimeisenä. Tietenkin parisuhteessa on muutakin kuin seksi, mutta kyllä seitsemän vuotta alkaa olla aika pitkä aika kärvistellä ilman hellyyttä ja rakastelua. Ainakin minun mielestä. Kyllähän tässä omat tunteet viilentyvät pikkuhiljaa...

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="01.01.2014 klo 04:35"]

Ei miehiä ole tarkoitettu yksiavioisiksi. Seksi on niintärkeää. Otat vaimon, se tekee lapsia ja seksiä ei saa. Aina löytyy uusi ja sen jälkeen uusi. Sitten kun alkaa vanhuuttaan impotenssi iskemään, voi senviimeisen vaimon kjanssa ajatella muitakin arvoja ja elää sen kanssa vanhuus. Näin on luonto tarkoittanut

[/quote]

wwwyyy

Harjoitus tekee mestarin, lainailussakin. :) sori, pakko opetella.

Up