Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
70-80 luvun RUMA KORISTE-ESINE ketju!
70-80 luvuilla suomessa vallitsi vielä yhtenäiskulttuuri joten veikkaan että ”sisustus” (siihen aikaan ei varsinaisesti sisustettu kuten nykyään) oli samanlaista. Kerro ketjussa RUMIN koriste-esine lapsuudenkodista tai omasta kodistasi mikäli silloin asuit jo yksin. Jos jollain oli sama niin peukku ylös!
Mä listaan alkuun muutaman:
- ruma kreikanmatkalta ostettu saviruukku jossa oli kaatonokka, eli se oli jonkinlainen kaadin
- lasipallo jonka sisällä oli vettä(?) ja tekoruusu
- ruma puupahka joka oli lakattu ja jossa oli tehty 3-4 koloa tuikkukynttilälle
Näitä on toki vaikea kuvailla sanallisesti mutta pointti on se että joku tunnistaa ko. esineen ja naurut saa siitä! Esim tuo hirveä lasinen pallo jonka sisällä nesteessä kukka, löytyi melko varmaan joltakin muultakin, kuka tunnustaa? :)
Kommentit (963)
Meillä oli kotona sputnik-kello, jossa sputnik kiersi kellotaulua kerran minuutissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muistin yhden rumiluksen vielä:
Seinällä roikkuva tarjotinhihna johon laitettiin koristetarjotin. Se koristetarjotin oli lakkapintainen venäläistyyppinen (kts linkki):
https://aarteetjaloydot.fi/tuote/1970-luku-hyvakuntoinen-venalainen-tar…
Mutta siis oudointa oli se seinään kiinnitetty hihna eli ikäänkuin kaksi remmiä joiden sisään se tarjotin pujotettiin. Pahimmillaan se remmi oli koristekirjailtu. Harmi kun en siitä hihnasta löydä kuvaa!
Nyt löyty hihnat! :)
http://sinkkulaaksontarinoita.blogspot.com/2016/08/tarjottimet-ojennuks…
Ne ei ole mitään koriste-esineitä vaan käyttöesineitä. Niissä säilytettiin tarjottimia.
Vierailija kirjoitti:
Onhan näille vapauttavaa nauraa, mutta toisaalta tuon ruman ja turhan krääsän määrä on niin uskomattoman surullista. Kertoo jotain ihmisestä. Ja kun ihminen on kuollut, niin miten loputtomalta ja iljettävältä tuo krääsämäärä näyttääkään... En yhtään ihmettele, että moni tilaa jätelavan pihaan ja rysäyttää kaiken sinne katsomatta, onko jotain arvokasta joukossa. Vanhat, likaiset esineet.
Toivottavasti nykyihmiset ovat päässeet tuosta vanhempien ihmisten tavaranhimosta eroon lopullisesti. Toki jokaisella on omat mieltymyksensä ja keräilyharrastuksensa, mutta ei tuo ole mistään kotoisin, että haalitaan omaan kotiin kaikki aikakauden päättömyydet ja hillotaan niitä joka paikkaan. Jotkut tuikut ymmärrän, muutaman huonekasvin tai maljakon, lempikirjat ja sisustustekstiilit, mutta irvokkaita hupiesineitä en.
Älä unta näe. Mitäs himoa se valtava kiinakrääsän ostaminen on?
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Imukuppivarsu ei ole koriste-esine, mutta menikö 70- ja 80-luvuilla vessanpöntöt jotenkin useammin tukkoon, kun imukuppi törötti joka vessassa?
En ole enää aikoihin nähnyt kenenkään verrassa imukuppivartta.
Mun äiti yritti joku aika sitten ostaa tällaista, mutta niitä ei enää edes myydä missään!
Pitää lainata tädin imukuppia, kun keittiön lavuaari menee tukkoon.
No joo, ei koriste-esine, mutta... nostalginen anyway.
Mulla on noita pari 50-luvulta.
Googlaamalla löytyy haulla tulisuudelma viemäri.
