Mitä ihmettä käsityön harrastajat tekevät niille käsitöillensä?
Eihän niitä voi nurkkiinkaan kerätä pölyä keräämään.
Kommentit (63)
Neulon villasukkia ja pipoja tarpeen mukaan omalle perheelle. Tai välillä vain siksi, että löytyy kiva malli, mutta käyttöön kaikki tulee. Ihmettelen välillä ystävääni, joka tekee ristipistotöitä, miten hän niitä kaikkia liinoja ja vastaavia ehtii koskaan käyttää. Mutta tekemisen ilo ja into lienee se niiden tarkoitus.
Kuinka monet villasukat yksi ihminen oikein tarvitsee? Varmaan 3 paria on ihan maksimi järkevä määrä. Ne kestävät vuosikausia. Jos antaa sukkia vaikka kymmenelle hengelle lahjaksi, ja ne kestävät 5 vuotta, ei voi tehdä kuin 30/5 = 6 paria vuodessa ja tällä onkin sitten koko lähipiiri sukitettu. Käsittääkseni monet kuitenkin tekevät huomattavasti enemmän sukkia, joten joko niitä tungetaan muille ongelmaksi asti, tai ne pitää lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Itselläkin "ongelmana" anoppi joka tekee parit sukat joka vuosi, ja edellisetkin 10 paria on vielä täysin käyttökuntoisia. Mitä ihmettä minä sillä sukkavuorella teen? Ei noita viitsisi roskiinkaan heittää.
Teen paljon käsitöitä ja osa menee lahjoiksi osa menee myyntiin. Käsitöiden myynnistä saa ihan mukavasti rahaa etenkin sesonkiaikoina.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monet villasukat yksi ihminen oikein tarvitsee? Varmaan 3 paria on ihan maksimi järkevä määrä. Ne kestävät vuosikausia. Jos antaa sukkia vaikka kymmenelle hengelle lahjaksi, ja ne kestävät 5 vuotta, ei voi tehdä kuin 30/5 = 6 paria vuodessa ja tällä onkin sitten koko lähipiiri sukitettu. Käsittääkseni monet kuitenkin tekevät huomattavasti enemmän sukkia, joten joko niitä tungetaan muille ongelmaksi asti, tai ne pitää lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Itselläkin "ongelmana" anoppi joka tekee parit sukat joka vuosi, ja edellisetkin 10 paria on vielä täysin käyttökuntoisia. Mitä ihmettä minä sillä sukkavuorella teen? Ei noita viitsisi roskiinkaan heittää.
Mulla on talviaikaan villasukat jalassa joka päivä ja 3 paria ei todellakaan riitä mihinkään. 10 paria taitaa olla käytössä nytkin. Pitäähän niitä pestäkin aika ahkerasti, itse laitan villasukat paljaaseen jalkaan ja en kovin montaa päivää samoja viitsi käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin savitöiden ja akryylimaalausten tekemisen, kun alkoivat varastot tulla täyteen. Eivät nyt ehkä ole perinteisiä käsitöitä, mutta pakko oli kysyä itseltä, että miksi ihmeessä esimerkiksi näitä saviastioita pitää tehdä lukemattomia.
Mutta ei nyt sitä käyttötarvetta enempää tarvita raanuja tai virkattuja sängynpeitteitäkään?
Vaatteet kuuluvat eri kategoriaan.
Et ole miettinyt myydä tekemiäsi savitöitä ja muita töitä, myyntipaikkojakin on mihin käsitöitään voi viedä, en tarkoita kirppareita.
Harmi että mukavan harrastuksen jouduit lopettaa.
Barbienvaatteet menevät leikkeihin, villasukat käyttöön ja trikoopaidat on lapsilla päivähoidossakin päällä, vaikka niitä varmaan pitäisi hävetä, kun saumat on suorat ja hihat oikeanmittaiset.
En tee käsitöitä, mutta ilokseni olen saanut käsityönä tehdyn sängynpeiton lahjaksi ja vuosien aikana useita pareja villasukkia, jotka viluiselle ovat tarpeen.
Ne menee käyttöön. Teen villasukkia, lapasia ja pipoja lähinnä omaan käyttöön. Virkkaan pöytäliinoja ja joskus innostun ristipistotöistä. Olen välillä aika laiska harrastamaan ja joskus voi olla pitkäkin tauko, joten kaappeihin ei ole kertynyt liikaa käsitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Barbienvaatteet menevät leikkeihin, villasukat käyttöön ja trikoopaidat on lapsilla päivähoidossakin päällä, vaikka niitä varmaan pitäisi hävetä, kun saumat on suorat ja hihat oikeanmittaiset.
