Kaveri raskaana vko 39, jumppaa edelleen 6 krt viikossa...

No enpä ole koskaan kuullut sikiön vahingoittuneen äidin liiallisen liikkumisen takia. Itsekin olen jumpannut (ihan tavallisessa jumpassa, ei missään raskaana olevien löllö -jumpassa) ja pyöräillyt ihan loppuun asti ja vielä viikolla 40+5 kävelin viisi kilometriä reippaasti. Yllättäen olen palautunut kaikista (3) raskauksista erittäin nopeasti. 

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 11:41"]

No enpä ole koskaan kuullut sikiön vahingoittuneen äidin liiallisen liikkumisen takia. Itsekin olen jumpannut (ihan tavallisessa jumpassa, ei missään raskaana olevien löllö -jumpassa) ja pyöräillyt ihan loppuun asti ja vielä viikolla 40+5 kävelin viisi kilometriä reippaasti. Yllättäen olen palautunut kaikista (3) raskauksista erittäin nopeasti. 

[/quote]

5km reippaasti :D

Mitähän sinä kuvittelet useamman lapsen äidin tekevän viimeisillään.

Itse olin laskemassa mäkeä samana päivänä, kun lapsi syntyi. Vedin pulkalla isompaa mäkeä ylös. Oltiin kävelty mäenlaskupaikkaan sitä ennen. Lapioin sitä ennen kompostin ja ajoin nurmikot yms.

Jumpassa en ole ehtinyt käymään pahemmin ennen synnytyksiä, kun on lapset olleet kotihoidossa ja eläimet hoidettavana ja muutenkin töitä niin paljon. Huom. fyysistä työtä.

Joku 5km kävely on ihan normaalia, eikä mikään suoritus.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 11:13"]

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 11:06"]

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 10:56"]

Muistuttaisin, että liikunta ei todellakaan tarkoita kaikille mitään ulkonäköön liityvää. Näin hoikkana ihmisenä ärsyttää, että jokaisessa raskausajan liikunta- tai painoaiheisessa keskustelussa tulee esille oletus, että nainen pitää huolta itsestään lihoamisen pelon vuoksi.

Minulle liikunta, raskausaikanakin, on tärkeää siksi, että se tuottaa hyvän olon, kroppa toimii ja mieli toimii. Jos liikunta jää, oloni huononee niin fyysisesti kuin henkisestikin.

- se 32. viikolla oleva juoksija

[/quote]

Oletko juoksija, vai hölkkääjä? Tässä on myös ero. Huvittavaa on, kun mamma, joka hölkkää muutaman kilometrin viikossa, kertoo olevansa juoksija. Juoksija olet vasta silloin, kun peruslenkkivauhtisi alkaa olla 5min/km. Maratonvauhdit jossain 3.30 paikkeilal naisella. Sekin on siinä ja siinä, onko juoksija, sillä 15 vuotta sitten ei tuo aika ollut mitään ihmeellistä naiselle, mutta nykyään se on jo suuri saavutus.

Jokainen toki voi väittää olevansa juoksija tai joku muu urheilun harrastaja, jos hölkkää kolme kertaa viikossa kympin ja käväisee jossain ryhmäjumpassa. Mutta jos rehellinen haluaa olla, niin silloin kyse on ihan vielä perusliikunnasta, missä ei voi puhua liikunnanharrastamisesta edes.

[/quote]

Minulla on takana 7 puolikasta ja kaksi maratonia. Kuten sanoin, olen juoksija. Viimeisimmän puolikkaan juoksin raskaana viikolla 18, kevyesti otin ja silti meni alle kahden tunnin.

[/quote]

7 puolikasta alle 2 tunnin ei tee sinusta todellakaan juoksijaa tai asiantuntijaa. 2 tunnin puolikas on oikeasti melkein kävelyvauhtia. No hiukan alle 6min/km

Niin. Sä HÖLKKÄSIT puolimaratonin. Muista aina sanoa niin, älä vaan sano kellekään että JUOKSIT sen. Muista painottaa että olet hölkkääjä, et juoksija. Se on äärimmäisen tärkeää tässä.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 13:04"]

Niin. Sä HÖLKKÄSIT puolimaratonin. Muista aina sanoa niin, älä vaan sano kellekään että JUOKSIT sen. Muista painottaa että olet hölkkääjä, et juoksija. Se on äärimmäisen tärkeää tässä.

[/quote]

Onpa täällä mammat ärhäkkäänä :D

Se on raskaana, ei kuolemansairas. Lopeta. Mä ainakin suuttuisin jos kaveri ulisisi jatkuvasti korvanjuuressa ja sekaantuu kaikkeen mitä teen. Mikä hitto joitain naisia vaivaa et joka vitun asiaan pitää tulla nokkineen. 

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 11:19"]

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 09:55"]

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 09:47"]

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 09:44"]

Määrittele normaali raskaus. Normaalit raskaudet ovat täynnä erityistilanteita, joista kuvailin kirjoittamassani viestissä kolme.

[/quote]

Normaali raskaus on raskaus, joka ei estä ihmistä elämästä normaalia elämää (myös liikkumasta ja kuntoilemasta) vauvaa vaarantamatta.

Psykologiset seikat tyyliin "Olen raskaana, joten minulla on oikeus ja velvollisuus plösähtää" ovat sitten eri asia...

Itselläni on 9 lasta, eikä vielä ole ollut sellaista raskautta, jossa olisi pitänyt varoa elämästä täyttä elämää raskausaikanakin.

[/quote]

No, en ole samaa mieltä kanssasi. Raskaus on poikkeustila elimistössä, ja silloin naisen pitää kuunnella herkemmin sitä, mikä sopii ja mikä ei. Esim. tuolla tutullani on kaikin puolin normaali raskaus, eikä mitään liikuntakieltoja tmv. ole, mutta silti jo aika pienestä rasituksesta alkaa vuotaa.