Vierailija kirjoitti:
Rukinlapa koristeena oli suosittu, ei väliä vaikka uutta tuotantoa
Meillä oli koko rukki. No, se oli mun isän mummon perintörukki, että olihan sillä nostalgista arvoa. Kai se on vielä kellarissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noita poronkarvapeikkonukkeja täällä muisteltu ja mulla liittyy muisto lapsuuteen kun oltiin mökillä ja tuollaista pelkäsin kun siellä oli. Itse nukuin yksin huoneessa jossa tuo oli ja oli aika vaikeaa saada unta kun vastapäiseltä pöydältä tuijottu silmiin.
Joulun ajalta tulee mieleen sitten nämä lippköynnökset kuusessa. Näitä en ainakaan itse ole nykyisellään kovin paljon nähnyt.
Muistan kun serkulla oli joskus vessakoristeena nukke. Eli ukko joka istuu pöntöllä ja kun tuota puristi niin takamuksesta pullistui ruskeaa pihalle. Tuosta sai omat hupinsa lapsena. Suurin osa muisteloista tosin ei niin rumia esineitä.
80-luvulla ja joskus 90-luvun alussa muodissa olleet posliiniset kissakoristeet. Ne olivat useimmiten mustia tai valkoisia ja niiden leuan alle oli kiinnitetty tekokukkia, tai sitten kaulan ympärillä oli sellaista höytyväistä untuvanauhaa.
Posliiniset naamiokoristeet, vähän sellaiset ns. venetsialaisnaamioita muistuttavat, joihin oli maalattu värikkäitä kuvioita ja joissa oli usein jotain kimallusta. Nämä taisivat osua samoihin aikoihin sen harlekiinimuodin kanssa.
Palapeilit joissa oli mustia kuvioita jotka näyttivät rantakaislikolta ja lentäviltä linnuilta.
Rullaverhot joissa oli niin ikään näitä kaislojen ja lintujen siluettikuvia.
Lattiakynttilät (joskus ysärin alkupuolella). Ne olivat liukuvärjättyjä ja homman juju taisi olla se, että palatessaan steariini alkoi mennä kippuralle.
Nämä olivat muotia samaan aikaan Johan-puukukkien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60 luvulla aika moni äijä teki tummaksi petsatusta laudasta erilaisia lovileikkaustöitä. Kynttilälampetteja ja rukinlapoja,
Niitä jaettiin lahjoina sukulaisille, jotka nöyrinä ihmisisinä naulasivat näitä seinilleen.
Seuraava polvi taisi polttaa nämä kiukaasssa tai laittoi muuten vaan roskiin
❓
Ei, he toivat ne kirpparille myyntiin hävyttömällä hinnalla. En koskaan ostanut niitä.
Vai niin. Ihmettelin tuota kiukaassa polttamista ja siksi sen boldasin.
Monet joutavat esineet ja roskat poltettiin joko saunan kiukaassa, keittiön hellassa, pönttöuunissa tai pihanuotiolla.
Ei niitä voinut muuallekaan laittaa.
Ja koska "boldaaja" tuskin vieläkään ymmärsi, niin kerron hänelle että sähkösaunojen lisäksi on olemassa myös puusaunoja.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jo sanottukin, mutta karvaiset valkoiset koristekissat, jotka olivat ketjulla kiinni toisissaan. Varmaan oli vastaavia koristeita koirina ja muina eläiminä. Muistan vaan ne kissat, monella oli lastulevykirjahyllyssään tällainen hienous.
Ja sitten oviaukoissa piti olla jonkinlainen naruverho tai helmiverho tms, siis sellainen jonka läpi pystyi kävelemään. Joillakin oli ihan vain muovisoiroverho. Hienoutta.
Muovisoiroverhot ovat hyönteisten estoon. Meillä mökillä nukkuma-aittojen ovissa on ja niitä myydän monissa kaupoissa.