Hö, miksi pitäis hävetä, paitoja on jos minkälaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monet villasukat yksi ihminen oikein tarvitsee? Varmaan 3 paria on ihan maksimi järkevä määrä. Ne kestävät vuosikausia. Jos antaa sukkia vaikka kymmenelle hengelle lahjaksi, ja ne kestävät 5 vuotta, ei voi tehdä kuin 30/5 = 6 paria vuodessa ja tällä onkin sitten koko lähipiiri sukitettu. Käsittääkseni monet kuitenkin tekevät huomattavasti enemmän sukkia, joten joko niitä tungetaan muille ongelmaksi asti, tai ne pitää lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Itselläkin "ongelmana" anoppi joka tekee parit sukat joka vuosi, ja edellisetkin 10 paria on vielä täysin käyttökuntoisia. Mitä ihmettä minä sillä sukkavuorella teen? Ei noita viitsisi roskiinkaan heittää.
Mulla on talviaikaan villasukat jalassa joka päivä ja 3 paria ei todellakaan riitä mihinkään. 10 paria taitaa olla käytössä nytkin. Pitäähän niitä pestäkin aika ahkerasti, itse laitan villasukat paljaaseen jalkaan ja en kovin montaa päivää samoja viitsi käyttää.
Jaa, itse käytän vain satunnaisesti max pari kertaa viikossa, ja kuolisin kutitukseen jos käyttäisin villasukkia paljaaltaan. Että kannattaa sen käsityöläisen ainakin kysyä saajalta paljonko hän sukkia tarvitsee, osaapa sitten kohdistaa näille superkäyttäjille.
En ehdi tekemään käsitöitä niin paljon, että niitä olisi nurkissa pyörimässä riesaksi asti. Jos ehtisin neuloa niin paljon, lahjottaisin neulomuksiani hyväntekeväisyyteen ja ehkä myisinkin jossain. Nyt kaikki tekemäni tulevat suoraan oman perheen käyttöön.
Trikoovaatteita ompelen kotiväen käyttöön. Mekot, housut, t-paidat, college- ja fleecetakit syntyy suit sait saumurilla. Kankaanroippeista voi ommella vielä alusvaatteita ja hyvin toimii. Olen kopsannut kaavat lempialkkareistani, joiden nykyinen kauppalaatu on ihan surkea. Itse ompelemalla saa kestävämpiä ja laadukkaammista materiaaleista valmistettuina. Olen niin kyllästynyt kauppojen vaatteiden kertakäyttölaatuun että koin laadukkaan saumurin hyväksi hankinnaksi ja säästyyhän sillä pitkä penni loppupeleissä.
Antavat niitä naapureille joululahjaksi. Mut ei siinä mitään, mun naapuri ainakin tekee tosi kivoja käsitöitä!
Hyvä kysymys. Neulon itselleni, joskus satunnaisesti pyynnöstä lähisukulaiselle, teen hyväntekeväisyystarkoituksiin (joulumyyjäiset, asunnottomien keräys). Sinänsä ei ole tarkoitus tehdä vain tekemisen vuoksi.
Neulon omaan käyttöön villasukkia, lapasia, pipoja, puseroita, villatakkeja ja peittoja.
Lisäksi neulon pieniä juttuja eli sukkia ja lapasia lahjoitettavaksi paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen pitämään kirpparipöytään. Mielellään ottavat vastaan.
Ei niitä riitä riesaksi asti kotona pyörimässä, koska ne ovat käytössä. Sukulaisille ja kavereille en tee, koska nautin käsitöiden tekemisestä ja siitä, että saa tehdä millaisen itse haluaa.
Ei jää nurkkiin lojumaan. Ystävät, sukulaiset ja työkaverit usein ostavat neuleet päälläni, muutaman käyttökerran jälkeen.
Juuri alkuviikosta työkaveri iski näppinsä uuteen neuleeseen ja tarjosi villatakista 350€ ja se vaihtoi saman tien omistajaa.
Villasukkia teen kymmeniä pareja vuodessa, nekin menee jakeluun ja itse pidän kuluneita sukkia jalassa.
Valmiita tuotteita ei ole mitään varastossa, mutta sitäkin enemmän lankoja ja kangaita, jotka odottavat tekijäänsä.
Vanhempani ovat innokkaita käsityöihmisiä ja vaikka joskus on talo täyttynyt kuksista, tuohitöistä tai virkatuista koreista, aina ovat tuotteet löytäneet uuden kodin - sukulaiset ja ystävät saa halutessaan käsitöitä ja viimeistään joulumarkkinoilla menevät loput. Nyt on isäukon innostuksen kohteena erilaiset puusalvokset, eli säilytyslaatikoita ja sen semmoisia tulee runsaasti ja äiti taas vaihteeksi on kutonut jos jonkinlaisia asioita.
Käsityön arvostuksen opin jo lapsena ja itsekin tykkään veistellä, vaikkei näin työikäisenä, pienten lasten kanssa olekaan samalla lailla aikaa kuin vanhemmillani eläkepäivinään, eikä siksi myöskään ole ongelmaa, mihin valmiit työt saa mahtumaan.
Myyn, lahjoitan hyväntekeväisyyteen sekä annan sukulaisille, ystäville ja tutuille. Kukaan ei ole vielä ilmaisista veitsitelineistä, puujaklaroista ja muusta pikku nikkaroinnista valittanut.