Mulla on tällä hetkellä ihan normaali raskaus menossa, mutta silti väsyn paljon helpommin kuin tavallisesti. En vain jaksa läheskään kaikkea sitä, mitä normaalisti. Musta se on elimistön tapa kertoa, että nyt pitää ottaa rauhallisemmin.

Edellisessä raskaudessa oli istukka kohdunsuulla, ja vaikka sekin oli ihan normaali raskaus, en saanut harrastaa rankkaa liikuntaa tai esim. nostaa painavia asioita.

[/quote]

Outoa. Mulle lääkäri sanoi etisestä istukasta että en voi millään varovaisuudella vaikuttaa siihen tuleeko istukan kanssa komplikaatioita ja että voin liikkua normaalisti eikä se vaikuta istukkaan. Istukka kuulemma irtoaa tai vuotaa jos niin on käydäkseen riippumatta siitä makaanko sohvalla vai lenkkeilenkö. Eli normaalisti sain liikkua etisestä istukasta huolimatta.

[/quote]

No, mulle sanottiin, että pitää ottaa varovasti, koska kohdunsuulla oleva istukka vuotaa aika suurella todennäköisyydellä, jos rehkii.

Täällä http://www.epshp.fi/kersanet/lapsen_odotus/raskaus/odottavan_aidin_liikunta ja täällä http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01034 kerrotaan samaa.

Itselläni raskaudessa selvästi eniten ongelmia aiheutti liikkumattomuus. Raskaus on ennemminkin syy lisätä kuin vähentää liikuntaa, jos aiemmin on liikkunut alle suositusten. Myös jo siinä vaiheessa kun raskautua yrittää, kannattaa liikuntaa lisätä, jotta keho saa paremmat edellytykset selvitä raskaudesta.

Mielestäni järkeenkäypiä on suositukset siitä, että lähes kaikkea voi tehdä, mikä ei aiheuta kipua tai tunnu muuten pahalta. Maksimisykkeitä kannattaa välttää ja kielletyt lajit on sitten asia erikseen. Luonnollisesti lopetin laitesukelluksen tultuani raskaaksi, mutta ihmettelin suuresti, että jotkut paheksuivat rauhallisia hiihtolenkkejä tasamaalla.

Jotenkin Suomessa on vallalla sellainen ajatus, että raskaana olevia kannustetaan vain makaamaan sohvalla. Jos siihen ei ole lääketieteellistä syytä, lisää se vain selkä- ja muita vaivoja.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 09:44"]

Sykkeen noususta ei ole haittaa, jos on hyvä olo jumpatessa. Huono olo on merkki siitä, että on syytä lopettaa. Jos ei ole lääkärin kieltoa, voi liikuntaa jatkaa synnytykseen saakka, ei siitä mitään haittaa ole. Liikunnasta on terveydelle hyötyä.

[/quote]

Syke ei saisi raskausaikana nousta yli 150. Vaikuttaa istukan virtaukseen - > vauvan hyvintointiin ja hapensaantiin.

[quote author="Vierailija" time="30.12.2013 klo 13:41"]

Jotenkin Suomessa on vallalla sellainen ajatus, että raskaana olevia kannustetaan vain makaamaan sohvalla. Jos siihen ei ole lääketieteellistä syytä, lisää se vain selkä- ja muita vaivoja.

[/quote]

Ensimmäiset pari kuukautta pääsin vielä liikkumaan pahoinvoinnista ja heikosta olosta huolimatta, mutta sitten alkoi tulla muut ongelmat kuvaan. Esim. juuri selkäongelmat tai olivat SI-nivel/selkäongelmia. MInun tapauksessani tosiaan lääkäri kielsi liikunnan ja sain kävellä maks. 10 min päivässä enkä olisi pystynytkään enempää...oli ihan ongelmia päästä edes vessaan kotona. Joka tapauksessa lääkäri sanoi, että raskausaikana selkäongelmat aiheutuvat erisyistä kuin normaalitilanteessa. Ei raskaana ollessa liikunta on hyvä hoitokeino selkäkipuun, mutta raskausaikana selkäongelmat johtuvat yleensä nivelten löystymisestä ja erkanimesta, hormoneista jne eikä tällöin liikunta muuta kuin pahenna asiaa.

Minulle toisaan puolet raskausajastani liikunta on tosiaan lopulta jäänyt minimiin. On ollut si/selkäongelmia, jatkuvaa pyörryttämistä (kohtu painaa suonia), verenvuotoja, kipeitä supistuksia, hermokipuja jne. Eli kunto on laskenut nollaan, mutta minulle on ollut jo usean kuukauden ihan haaste yrittää jaksaa tehdä jotain. Kaupassakäyntikin ollut tuskaa ja olen huutanut kivusta.

Mutta tosiaan jos kaikki on ok, niin kyllä ihan neuvolan toimesta kannustetaan liikkumaan. Se on hyväksi niin vauvalle kuin lapselle! Mutta jos tulee tosiaan raskaudenaikaisia selkä/nivelkipuja, niin niihin ei valitettavasti se liikunta auta vaan pahentaa tilannetta. Tilanne on ihan eri ei raskaana ollessa, jolloin liikunta auttaa.

Tein fyysisesti raskasta työtä viikko ennen laskettua aikaa.

Itse asiassa sykerajoja ei ole, eikä sykettä tarvitse edes mitata, vaan kriteerinä on oma hyvä vointi. Jos liikunta aiheuttaa huonon olon, niin pitää keventää tai lopettaa. Sykkeitä ei tarvitse mitata eikä hapenpuutteen vaaraa ole, jos kuuntelee omaa vointiaan.