En tarkoittanut hyönteissuojia, vaan joillakin oli ihan koristeena muovista tehtyjä verhokkeita oviaukoissa. Ei ne muovinauhat olleet tiiviisti kiinni toisissaan eikä mitään hyönteisiä estäneet, kun olivat vaikka keittiön ja eteisen välisessä oviaukossa. Keittiö oli toiseen suuntaan auki olohuoneeseen kuten eteinenkin, eli ei mitään apua hyönteisten torjumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, Humppilan Lasin retrotavarat ovat kovasti nousussa. Sääli niitä, jotka ovat omansa kantaneet lasinkeräykseen ja sen jälkeen alkaneet uudelleen niitä kaipaamaan. Kohta niitä ei halvalla saa mistään, eikä uusia tule tehtaan tuutista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloin miettiä, että nykyajasta tuskin saa samanlaista nostalgissävyistä muisteluketjua, nythän tavarat vaihtuvat niin vinhaa vauhtia. Ei saa vaipua epämuodikkaaksi.
Joko ne itkeviä lapsia esittävät taulut on mainittu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaako kukaan "sametti"-julisteita? Julisteessa oli yleensä joku auringonlasku tmv kuva ja sen päällä oli jostain nukkapintaisesta mustasta materiaalista varjokuvan kaltaiset "painatukset". Ainakin palmujen keskellä syleilevä alaston pariskunta oli yksi aihe.
Minä voin tuoda ihanan kupukellon, olen just ostanut sen kirpparilta. Luulin lapsena sitä tuijottassa että se on se ikiliikkuja. No pieni patteri siihen piti laittaa. Oikea Kitsh esine.
Vierailija kirjoitti:
Onko vielä mainittu sellaisia seinälle laitettavia metallisia "taottuja" riikinkukkoja? Yleensä pareittain ja räikeitä värejä maalattu pintaan.
Siihen viereen iso musta pantterikissapatsas ja iso ruukku, josta sojottaa riikinkukon pitkiä sulkia.
Nämä kuulostaa joltain mitä haluaisin kotiini :)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tekonahkaa oli jo 60-luvulla. Luokkakaverini kotona oli juuri sellainen punainen tekonahkasohva ja nojatuolit. Minusta ne oli silloin hienot. Meillä kun oli vaan sellainen vuodesohva, mikä oli vahvaa nyppypintaista kangasta ja kesti ajasta ikuisuuteen. Tekonahkasohvakalusto oli minusta upean moderni!
Kun oikein mietin, niin en saa mieleeni mitään varsinaisia koriste-esineitä, joita meillä olisi ollut lapsuudenkodissani. Kaikilla tavaroilla oli joku käyttötarkoitus. Meillä ei ollut edes tauluja seinillä, oli vain isän ja äidin hääkuva, mutta se olikin hienoissa kipsikehyksissä.
Ihan varhaisessa lapsuudessa meillä oli seinällä sellainen ruskeasävyinen seinävaate, suorakaiteen muotoinen ja hapsut alareunassa. Kerran näin sellaisen oikein huonokuntoisena kirpputorilla ja hinta oli 200 euroa. Siinä hinnassa oli kyllä ilmaa melkoisesti, se oli niin risa, mutta ihmiset kuvittelee, että kun joku on vaan tarpeeksi vanha niin se on antiikkia ja menee kaupaksi.
Meilläkin oli tuo viininpunainen kalusto. Tekonahkaa juu ja minä ja pikkusiskoni nukuttiinkin tuolla sohvalla. No, teininä en kärsinyt hikoilusta kai kuten nyt. En voisi ajatella nahkaistakaan nojatuolia, johtuu siitäkin, että joudun viettämään hellejaksot aivan nakuna. On tuskaisaa olla kuumassa yksiössä, joten olen tottunut vähentämään vaatteet...kaikki siis. Asun onneksi yksin.
Lampuista tuli mieleen aivan ihana nukkumatti-seinävalaisin. Se ei tietenkään ollut meillä, tuon sohvakalustonkin osti työssäkäyvä sisareni, samoin telkkarin. Vanhemmat eivät oikein hankkineet kalusteita yms. Se nukkumatti-seinävalaisin oli ompelijan seinällä. Siihen aikaan minulle teetettiin kuusi- ja joulujuhlamekko ompelijalla. Vaatekauppoja ei tainnut lähellä edes olla. Tämä ompelija oli hyvin vaitelias, en muista kysyinkö edes koskaan siitä lampusta mitään. Nätti se oli, ja aika 60-luvun puoliväli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70-luvulla oli "muotia" tyhjistä viinipulloista tehdyt sisustuskoirat. Vinipullon päälle oli virkattu villakoirafiguuri.
Oho! Oliko näin?
Olin lapsi 70-luvulla ja isäni sai työpaikalla lahjaksi asiakkaalta tuollaisen virkatun villakoiran, jonka sisällä oli käsittääkseni täysi viini- tms. pullo.
Virkattu otus täytettiin vanulla ja annettiin minulle leluksi, leikin sen kanssa tyytyväisenä. Sisältö varmastikin juotiin.
Olisikohan tuossa ollut ajatuksena, että voi diskreetisti lahjoittaa alkoholia niin ettei sitä muut varsinaisesti huomaa.
Tuohon aikaan suhtauduttiin alkoholiin todella kaksinaismoralistisesti. Sitä juotiin, mutta muka salaa.
Siksi noita pullopiiloja on monenlaisia siltä ajaltaMuistan kun meille tuli kerran vuodessa ukin kolme veljeä käymään ja tuliaisena oli pöytäviinapullo.
Ukot istuivat olohuoneessa sitä naukkailemassa. Oliko pullo pöydällä? Ei todellakaan, se oli lattialla pöydän jalan vieressä. Ihan älytöntä teeskentelyä.Toi viinapullon pitäminen lattialla pöydän jalan vieressä on vanha perinne. Ei se mitään todellista peittelemistä tarkoittanut, kaikkihan nyt näkee, että siinä juodaan viinaa!
Mutta tapana oli pitää sitä pulloa pöydän alla. Ihan samalla tavalla kuin nykyäänkin jossain häissä tai muissa ulkojuhlissa miehillä on pullo auton takakontissa ja sinne mennään miehissä (ja naisissakin) sitä naukkailemaan ikään kuin "salaa." Kaikki kumminkin tietää eikä sitä edes paheksuta.
Samoin mun isällä oli toisinaan ulkotöitä tehdessään pullo talon kivijalassa, niin ettei sitä näkynyt. No ehkä se oli siitä hyvä, että jos tuli ihmisiä pihaan, niin ei ensimmäisenä paistanut isän viinapullo missään pöydällä näkyvissä.
Nää on sellaisia vanhan kansan tapoja.
Lattialta pullo ei tipahda eikä pääse rikkoutumaan. Juopuneena ihan ykköspaikka säilyttää pulloa.
Vierailija kirjoitti:
Onko jo mainittu käsintehty kynttilälyhty? Punasavinen lieriö, johon ennen polttamista on tyyliin tussinkorkilla tehty reikiä sinne tänne, joista kynttilän valo lepattelee. Esine on mieluiten ainakin osittain lasitettu tummanruskealla lasitteella.
Meillä oli tällainen, tosin ei ollut lieriö vaan muotoiltu alaosaltaan leveämmäksi, keskellä kapeampi kohta, josta taas hiukan leveni yläosaa kohti. Vaikeasti selitetty :)
Siinä oli tosiaan pyöreitä reikiä, joista kynttilän valo tuli. Oli minusta ihan tunnelmallinen, mutta koska lyhty oli tarpeeksi painava, keksin sille ihan käyttöäkin. Se oli tuuletusikkunan takana ikkunalaudalla, estäen meidän kissaa työntämästä ikkunaa niin auki, että se liukas pantterimainen eläin mahtuisi ikkunasta ulos. Ei siis pidetty silloin kynttilää siinä tietenkään. Hyvin toimi tässä tehtävässään, kunnes savi murtui siitä keskeltä.
Alue: Aihe vapaa
Muovisoiroverhot ovat hyönteisten estoon. Meillä mökillä nukkuma-aittojen ovissa on ja niitä myydän monissa kaupoissa.